Yleisnäkymä Skandinavian hallista: etualalla Norjan osastoa, taustalla Suomi ja oikealla Tanskan osaston nurkka. Kuva: Heikki Manner
UutisiaHeikki Manner

Grűne Woche keskittyi nykypäivään

Maailman suurin ja Saksan vanhin maa-, puutarha- ja elintarviketalouden messutapahtuma, Grűne Woche, keskittyi nykypäivään. Tulevaisuuden tuotantomenetelmiä ei esitelty lukuun ottamatta pienehköä hyönteisruuan osastoa.

Ensimmäisellä ”vihreällä viikolla” esiteltiin lähinnä saksalaisia maataloustuotteita tavoitteena tuoda eri alueiden tuotteet koko valtakunnan tietoon. Nykyäänkin Saksan eri osavaltiot ovat varsin hallitsevia näytteilleasettajia: eri alueiden tyypilliset tuotteet ovat hyvin esillä ja osastot suuria.

Suuruudessa Grűne Wochelle vetää vertoja ainoastaan Ranskan maatalousnäyttely IAS, jossa on vuosittain jopa 650 000 kävijää.

Näyttelyhalleja on liki 30 useammassa kerroksessa. Hallit ovat varsin sokkeloisia, joten kestää tovin oppia suunnistamaan. Näytteilleasettajia oli tänä vuonna yli 1 600, ammattitapahtumia 300 ja tuotteita yli 100 000. Kumppanuusmaa oli Bulgaria, jolla oli kokonainen halli. Pohjoismailla oli omat osastonsa, Norjalla suurin ja näyttävin.

Kävijät ovat pääosin saksalaisia kuluttajia, mutta messuilla käy yhä enemmän myös kaupan ja teollisuuden ammattilaisia heille varatun päivän myötä.

Hyönteisruoka tekee tuloaan myös Saksaan. Kuva: Heikki Manner

Saksa on liha- ja olutmaa

Saksan osavaltioiden näytteilleasettajien osastoilla kierrellessä tuli käsitys, että saksalaiset ovat lihaa syövää ja olutta juovaa kansaa. Tarjolla oli kymmeniä, ellei peräti satoja erilaisia makkaroita, vielä enemmän oluita. Sen sijaan kasvis- ja viljatuotteita näkyi vähemmän.

Lähes kaikki leivät olivat leivottuja erilaisista alkuvehnistä, kuten kesä- ja talviemmeristä, einkornista, speltistä, dinkelistä, alkudinkelistä, khorasanista, kovavehnästä, egyptiläisestä alkuvehnästä ja villivehnästä. Niiden viljely on lisääntynyt Saksassa suorastaan räjähdysmäisesti. Gluteenittomista viljoista puolestaan näkyi amaranttia, kvinoaa ja tattaria.

Tämänvuotisen kumppanuusmaan osastolla oli panostettu musiikkiin ja tanssiin. Bulgarian osasto käsitti yhden kokonaisen hallin, jonka pelkkä vuokra on yli miljoona euroa. Satsaus oli suuri yhdelle EU:n köyhimmistä maista, mutta se halusi esitellä nimenomaan kehittyvää elintarviketalouttaan ja saada vientikontakteja. Esillä oli perinteisiä bulgarialaisia tuotteita, etenkin lihaa ja auringonkukkaöljyä, alkoholia ja hunajaa sekä kasvissäilykkeitä. Osastolla oli iso esiintymislava, jolla musisoitiin ja tanssittiin joka päivä.

Suomi kumppanuusmaa ensi vuonna

Suomi on osallistunut Grűne Wochelle vuodesta 1980 alkaen 24 kertaa. Tähän asti osallistumisen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Tänä vuonna osasto oli näkyvä ja varsin hyvällä paikalla kahden puolen käytävää hallissa 8.2. Samassa hallissa olivat myös muut Skandinavian maat. Suomalaisia elintarvike- ja juomayrityksiä oli mukana parikymmentä, ja pienpanimoilla ja tislaamoilla oli oma alue varsinaista osastoa vastapäätä.

Suomelle tarjottiin ensi vuodeksi kumppanuusmaan asemaa, mutta maa- ja metsätalousministeriön mukaan sillä ei ollut vaadittavaa rahoitusta. Neuvottelujen jälkeen päävastuun osallistumisesta otti maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö MTK, joka teki maaliskuun alkupuolella kumppanuusmaa- ja osallistumissopimuksen Berliinin messuorganisaation kanssa. Myös ruotsinkielinen sisarjärjestö SLC on mukana.

Tavoitteena on saada maa- ja elintarviketalouden sekä matkailun lisäksi aiempaa näkyvämmin mukaan myös metsätalous ja -teollisuus. Ennakkotietojen mukaan osallistumisen hinta säilyy kohtuullisena, joten pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus tulla esittelemään tuotteitaan ja luomaan vientikontakteja.

Maailman ruoka- ja maatalousfoorumi

Messujen yhteydessä järjestetään myös GFFA, Global Forum for Food and Agriculture, maa- ja elintarviketalouden tulevaisuutta käsittelevä kokous, johon tänä vuonna osallistuvat 69 maan maatalousministerit.

Tämän vuoden teema ja julkilausuma keskittyivät kotieläintalouden nykytilanteeseen, eläinten hyvinvointiin ja eettiseen tuotantoon. Tulevaisuuden ”eläimittömistä” lihan ja maidon tuotantotavoista ei ollut mainintaa.

Säilykkeitä Bulgariasta. Kuva: Heikki Manner

Vinkkejä messuille osallistujille

Jos haluaa tutustua messuihin näytteilleasettajana, se kannattaa tehdä aamulla ennen kuin messut avautuvat yleisölle. Näytteilleasettajat pääsevät paikalle kolme tuntia aikaisemmin. Päivällä ruuhkassa on vaikea liikkua.

Englannillakin pärjää joten kuten, mutta jos mietit osallistumista ensi vuonna, ehdit vielä opiskella riittävästi saksaa. Se on avain varsinaiseen kaupantekoon. Harjoittele esittelypuhe ja myyntiväittämät hyvin ennakkoon. Paikan päältä löytyy myös kielitaitoisia opiskelijoita avuksi. Pakkausselosteet täytyy olla saksaksi: messuilla kiertelee (terveys)tarkastajia.

Hyvät kengät ja tukisukat auttavat jaksamaan, ja hotelli kannattaa varata sopivan kävelymatkan päästä – tulee samalla hoidetuksi päivittäinen liikunta ulkoilmassa.

Grűne Woche lukuina

  • Grűne Woche on maailman suurin ja Saksan vanhin maa-, puutarha- ja elintarviketalouden vuosittainen messu, joka järjestettiin tammikuussa 83. kerran.
  • Näyttelyä voi kuvata sanalla valtava: näyttelyalueen pinta-ala on 12 hehtaaria ja kävijöitä on vuosittain yli 400 000.
  • Ensimmäinen Grűne Woche pidettiin vuonna 1926. Vuonna 2019 näyttely järjestetään 18.−27.1. Tällöin Suomi on kumppanuusmaa.