Kesätyö sytytti kiinnostuksen ruokaan ja asiakaspalveluun

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajana kesäkuun alussa aloittanut Mikko Käkelä kertoo kiinnostuksen ruokaan, asiakaspalveluun ja liiketoimintaan kumpuavan nuoruuden kesätöistä torilla. Hän myi 15-vuotiaana torikauppiaan apulaisena muun muassa marjoja, perunoita ja vihanneksia Tampereen Laukontorilla vuonna 1986. 

Torityö sytytti kipinän liiketoimintaan. Käkelä tutustui torilla ruokabisneksen aakkosiin ja suomalaisiin kuluttajina. Siitä lähtien häntä ovat kiinnostaneet ruokabisnes, hyvinvointi ja liikunta, jotka ovat siivittäneet työuraa tehtävästä toiseen. Myös restonomiopinnot sekä liiketalouden ja johtamisen opinnot Suomessa ja ulkomailla ovat ohjanneet uraa liikeyritysten johtotehtäviin. 

Käkelä on työskennellyt kansainvälisten yritysten johtotehtävissä yli 20 vuotta. Varsinainen työura alkoi vuonna 1997 McDonaldsilla franchising-yrittäjien liiketoimintojen kehittäjänä ja operatiivisena päällikkönä. Vuonna 2005 hän siirtyi kuntokeskusbisnekseen SATS Finlandin toimitusjohtajaksi ja SATS Groupin maajohtajaksi. 

Kansainvälinen ruokabisnes tuli tutuksi ruokapalveluyritys Compass Groupin Suomen toimitusjohtajana vuosina 2009–2020. Lisäksi Käkelä johti Compass Groupin Tanskan yhtiötä lähes kaksi vuonna vuosina 2015–2017. 

– Nykyisessä työssäni pystyn hyödyntämään näitä työkokemuksia. Kyse on kuluttajan tarpeesta ja siitä, miten hänelle löydetään oikeat tuotteet ja palvelut. Arvoketjussa kuluttaja määrittelee, mihin hän haluaa rahansa laittaa, Käkelä kiteyttää. 

Elintarvikeyritykset kehittävät ja investoivat 

Elintarvikeyritykset ovat Käkelän mukaan etsineet aktiivisesti kuluttajaymmärrystä. Suomessa kuluttajia jopa hemmotellaan laajalla tuotevalikoimalla ja tuotteilla, jotka sopivat esimerkiksi erilaisiin ruokavalioihin ja allergioihin. Tarjolla on tuotteita, jotka ovat sekä terveellisiä että hyvänmakuisia. 

– Meidän pitää olla koko ajan kuluttajan pulssilla ja kehittää tuotteita ja uudenlaisia innovaatioita, Käkelä kirittää. 

Hän kysyy, ymmärtääkö kuluttaja, kuinka paljon yrityksissä käytetään aikaa ja rahaa uusien tuotteiden kehittämiseen. Elintarviketeollisuus käyttää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja tuotekehitykseen tyydyttääkseen kuluttajien toiveet ja tarpeet. Viime vuosina tuotekehitys on lohkaisut noin 2,5 prosenttia elintarviketeollisuuden jalostusarvosta. Tänä vuonna alan tuotekehityspanostusten arvioidaan olevan 65 miljoonaa euroa. 

– Elintarviketeollisuudella ei ole syytä olla hiljaa ja ujostella, vaan kertoa omasta työstään Suomen eteen, Käkelä vakuuttaa. 

Tänä vuonna elintarviketeollisuus investoi ennätysmäisen paljon: yli 600 miljoonaa euroa. Osa on korvausinvestointeja, joilla tehostetaan tuotantoa ja säästetään energiaa ja vettä. Uusinvestoinneilla tähdätään myös vientiin. Niitä ovat esimerkiksi Fazerin ksylitolitehdas ja Raision kasvistuotetehdas. 

Elintarviketeollisuusliitossa tehdään töitä yritysten toimintaedellytysten hyväksi. Liitolla on kaksi päätehtävää: varmistaa työmarkkinat ja työrauha sekä suotuisa ja ennakoitava toimintaympäristö alan yrityksille. 

– Menestyvät yritykset pystyvät työllistämään, innovoimaan ja investoimaan esimerkiksi vientiä varten, Käkelä muistuttaa. 

Paluu lähityöarkeen vaatii sopeutumista 

Käkelä näkee puolitoista vuotta työelämää ja arkea mullistaneessa koronapandemiassa myönteisiäkin puolia. 

– Ihmiset pitävät itsestään selvänä, että pöydässä riittää ruokaa ja juomaa kriisiaikanakin. Korona-aikana elintarvikealan arvostus on noussut. Laadukasta, puhdasta ja turvallista ruokaa on ollut tarjolla joka päivä. 

Suomalaiset ovat sopeutuneet hienosti etätyöhön, mutta myös paluu lähityöarkeen vaatii sopeutumista. 

– Etänä pystytään käymään läpi asioita, mutta innovointi, keskustelu ja ihmisten kohtaamiset eivät toimi etäyhteyksin. Lähipalaverissa kehonkieli kertoo, uppoavatko viestit. Etä- ja lähityön pitää olla tasapainossa, Käkelä teroittaa. 

Hän arvioi, että jatkossa tehdään sekä lähi- että etätöitä. Paras mahdollinen hybridimalli on monella työpaikalla vielä haussa. 

– On tärkeää saada ihmiset takaisin työpaikoille, koska työyhteisöissä ja lähijohtamisessa on voimaa, Käkelä tähdentää. 

Korona-aikana johtajat ja tiiminvetäjät ovat joutuneet koetukselle, mutta työntekijät ovat olleet paljolti myös itseohjautuvia. Heitä pitää kuunnella, kun palataan takaisin lähityöhön tai osittaiseen lähityöhän. 

– Minulle sopii hybridimalli. Jos on esimerkiksi neljä tiettyä kokousta vuodessa, niistä kaksi voi olla etätyökokouksia, kunhan kahdessa muussa keskustellaan ja käydään asioita läpi syvällisemmin paikan päällä. 

Lähi- ja etätyön lomittumista pitää myös koordinoida. Työntekijät jäävät yhteisöllisyyden ulkopuolelle, jos he ovat lähityössä eri aikoina. Pitää sopia tietyt päivät viikossa lähityöhön. 

– Kaikilla on sosiaalisen elämän kaipuu myös työssä. 

Monenlaisia tehtäviä ympäri maata 

Mikko Käkelä muistuttaa, että elintarvikealalla on paljon erilaisia tehtäviä, ja se työllistää noin 38 000 henkilöä 1 800 toimipaikassa ympäri Suomea. Koko elintarvikeala, teollisuuden lisäksi myös alkutuotanto, päivittäistavarakauppa ja ruokapalvelut, työllistää suoraan ja välillisesti 340 000 ihmistä, eli joka kahdeksannen suomalaisen. 

Elintarviketeollisuus on suhdannevarma työllistäjä ja ketterä sopeutumaan markkinamuutoksiin, mutta pätevien työntekijöiden palkkaaminen on vaikeutunut myös elintarvikealalla. 

Käkelän mukaan kaikki lähtee alan arvostuksesta. Ehkä ei ole osattu kertoa, miten tärkeä, kiinnostava ja monipuolinen elintarvikeala on. Yläkoulusta lähtien nuorille pitää kertoa, mitä opiskelupaikkoja ja töitä ala tarjoaa ja muistuttaa, että työn perässä ei tarvitse välttämättä muuttaa pitkälle. 

Käkelä sanoo, että jokainen työpaikka on opettanut ja kehittänyt häntä. Aikaisemmissa työpaikoissaan hän on oppinut ymmärtämään kuluttajien tarpeita ja yrityksen arkea. 

– Toin Elintarviketeollisuusliittoon yritysmaailman ymmärryksen, hän tiivistää. 

Käkelä kuvaa itseään maanläheiseksi. Hän uskoo rehelliseen ja ahkeraan työntekoon sekä hyvään tiimiyhteistyöhön.  

– Arvostan hyvinvointia, vuorovaikutusta ihmisten kanssa, maukasta ruokaa, lepoa ja liikuntaa. Kansainvälisissä työtehtävissään Käkelä on kokenut, että suomalaisia ja suomalaisuutta arvostetaan. Hän haluaa peilata nykyiseen työhönsä tämän arvostuksen ja uskoo, että suomalaiset elintarvikeyritykset menestyvät myös kansainvälisesti. 

Kommentit

Jätä kommentti