Meijeriyritykset pienentävät hiilijalanjälkiään

Meijeriyritykset ja maidontuotanto on usein nostettu julkisessa keskustelussa tikun nokkaan, kun on puhuttu ilmaston lämpenemisestä ja kasvihuonepäästöistä. Meijeriala tekeekin hartiavoimin töitä kutistaakseen hiilijalanjälkeään.

Karjankasvatusta on moitittu erityisesti metaanipäästöistä, mutta myös sademetsien tuhoutumisesta. Sademetsiä raivataan muun muassa soijaviljelmien tieltä, ja soijaa käytetään paljon karjanravintona sen valkuaisainepitoisuuden takia. Myös karjanlannan hajoamistuotteet ovat ilmastolle haitallisia.

Kotimaiset meijerialan yritykset kuitenkin painottavat, että Suomessa naudat popsivat ravinnokseen nurmikasveja joko tuoreena laitumella tai rehun muodossa. Soijaa ei täällä karjanravintona käytetä. Rehun koostumuksella voidaankin vaikuttaa kasvihuonepäästöihin, joten aiheesta tehdään myös tutkimusta.

Meijeritalouden ongelma on, että yhdeksänkymmentä prosenttia sen päästöistä syntyy ennen, kuin maitoauto kaartaa meijerin pihaan. Tähän yritetään löytää erilaisia ratkaisuja. Katseet kohdistuvat erityisesti nurmeen, rehun koostumukseen, maaperään ja biokaasun tuotantoon.

Ne päästöt, jotka syntyvät sen jälkeen, kun maitoauto on parkkeerattu meijerin pihaan, onkin jo saatu meijeriyritysten mukaan hyvin kuriin. Avainsanoina tässä ovat olleet energiaratkaisut, pakkausmateriaalit ja hävikin minimointi.

Arla kirii tavoitteissa

Hankintajohtaja Sami Kilpeläinen Arlalta kertoo, että he ovat selvittäneet viime vuoden aikana kaikkien 450 tuottajatilansa hiilijalanjäljen Arla Climate Check -kartoituksen avulla. Dataa kerääviä pisteitä on tiloilla kaikkiaan kaksi sataa. Arlan meijerit ja maitotilat ovat saaneet tiedot jalanjäljen jakaumasta, ja nyt ovat vuorossa toimenpiteet sen kutistamiseksi kohti hiilineutraaliutta.

− Arla Foods -konserni on sitoutunut hiilineutraalin maitoketjun toteutumiseen vuoteen 2050 mennessä. Suomen Arla yrittää kuitenkin päästä siihen jo aiemmin ja osaltaan vastata myös maan hallituksen haasteeseen hiilineutraalista Suomesta, Kilpeläinen huomauttaa.

Kilpeläisen mukaan maitotalouden päästöjä laskettaessa on otettava huomioon myös nurmen merkittävä hiiltä sitova vaikutus, jota ei vielä tarpeeksi tunneta. Aiheesta on kuitenkin tekeillä paljon tutkimusta, jota Arlakin tulee hyödyntämään. Yhtiöllä on käynnissä myös omia tutkimushankkeita.

− Teemme Luonnonvarakeskuksen ja Hankkijan kanssa tutkimusta siitä, miten rehustuksella voidaan vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Olemme myös tehneet laskelmia biokaasun tuottamiselle osalla tiloista. Kaasuntuotannolla tilojen hiilijalanjälkeä voitaisiin pienentää jopa neljänneksellä. Lisäksi lehmien keskituotosten parantuminen laskee hiilipäästöjä maitolitraa kohden, Kilpeläinen luettelee.

Jokaisella tilalla on yksilölliset lähtökohdat päästöjen pienentämiseen, minkä hiilijalanjälkikartoituskin toi selvästi esiin.

− Eri tiloilla on siten myös erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin, Kilpeläinen muistuttaa.

Arla on panostanut myös vesivoimalla tuotettuun lähes päästöttömään sähköön, hävikin vähentämiseen ja pakkauksiin. Esimerkiksi monet sen jugurttipurkit ovat kartonkia, ja kaikki harjakattoiset purkit on valmistettu fossiilittomasti pohjoismaisesta puusta.

Juustoportin tilojen kaasuvoimalat ovat rakenteilla

Jalasjärveläisen Juustoportin johtaja Niklas Keski-Kasari kertoo yrityksen Vapaan lehmän tuotteiden olevan jo hiilineutraaleja. Hän selittää tätä sillä, että Juustoportti kompensoi hiilipäästönsä ja erityisesti lehmien metaanipäästöt osallistumalla puidenistutusprojekteihin Afrikassa. Keski-Kasarin mukaan kompensoinnin tarve vähenee jatkuvasti.

− Juustoportti on kolmekymmentä vuotta vanha yritys. Koko ajan meillä on ollut erilaisia keinoja ja hankkeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Meijeri tekee Keski-Kasarin mukaan tiivistä yhteistyötä maitotilojen kanssa, ja hyvät ideat jaetaan kaikkien kesken. Tilojen päästöihin kiinnitetään erityistä huomiota.

− Lannoitteita annostellaan oikein, ja ne ovat mahdollisimman tehokkaita. Joillekin tiloille ollaan rakentamassa myös biokaasuvoimaloita, joista ensimmäisissä on jo pohjavalut tehty, hän paljastaa.

Myös Keski-Kasari on sitä mieltä, että nurmen hiiltä sitovaa vaikutusta ei ole otettu laskelmissa riittävästi huomioon.

− Lehmiä myös ruokitaan nurmirehulla, mikä sopii hyvin Suomen olosuhteisiin, hän huomauttaa.

Juustoportti on 1990-luvulta alkaen panostanut energiaratkaisuihin. Keski-Kasarin näkemyksen mukaan omien päästöjen vähentäminen on hiilijalanjäljen kutistamisen a ja o.

− Esimerkiksi maidon pastörointi vaatii runsaasti kuumaa vettä. Sen tarvitsema energia on lähialueella tuotettua bioenergiaa, ja ylipäätään käyttämämme energia on uusiutuvaa. Meillä on esimerkiksi oma aurinkovoimala, otamme hukkalämmön talteen ja käytämme maalämpöä ja -kylmää. Ne päästöt, joita vielä jää jäljelle, kompensoimme sitten puiden istutuksilla, Keski-Kasari luettelee.

Resurssitehokkuus on Juustoportilla hiilineutraaliuteen pääsemisen avainsana.

− Kaikki lähtee pienistä teoista. Ensin pitää suunnitella, ja sitten vain aletaan tehdä, Keski-Kasari kuvailee.

Valio luottaa yhteistyöhön

Valio asetti ensimmäisenä meijerinä vuonna 2018 tavoitteen hiilineutraalista maitoketjusta. Tavoitteena oli saada koko toimiala mukaan, koska ilmasto ja myös ilmastonmuutosten negatiiviset vaikutukset ovat yhteisiä. Tavoitteet on asetettu ilmastotieteen mukaisesti Science Based Targets -konsortioon. Valio lanseerasi kaksi vuotta sitten CARBO-yhteistyöhankkeen, jossa ovat mukana myös Atria Tuottajat, Ilmatieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Yara. Johtaja Juha Nousiainen Valiolta kertoo, että vuodenvaihteessa päättyneet tutkimushankkeet tuottivat arvokasta ja julkaisukelpoista tietoa maaperän hiilensidonnasta.

− Yhteistyömme ei kuitenkaan pääty tähän. Meillä on jo käynnissä ja suunnitteilla seuraavat hankkeet, jolla varmistamme, että saamme tuloksia nurmipelloista yli koko nurmikierron, eli 4–5 vuoden ajalta. Myös yrityskumppaneiden välillä yhteistyö jatkuu muissakin hankkeissa, Nousiainen iloitsee.

Nousiainenkin muistuttaa maaperän merkityksestä hiilijalanjäljen muodostumisessa.

− Työtä on vielä paljon jäljellä, jotta sekä nurmien nieluista ja turvemaiden päästöistä saataisiin parempi käsitys. Valiolla on viimeisen vuoden aikana perehdytty aktiivisesti orgaanisten viljelymaiden ilmastovaikutuksiin ja olemme mukana 2020 alkaneessa, Luonnonvarakeskuksen vetämässä OMAIHKA-hankkeessa (Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla). Siinä vertaillaan erityyppisten turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä ja pyritään löytämään niitä vähentäviä viljelytekniikoita. Tutkimusta tehdään neljällä maitotilalla, Nousiainen kertoo.

Myös Valiolla kehitellään ratkaisuja, joilla lehmien lannasta saataisiin biokaasua. Yhtiö on päätynyt hybridiajattelumalliin, jossa pääpaino on hajautetussa biokaasuntuotannossa.

− Tällä hetkellä käymme keskusteluja yksittäisten maitotilojen kanssa. Vuoden vaihteessa Haapavedellä alkoi ensimmäinen valiolainen tila tuottaa biometaania liikenteeseen. Maidonkeräilyauto tankkaa tilan tuottamaa kaasua, ja lisäksi tila myy kaasua lähiympäristön autoihin. Tämä toimintamalli on ensimmäinen laatuaan Suomessa, Nousiainen kehaisee.

Lokakuussa Valio lanseerasi Carbo® Ympäristölaskurin, jolla maitotilat pystyvät laskemaan raakamaitonsa hiilijalanjäljen.

− Ensimmäisen sadan tilan raakamaidon hiilijalanjäljen keskiarvoksi saatiin noin 1 kg CO2e/ kg energiakorjattua maitoa. Jotta tilat pystyisivät mittaamaan edistystään kohti hiilineutraalia maidontuotantoa, heidän on laskettava vuosittain oman raakamaitonsa hiilijalanjälki. Kiinnostus on ollut yllättävän suurta, Nousiainen paljastaa.

Maitomaa panostaa maaperätutkimukseen

Suonenjokelaisen Maitomaan toimitusjohtaja Markku Iivonen muistuttaa, että ilman kompensaatioita maidon alkutuotanto ei nykyteknologialla voi olla hiilineutraalia.

Myös Maitomaa on ollut mukana tutkimushankkeissa, joiden avulla lehmien päästöt saadaan minimoitua. Yritys on erityisesti kiinnostunut tutkimuksesta, jossa selvitetään turve- ja kivennäismaiden eroja päästöjen kannalta.

− Meillä Itä-Suomessa on selvästi enemmän kivennäismaita kuin esimerkiksi Pohjanmaalla ja Lapissa. Maaperän koostumuksen vaikutukset hiilipäästöihin ovat merkittäviä, samoin karjan rehun, Iivonen toteaa.

Maitomaa on laskemassa myös tilojensa hiilijalanjälkiä. Pilottihankkeessa oli mukana kymmenen mahdollisimman keskenään erilaista tilaa, ja parhaillaan laskennassa ovat mukana kaikki tilat.

Meijerilaitoksen energiatehokkuuteen on kiinnitetty Maitomaallakin huomiota, ja tarvittava energia tuotetaan Savon Voiman kaasuvoimalassa.

Iivonen kertoo yrityksensä panostaneen myös pakkausmateriaaleihin. Maitomaa on kehittänyt muun muassa PE-muovista ja mineraaleista valmistetun alumiinittoman voikääreen, jonka tuotanto kuormittaa ympäristöä tavallista alumiinikäärettä vähemmän. Poltettuna se lisäksi neutralisoi happamia savukaasuja.

Ponnistuksistaan Maitomaalle on myönnetty Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen Mukana yhteisellä polulla -tunnus.

− Hiilijalanjäljen vähentäminen on työtä, jossa pyritään koko ajan pienempiin päästöihin ja joka ei lopu. Ja kuka tietää, millaisia ratkaisuja on kehitetty vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua ja mihin niillä päästään, Iivonen miettii.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.