Hyväksyttävyys ja houkuttavuus ovat tärkeitä ikäihmisten ruokapalveluissa 

Kasvava ikääntyneiden määrä on yrityksille suuri mahdollisuus, ja siksi kotona asuvia hyväkuntoisia ikäihmisiä ei pidä unohtaa tuotteita ja palveluja kehitettäessä. Ikäruoka 2.0 -hankkeessa suunniteltiin ja testattiin neljällä alueella Suomessa kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyviä palveluja.  

Tavoitteena oli kehittää terveyttä, toimintakykyä ja yhteisöllisyyttä edistäviä palveluja ja niiden saatavuutta, saavutettavuutta, edullisuutta, hyväksyttävyyttä ja houkuttelevuutta.  

Ruokaan liittyvillä palveluilla tarkoitettiin hankkeessa palveluja, jotka suoraan tai välillisesti vaikuttavat ihmisten ruuanhankintaan tai hyvän syömisen edistämiseen. Suoraan ruokailuun vaikuttavia palveluita ovat kauppa- ja ruokapalvelut. 

Ruokaan liittyviä palveluita ovat esimerkiksi julkinen liikenne, asiointiliikenne, nouto- ja tilauspalvelu tai kauppakaveritoiminta. Terveellistä syömistä tukevia palveluja ovat esimerkiksi ravitsemusneuvonta ja ruuanvalmistusohjaus. 

Palveluja kehitettiin kotona asuvien ikäihmisten omassa asuinympäristössä. Tärkeässä roolissa olivat ikäihmiset sekä alueella toimivat eri sektoreiden palvelujen tuottajat. Toimijoiden verkostot muodostivat alueelliset kehittämisryhmät.    

Ikäihmiset kehittäjinä, viestijöinä ja vaikuttajina 

Ikäihmiset osallistuivat hankkeessa palvelukehitykseen asiakaskohderyhmän edustajina, kehittäjinä, toimijoina, viestijöinä ja vaikuttajina. Monen osallistujan työura oli liittynyt ravitsemisalaan tai sosiaali- ja terveysalaan. 

Omaa osaamista hyödynnettiin palvelujen kehittämisen lisäksi myös palvelujen tuottamiseen. Kehittämisryhmien ikäihmiset osallistuivat yhdistystensä vapaaehtoisina yhteisöllisten ruokailujen järjestämiseen sekä tilaisuuksien ruokapalvelujen ja oheisohjelman tuottamiseen. 

Yritykset pääsivät suoraan vuoropuheluun ikäihmisten kanssa, saivat asiakastietoa palvelujen kehittämisen tarpeista ja ymmärrystä siitä, millaisista tekijöistä palvelun arvo ja laatu ikäihmisten mielestä muodostui. Ikäihmisten ja palvelujen tuottajien vuoropuhelu ja keskinäinen ymmärrys lisääntyivät. 

Toiveena kohderyhmän huomioiminen 

Ikäihmiset kaikilla alueilla toivoivat oman kohderyhmän huomioimista niin palvelussa kuin tuotteissa. Kotona asuvien ikäihmisten hyvän syömisen, yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä alueen ruokaan liittyvien palveluiden kehittäminen innostivat ja yhdistivät kaikilla pilottialueilla sekä ikäihmisiä että palvelujen tuottajia.  

Ikäihmisten yhteisölliset ruokailut haluttiin kaikilla alueilla kehittämisen kärkiaiheeksi. Ikäihmiset odottivat yhteisöllisiltä ruokailuilta maukasta, monipuolista ja kohtuullisen hintaista ruokaa. Yhtä tärkeänä kuin maistuva ruoka pidetiin mahdollisuutta tavata muita, tutustua ja keskustella rauhassa.  

Ruokailu kodin ulkopuolella toi helpotusta omaan ruuanlaittoon, erityisesti tilanteissa, joissa henkilö huolehti oman talouden lisäksi läheisenä tai omaishoitajana myös toisen ikäihmisen ruokataloudesta. Keskeistä oli idea syödä ja olla yhdessä. 

Ruokapalvelujen tuottajia ikäihmisten yhteisöllisen ruokailun kokeilut kiinnostivat, koska niiden avulla oli mahdollisuus tehdä oma ravintola tutuksi, houkuttelevaksi ja hyväksyttäväksi alueella asuvien ikäihmisten keskuudessa, saada uusia asiakkaita ja lisätä entisten asiakkaiden käyntitiheyttä. 

Yhteisöllisissä ruokailuissa palvelujen tarjoajat saivat tietoa, mitä ikäihmiset odottavat palveluilta ja miten palvelujen markkinointi tavoittaisi ikäihmiset. Tiedon avulla voitiin parantaa palvelujen ikäystävällisyyttä. Yllättävää oli, että ikäihmisille ravintolan ruokatarjonta oli tärkeää, mutta “perushyvä ruoka” oli riittävän hyvää. Ainakin yhtä tärkeää kuin itse ruoka oli yhdessä oleminen samanikäisten kanssa. 

Palvelujen tuottajille ikäihmiset kohderyhmänä näyttäytyivät eri tavoin eri alueilla. Maaseudulla, missä asiakkaita oli vähän, koettiin, että kaikkia asiakkaita oli palveltava samoin, eikä ikäihmisten palveluihin voinut erikoistua. Kaupunkimaisilla pilottialueilla taas oli ideoitu ja suunniteltu palveluita ikäihmisille. Erityistarjonta näkyi esimerkiksi eläkeläisalennuksina. 

Kaikilla alueilla yritykset nostivat esiin useita ikäihmisten palvelujen ja tuotteiden kehittämistarpeita ja -ideoita kuten ohjattu kauppakierros, kauppa-avustaja, ikäihmisten ruokaboksit, entisten nuorten ruokatreffit sekä tarve kehittää ikäihmisille suunnattua markkinointia ja viestintää.  

Yritykset tunnistivat, että tarvitsivat lisää osaamista ikäihmisten kohtaamiseen ja erityistarpeiden tunnistamiseen sekä heille viestimiseen ja markkinointiin. 

Houkuttelevuutta ja hyväksyttävyyttä 

Hyväksyttävyys ja houkuttelevuus liittyvät ihmisen kokemuksiin, asenteisiin ja arvoihin ja siihen, pitääkö ikäihminen palvelua sosiaalisesti hyväksyttävänä. Esimerkiksi ravintolaympäristöä saatetaan ikäihmisten keskuudessa pitää ”epäsopivana paikkana”, ja siksi ruokailu ravintolassa ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää, tai ravintolassa ruokailuun liittyy epämiellyttäviä kokemuksia, jolloin sinne ei enää palata. 

Kehittämistyössä tulisikin kysyä ikäihmisiltä itseltään palvelujen tarpeesta sekä toiveita ja näkemyksiä kiinnostavista palveluista ja tuotteista. Yrittäjät totesivat myös, että palveluista tulisi viestiä ikäihmisille hyväksyttävästi ja mukaansa tempaavasti tiedotusvälineissä, jotka saavuttavat kohderyhmän.   

Lisätietoja: 

Tuikkanen R ym. 2022. Kotona asuvien ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen kehittäminen. Palvelukokeilujen tuloksia ja hyviä käytänteitä monitoimijaiselle kehittämisyhteistyölle. Xamk kehittää 202, urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-462-1 

Tuikkanen R ym. 2022. Ikäihmisten ruokaympäristö eri alueilla Suomessa. Ikäihmisten, palvelujen tuottajien ja kehittäjien näkemyksiä kauppa- ja ruokapalveluista. Xamk kehittää 201, urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-461-4