
Suomalaisilla elintarvikkeilla on kysyntää Aasiassa
Suomalaiset elintarvikevalmistajat tähyävät nyt tosimielessä Aasian laajoille markkinoille. Food from Finland -vientiohjelman kohdemaita alueella ovat Kiina, Japani ja Etelä-Korea, joissa on kysyntää laadukkaille, turvallisille ja terveellisille elintarvikkeille.
Suomalainen ruokavienti Kiinaan voi kasvaa sadoilla miljoonilla euroilla lähivuosina, kun kaupan esteitä puretaan ja suomalaisyritykset aktivoituvat. Kiinassa toimii tällä hetkellä muutamia suomalaisia elintarvikeyrityksiä, joiden vienti on noin 60 miljoonaa euroa vuodessa.
Food from Finland -vientiohjelma järjesti tammikuussa Kiinaan korkean tason delegaatiomatkan. Sen aikana käytiin Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan, Eviran pääjohtajan Matti Ahon ja maa- ja metsätalousministeriön johtajan Aulikki Hulmin johdolla viralliset neuvottelut suomalaisten elintarvikkeiden maahantuontilupien laajentamisesta. Neuvotteluihin osallistuivat myös muut Suomen elintarvikealan keskeiset toimijat.
− Seuraavan parin vuoden tavoitteena on kasvattaa vientiä jopa 200–300 miljoonaan euroon. Tärkeässä osassa vientiponnisteluja ovat vuosia jatkuneet neuvottelut sianlihan ja maitotuotteiden viennin avaamiseksi. Ne ovat isoja tuoteryhmiä, joissa hyvälaatuisille ja turvallisilla tuotteille on Kiinassa kasvava kysyntä. Lupapuolella jatketaan neuvotteluja siipikarjan ja lihajalosteiden osalta, Food from Finland -ohjelman johtaja Esa Wrang Finprosta kertoo.
Vientiohjelma toteutti suomalaisille ruoka- ja juomatuotteille näkyvät PR-tilaisuudet tammikuun lopussa Pekingissä ja Shanghaissa. Suomen suurlähetystössä Pekingissä pidettiin kutsuvierastilaisuus kiinalaisille ostajille ja maahantuojille. Suurin osa 220 vieraasta edusti kaupallisia ostajia ja mediaa Kiinassa. Tilaisuuden isännöi suurlähettiläs Jari Gustafsson yhdessä ministeri Lenita Toivakan kanssa. Keittiömestari Kim Palhus toteutti suurlähetystön keittiöhenkilökunnan kanssa suomalaisen buffet-illallisen kutsuvieraille. Paikalla oli tuotteineen noin 20 elintarvikealan yritystä Suomesta.
Vastaava Food from Finland -tilaisuus järjestettiin saman viikon aikana Shanghaissa, jossa kutsuvieraita oli lähes 150. Shanghain tilaisuus huipentui suomalaisen ruuan esittelyyn yritysten esittelypöydillä ja buffet-lounaalla. Food from Finland -tilaisuuksia täydensivät huolella valitut neuvottelut paikallisten suurten ja keskisuurten maahantuontiyritysten kanssa Pekingissä ja Shanghaissa.
Kiinalaisten ostovoima yllätti suomalaisyritykset
Kiinan markkinoille tähyävät muun muassa likööreistään tunnettu Lignell & Piispanen ja luomuleivän vientiin erikoistunut Pekan Leipä. Molemmat yritykset ovat vieneet tuotteitaan Keski-Eurooppaan jo vuosien ajan, mutta kiinalaisten kuluttajien kasvava kiinnostus laadukkaita ja puhtaita elintarvikkeita kohtaan on ohittamaton mahdollisuus.
− Kiinalaiset arvostavat laadukkaita raaka-aineita, tuoteturvallisuutta, käsityöläisyyttä, tarinaa ja brändiä, Lignell & Piispasen vientipäällikkö Antti Hynninen arvioi.
Yrityksen pohjoisista marjoista valmistetut liköörit ja vodkat ovat haluttuja tuotteita Kiinan markkinoilla. Laatuun, puhtauteen ja tuoteturvallisuuteen nojaa myös Pekan Leipä, Suomen suurin luomuleipävalmistaja.
− Vienninedistämismatka Pekingiin ja Shanghaihin oli yrityksellemme ensimmäinen avaus Kiinaan. Kiinnostus eurooppalaisin laatustandardein sertifioitua luomuleipäämme kohtaan oli erittäin hyvä, Pekan Leivän hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara kiteyttää.
Food from Finland -vientiohjelman matkalle Kiinaan osallistuneet lähes 20 yritystä tapasivat tammikuussa yhteensä yli 300 kiinalaista ostajaa kahdessa tilaisuudessa Shanghaissa ja Pekingissä.
Toukokuussa suomalaisyritykset ovat yhteisellä Food from Finland -maaosastolla mukana Shanghain SIAL -ruokamessuilla. Viime vuonna tapahtuma kokosi yli 55 000 kävijää ja noin 2 700 näytteilleasettajaa. Food from Finland -ohjelman osastolla esittäytyy tänä vuonna neljä suomalaisyritystä: Kaskein Marja, FINN CRISP, Kiantama ja Vanajan Keksit.
− Ensi vuonna tähtäämme huomattavasti suurempaan messuosastoon. Yhteisellä, näyttävällä messuosastolla yrityksen omien tuotteiden esiintuonti tuo merkittävästi lisää näkyvyyttä ja uusia arvokkaita kontakteja kaikkialta Kiinasta, Esa Wrang tähdentää.
Työ- ja elinkenoministeriön rahoittaman Food from Finland -ohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa suomalainen elintarvikevienti kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.

Suomalainen tarjonta kohtaa Japanin ruokatrendit
Japanissa nousevia trendejä ovat marjapohjaiset ja muut luonnolliset, terveelliset elintarvikkeet sekä allergiavapaat tuotteet ja luomu. Olutmarkkinat kasvavat ja kehittyvät nopeasti, samoin muut juomamarkkinat.
Japanilaiskuluttajat ovat korkeasti koulutettuja sekä laatu- ja hintatietoisia. He eivät osta vain tuotetta, vaan myös tarinan sen takaa.
− Suomalainen tarjonta vastaa hyvin näitä nousevia trendejä, senior advisor Annaleena Soult Finprosta kertoo.
Hän muistuttaa, että Japani on todellinen ruokakulttuurin mekka. Ruoka on erinomaista, laadukasta ja maukasta. Pakkauksella on iso merkitys: sen pitää olla kaunis ja houkutteleva. Myös elintarvikkeiden turvallisuus on tärkeää. Noin 60 prosenttia Japanin elintarvikkeista on tuontituotteita.
Suomalaisia elintarvikkeita esiteltiin japanilaisostajille ja -maahantuojille Foodex -messuilla ja Suomen suurlähetystön verkostoitumistapahtumassa maaliskuussa Tokiossa. Foodex on Aasian merkittävimpiä elintarvikealan ammattitapahtumia. Tänä vuonna messuilla oli 2977 näytteilleasettajaa 79 eri maasta ja 80 000 kävijää.
Food from Finland osallistui messuille näyttävällä, 90 neliömetrin Suomi-osastolla, jossa esittäytyi 11 suomalaista vientiyritystä. Mukana oli muun muassa useita marjapohjaisten tuotteiden valmistajia, hunajavalmistajia ja juoma-alan yrityksiä: Kaskein Marja, Roberts, Dagsfood (Riitan Herkku), Showroom Finland, Helsingin Mylly, Nordic Koivu, Vaissi, Hunajainen SAM, Hunajayhtymä, Kyrö Distillery ja Stallhagen. Näiden lisäksi suurlähetystön verkostoitumistapahtumassa ja omilla osastoillaan mukana olivat Linkosuon leipomo, Halva, Valkeapuu ja Lignell & Piispanen.
Suomen osasto erottui edukseen muista yhteinäisen, suomalaistyylisen ilmeensä ansiosta. Japanissa olivat tietysti mukana myös muumit: Nuuskamuikkunen ja Muumipeikko tanssittivat messuvieraita ja herättivät suurta ihastusta. Menoa elävöittivät reipashenkiset ja tyylikkäät Stallhagenin ja Kyrö Distilleryn ”baaritiskit”, joissa riitti kävijöitä tungokseksi asti.
Ennakkomarkkinointia ja verkostoitumista
Ostajien ja maahantuojien mielenkiinnon herättämiseksi Food from Finland teetti laajan ennakkomarkkinointioperaation japanilaisen konsulttitalo Aiban kanssa. Osastolle kutsuttiin 800 japanilaista ostajaa ja osa heistä myös suurlähetystön verkostoitumistilaisuuteen.
Suomen Tokion suurlähetystössä järjestettiin suurlähettiläs Manu Virtamon isännöimä verkostoitumistilaisuus, jonka tavoitteena oli erottautua joukosta ja esitellä ennen Foodex-messuja suomalaiset näytteilleasettajat japanilaisille ostajille ja maahantuojille. Tilaisuuteen tuli 80 japanilaista tutustumaan suomalaistuotteisiin ja nauttimaan keittiömestari Arto Rastaan loihtimasta suomalaisesta buffet-tarjoilusta.
Suomen Tokion suurlähetystön tilaisuudessa vetonaulana oli kuuluisa japanilainen huippukokki Hiromitsu Nozaki, joka kertoi Suomen vierailultaan kokemuksia loistavasta, suomalaisesta ruuasta. Nozaki kävi myös Foodexissa Suomen Food from Finland -osastolla ja herätti siellä myönteistä huomiota.
Ennen Japaniin lähtöä vientiohjelma järjesti yrityksille valmennuspäivän Japanin markkinoista. Sen toteuttivat Masayuki Shibata japanilaisesta Aiba-konsulttiyrityksestä ja Senior Advisor Masahiro Kimura Finpron Tokion vientikeskuksesta.
Suomalaiset näytteilleasettajat olivat erittäin tyytyväisiä sekä suurlähetystön tilaisuuteen että Foodex -messujen antiin. Hyviä kontakteja saatiin runsaasti sekä konkreettista kauppaa.
− Yhteishenki osastolla oli erinomainen, ja tunnelma messujen päätyttyä katossa. Hyvien kokemusten innoittamana Food from Finland tulee osallistumaan Foodexiin myös vuonna 2016, Annaleena Soult lupaa.

Etelä-Koreassa kysytään viikoittain suomalaistuotteita
Team Finlandilta, Suomen suurlähetystöstä ja Finprosta, kysytään Soulissa paljon suomalaisia tuotteita.
− Meille tulee viikoittain kolmesta viiteen kyselyä erilaisista tuotteista ja teknologioista, kertoo vientikeskuksen vetäjä Ari Virtanen.
Tämä on enemmän kuin muissa Aasian maissa ja kertoo Suomen hyvästä maineesta vihreänä teknologiamaana. Nyt työn alla olevista 14 kyselystä puolet liittyy elintarvikkeisiin: porotuotteisiin, puolukkaan, fruktoosiin, mustikkaan, koivusiirappiin ja hunajan prosessointiin. Etelä-Koreassa Suomen maineella myydään niin ruokaa kuin muotiakin.
− Lotte xylitol -purukumin ksylitoli on Suomesta, mikä erottaa sen kilpailijoista. Yhden maailman myydyimmän alkoholijuoman, Sojun, brändi hyödyntää myyntivalttina makeutukseen käytetyn fruktoosin suomalaisuutta. Aiemmin myös suklaakekseissä mainittiin suklaan olevan Suomesta. Suomi on hyvä brändi Koreassa ja Japanissa, mikä kannattaa hyödyntää tuotteiden markkinoinnissa, Ari Virtanen tarkentaa.
Food from Finland -ohjelma tekee Etelä-Koreaan ostaja- ja fact finding -matkan marraskuussa. Sitä edeltää syksyllä suomalaisille elintarvikealan yrityksille tarkoitettu, Etelä-Korean markkinoita luotaava Food from Finland -koulutuspäivä.
Suosittelemme artikkelia

Listeriaa koskeva lainsäädäntö muuttuu

Kokemuksia suomalaisten elintarvikkeiden matkasta kiinalaisille kuluttajille

Strategista ajattelua Suomen elintarvikevientiin

Sissikonsepti – elintarvikeviennin uusi ase

Kalliit kuljetusmaksut jarruttavat Suomen juomavientiä
Kumppanisisältö: Go On
