Vauhtia ruokajärjestelmän kiertotalouteen

Kestävän kehityksen agenda2030:n ja EU:n kiertotalouspaketin tavoitteena ON puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä ja vähentää merkittävästi ruokahävikkiä koko ruokaketjussa. Kansallista ruokahävikin vähentämisstrategiaa ollaankin pian laatimassa.

Tutkimusten mukaan ruokaketjusta aiheutuvan hävikin kasvihuonekaasupäästöt (hiilijalanjälki) ovat Suomessa lähes tuhat miljoonaa CO2-ekvivalenttikiloa vuodessa. Tämä vastaa jopa 400 000 henkilöauton vuosittaista CO2-päästöä. Suomessa rekisteröityjä henkilöautoja on tällä hetkellä noin 2,6 miljoonaa.

EU:n LIFE-ohjelman CIRCWASTE -hankkeessa kokeillaan uusia ratkaisuja ehkäistä ja vähentää ruokahävikkiä, jakaa ruokaa edelleen, lisätä alempiarvoisten ruhonosien käyttöä, hyödyntää kasvisivuvirtoja ja kierrättää lietelannan ravinteita.

Ruokapalvelukokeilu Turussa

CIRCWASTE-hankkeessa luodaan alueellinen ruokahävikin seuraamisen ja vähentämisen tiekartta, johon sitoutetaan ruokajärjestelmän alueellisia toimijoita vuoden 2018 alussa. Ravitsemispalveluissa on Luonnonvarakeskuksen (Luke) aiempien tutkimusten mukaan ruokaketjun suurin ruokahävikki suhteessa läpivirtaavaan tuotettuun ruokaan. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ruokahävikin seurantatyökaluja, jotka ovat käytössä Arkea-ruokapalvelun kahdessa henkilöstöravintolassa ja neljässä koulussa Turussa syksyn 2017 ajan.

Keittiö- ja tarjoiluhävikin mittaamisessa käytetään online-sovellusta, johon ravintolan työntekijät kirjaavat kaiken hävikin. Asiakkaiden lautastähteiden määrää seurataan älykkäillä vaaoilla, jotka on asennettu astianpalautuksiin biojäteastioiden alle. Hävikkiä mitataan kahdessa jaksossa. Ensimmäisessä mittauksessa selvitetään ruokahävikin määrän perustasoa ja opastetaan keittiöhenkilökuntaa vähentämään hävikkiä. Toisessa mittauksessa selvitetään, miten nämä toimet vaikuttavat ruokahävikin määrään.

Ravitsemuspalveluissa on tarkoitus kokeilla myös joidenkin alempiarvoisten ruhonosien käyttöä osana lounasvaihtoehtoja. Parhaillaan selvitetään, mitä sivutuotteita ja kuinka paljon teurastamovaiheessa syntyy sekä mihin ne päätyvät.

Jatkossa kartoitetaan, mitä haasteita ja mahdollisuuksia liittyy erityisesti ravintola- ja jakeluvaiheissa alempiarvoisten ruhonosien hyödyntämiseen, Näitä ovat muun muassa sydän, munuaiset, kieli ja poski. Samalla kehitetään eri ruhonosia hyödyntäviä reseptejä ja testataan suomalaisten kuluttajien mieltymyksiä ja maksuhalukkuutta kuluttajamaistiaisten yhteydessä.

CIRCWASTE-hankkeessa tarkastellaan myös ruuan uudelleen jakamista ja uusia markkinakanavia tuotteille, jotka eivät muuten päätyisi syötäväksi. Luken tutkimusten mukaan sää- ja markkinaolosuhteista johtuen sopivaa ostajaa ei aina löydy, joten osa maatilojen sadosta jää myymättä.

Hankkeessa selvitetään uusien markkinakanavien mahdollisuutta vähentää tätä hävikkiä. Ruoka-apua kehittämällä voidaan hyödyntää muuten hukkaan joutuvien elintarvikkeiden käyttöä ravintona ja edistää samalla yhteisöllisyyttä. Hankkeessa selvitetään pilottiprojektien avulla mahdollisuutta lisätä eri toimijoiden yhteistyötä ja uudenlaista viestintäjärjestelmää ilmoittamaan noudettavista hävikkieristä.

Sivuvirrat paremmin hyötykäyttöön

Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös kasvintuotannon sivuvirtojen hyödyntämiseen niin, että ravinteiden kierrätys tehostuu. Jos sivuvirtajakeiden laatu on tarpeeksi hyvä, niitä voidaan käyttää elintarvike- ja rehuprosesseissa. Muutoin sivuvirroista voidaan jalostaa lisäarvoa tuottavia hyötykomponentteja ja loppu kierrättää ravinteina ja/tai energiaksi. Tavoitteena on vähentää ns. arvottomien sivuvirtojen määrää määrittelemällä muodostumispaikan kriittiset pisteet. Lisäksi hyödyntämisketjun eri vaiheissa pitää kiinnittää huomiota materiaalin laadun säilymiseen.

Sivuvirtojen hyödyntäminen vaatii riittävän suuren volyymin, jotta prosessin pystyttäminen kannattaa. Tyypillisesti sivuvirta-raaka-aineen saatavuus on kausittaista. Eri prosesseissa tarvittava optimimäärä vaihtelee, mutta usein kasvimassaa varastoidaan ja kuljetetaan.

Hankkeen aikana säilyvyyden parantamismenetelmiä demonstroidaan ja pilotoidaan yritysyhteistyössä, ja sivuvirroista analysoidaan laatuparametreja kuten hygieenistä laatua, ravinnekoostumusta ja rehuarvoa. Lisäksi testataan, muodostuuko ketjulle lisäarvoa säilöntämenetelmän valinnalla ja/tai valittujen arvokomponenttien tuottamisella, ravinteiden kierrätyksestä tinkimättä.

Biokaasua ja ravinteiden kierrätystä

Maatalouden ilmasto- ja ravinnekuormitusta pyritään vähentämään lisäämällä lantojen biokaasuprosessointia sekä hyödyntämällä tarkemmin lannoista ja jätteistä tuotettuja kierrätysravinteita. Hankkeessa demonstroidaan muun muassa edullinen separointimenetelmä, jossa vesipitoinen sian lietelanta laskeutetaan varastoaltaassa ja pelkästään ravinne- ja energiatiheä pohjasakka kuljetaan biokaasulaitokselle. Keskitetyssä biokaasulaitoksessa mädätysjäännöksestä voidaan valmistaa kierrätyslannoitteita edistyneemmillä menetelmillä ja kustannustehokkaasti.

Kierrätyslannoitteiden käyttöä demonstroidaan viljan täsmäviljelyssä. Lannoitteiden sijoittaminen kylvön yhteydessä maahan siementen läheisyyteen edistää ravinteiden käytön hyötysuhdetta verrattuna pintalevitykseen. Myös kierrätysravinteita tulee käyttää tehokkaalla tavalla.

Täsmäkylvölannoituksessa ravinteet annostellaan kuhunkin kasvupaikkaan kasvin ja maaperän olosuhteiden vaatimalla tavalla. Demonstraatiossa käytetään tavallisten, rakeisten lannoitteiden lisäksi kahta nestemäistä kierrätyslannoitetta (Bio-Kali ja ammoniumsulfaatti) ja pyritään säätämään pääravinteet (typpi, fosfori ja kalium) optimaalisesti kuhunkin pellon kohtaan.

Järjestelmässä hyödynnetään eri kone- ja laitevalmistajien järjestelmiä, jotka yhdistetään halutun laiseksi automaatiojärjestelmäksi käyttäen avointa traktorin ja työkoneiden välistä tiedonsiirtostandardia noudattavaa ISOBUS-teknologiaa. Keväällä järjestelmällä kylvettiin ensimmäisen kerran Vihdissä Luken tutkimustilalla, ja syksyllä täsmäkylvettiin syysvehnää varsinaissuomalaisella maatilalla.

Lisätietoja:
www.syke.fi/hankkeet/circwaste
https://dreambroker.com/channel/59ku2wek/waslsxgm

CIRCWASTE

• CIRCWASTE-hanke toteutetaan pääosin vuosien 2016–2019 aikana.
• Toiminta ja kokeilut kattavat koko ruokaketjun.
• Tarkoitus on jalkauttaa parhaita käytäntöjä Suomessa vuosien 2020−2023 aikana.
• Hanke on osa Luken Innovatiivinen ruokaketju -tutkimusohjelmaa.