Kasvissivutuotteiden hyödyntämisen monet mahdollisuudet
Kasviksia prosessoitaessa muodostuu väistämättä erilaisia sivutuotteita päätuotteen ohessa. Sivutuotteiden muodostumismääriin vaikuttavat muun muassa käytetty lähtöaine, sen laatu, prosessointitapa ja -laitteet sekä lopputuotteen laatu.
Juuresten ja perunoiden kuorinnassa ja käsittelyssä lähes puolet raaka-aineesta päätyy sivutuotteeksi. Kasvissivutuotteet ovat helposti pilaantuvia ja sisältävät runsaasti vettä. Märän materiaalin kuljettaminen hyödyntämispaikkaan on haastavaa ja kallista, ja jatkokäsittely tai kuljetus tulee tehdä nopeasti. Määrältään pieniä eriä on vaikea hyödyntää.
Kasvistyyppi, sivutuotteen laatu, määrä ja koostumus sekä sijainti toimivat kriteereinä, joiden perusteella voidaan arvioida sivutuotteiden taloudellisesti kannattavaa käyttöä. Myös sivutuotteiden muodostumisen kausiluonteisuudella on oleellinen merkitys niiden hyödyntämisessä. Tuotantoketjussa sivutuotteiden puhtaudesta ja laadusta on huolehdittava, jotta hyödyntäminen ja jatkojalostus ovat mahdollisia.
Perinteisesti kasvissivujakeet on kompostoitu maanparannusaineiksi tai mädätetty biokaasuksi muiden energiapitoisempien raaka-aineiden, esimerkiksi lannan, kanssa. Kasvissivutuotteiden hyödyntämiselle on kuitenkin paljon muitakin mahdollisuuksia. Niitä voidaan käyttää tuotantoeläinten rehuna, erilaisina lemmikinruokina tai niiden lisäaineina. Lisäksi niistä voidaan erottaa erilaisia yhdisteitä ja ainesosia, joita voidaan jatkojalostaa edelleen esimerkiksi kosmetiikka-, lääke- ja väriaineiksi sekä teknisiksi tuotteiksi.
Sivutuotteiden ominaisuudet määrittelevät jatkokäytön
Hyvälaatuiset ja puhtaat kasvissivutuotteet voidaan hyödyntää esimerkiksi rehuna. Rehukäytön lisäksi on lukuisia muita vaihtoehtoja. Huonolaatuiset ja epäpuhtaat kasvissivutuotteet päätyvät usein energia- ja maanparannuskäyttöön, biokaasulaitokseen tai kompostointiin. Taulukossa 1 on esitetty sivutuotteiden ominaisuuksia ja hyödyntämismahdollisuuksia ja taulukossa 2 erilaisia kasvissivutuotteiden hyödyntämis- ja käsittelyvaatimuksia.
Taulukko 1. Esimerkkejä tuotteista, niiden laadusta, hyödyntämisestä ja hyödyntämisen esteistä
| Elintarvikelaatuiset kasvissivutuotteet | Rehukäyttö | Muu hyödyntäminen | |
| Tuotteen kuvailu | – Elintarvike – Valmistusaine – Lisäaine | – Lajittelussa hylätyt, hyvälaatuiset: väärän kokoiset, värivirheet – Puhtaat kuori- ja kasvismassat | – Pilaantuneet kasvinosat – Pesuvesien mukana kulkeva kiintoaines |
| Laatu | – Puhdas ja hygieeninen tuotantoketju ja prosessit -Elintarvikelaatu ja -vaatimukset | -Puhdas ja hygieeninen tuotantoketju -Rehujen hygieniavaatimukset | Kasvitautiriski otettava huomioon jatkokäsittelyssä |
| Hyödyntäminen | – Kosmetiikka-, lääke- tekniset tuotteet | – Tuotantoeläinten rehu, lemmikkien ruoka | – Maanparannus-aineet -Energiantuotanto – Ravinteiden kierrätys |
| Hyödyntämisen esteet | – Pienet määrät – Suomessa vähän jatkojalostusyrityksiä – Yhteistyön ja tiedon kulun puute yritysten välillä | – Kuljetus ja varastointi – Esikäsittelykustannukset – Pienet määrät Yritysten sijainti | – Kustannukset – Määrä – Sijainti |
Kasvissivujakeita voidaan hyödyntää tuotantoeläinten rehuna, useimmiten sellaisenaan tai säilöttynä, muun rehun lisänä. Jos yritykset sijaitsevat lähellä toisiaan, kasvissivutuotteita voidaan hyödyntää rehuna sellaisenaan ilman esikäsittelyä. Esimerkkinä yritysten yhteistyöstä on perunaa kuoriva yritys ja nautakasvattamo. Perunakuorimossa kuoritaan perunaa ympäri vuoden, ja perunankuorimassa kuljetetaan päivittäin läheiselle nautakasvattamolle. Naudat saavat oivan lisän täydentämään päivittäistä rehuannostaan, ja perunankuorimo saa sivujakeensa hyötykäyttöön, eli molemmat osapuolet hyötyvät ja ovat tyytyväisiä yhteistyöhön.
Taulukko 2. Esimerkkejä kasvissivutuotteiden hyödyntämis- ja käsittelymahdollisuuksista sekä laatuvaatimuksista
| Käyttökohde | Prosessointiesimerkkejä | Vaatimukset lopputuotteelle |
| Elintarvike | -Fermentointi – Etikka/suola/sokerisäilöntä -Kuumennus, kuivaus, uutto ja muut erotustekniikat | – Elintarvikelaatu – Ravintosisältö tai muu hyöty – Lainsäädännön vaatimukset |
| Elintarvike- ja rehulisäaineet | -Mikrobituotteiden valmistus -Kuumennus, kuivaus, uutto- ja muut erotustekniikat | – Hygieeniset laatuvaatimukset – Kemiallinen turvallisuus – Tekninen toimivuus – Lainsäädännön vaatimukset |
| Kosmetiikka-ainesosa | Mikrobituotteiden valmistus -Uutto- ja muut erotustekniikat | – Hygieeniset laatuvaatimukset – Kemiallinen turvallisuus – Tekninen toimivuus – Lainsäädännön vaatimukset, INCI-lista |
| Teknokemian kemikaalit | -Mikrobituotteiden valmistus -Uutto- ja muut erotustekniikat | – Hygieeniset laatuvaatimukset – Kemiallinen turvallisuus – Tekninen toimivuus – Lainsäädännön vaatimukset |
| Tuotantoeläinten ja lemmikkien rehuaines | – Fermentointi, happosäilöntä – Kuumennus, kuivaus -Fraktiointi – Mikrobituotteiden valmistus | – Kasvilajit ja prosessit määritelty lainsäädännössä – Mikrobiologinen laatu – Ravintoainekoostumus – Puhtaus, haitta-aineettomuus |
Rehukäyttöön päätyvien, todella nopeasti pilaantuvien, kuumentamattomien kuorimojakeiden päivittäistä kuljetusta voidaan harventaa säilönnällä. Nautojen rehuksi päätyvien jakeiden säilöntää nurmisäilöntätuotteilla on testattu ja havaittu toimivaksi. Muiden tuotantoeläinten ja lemmikkien rehujen säilyvyyttä voidaan parantaa muun muassa hapattamalla maitohappobakteereilla.
Kasvisten käsittely on teollisuudessa usein kausiluonteista, jolloin myöskään kasvissivutuotteita ei ole jatkuvasti saatavilla, mikä vaikeuttaa niiden hyödyntämistä rehuna. Kasvissivutuotteiden käyttöaikaa voidaan pidentää esimerkiksi kuivaamalla ja pakastamalla. Hapattaminen eli fermentointi parantaa myös rehujen säilyvyyttä ja hygieenistä laatua samalla lisäten hyödyllisten mikrobien määrää tuotteissa. Säilöntämenetelmiä hyödyntäen saadaan sivutuotteille lisäaikaa ja kerättyä suurempia sivutuotemääriä jatkoprosessointia tai kuljetusta varten. Keräilyn ja kuljetuksen täytyy olla kustannustehokasta.
Sivutuotteet ja niiden hyödyntäminen kiinnostavat myös kuluttajia
Sivutuotteiden hyödyntäminen lisääntyy, ja kiinnostus niitä kohtaan kasvaa. Materiaalitehokkuutta täytyy lisätä ja saada raaka-aine kokonaisuudessaan hyödynnettyä erilaisiksi tuotteiksi. Tämä vaatii käsittelyprosessien suunnittelua ja tehostamista. Myös sivutuotteita käsittelevien laitosten määrä lisääntyy ja hyödyntäminen tulee helpommaksi.
Erilaisten sivujakeiden hyödyntämisvaihtoehtojen kehittäminen on tärkeää. Yrityksille täytyy tarjota erilaisia ratkaisuja, sillä yritysten lähtökohdat ja tarpeet vaihtelevat. Yrityksille sivutuotteiden käsittelystä ja kuljetuksista aiheutuu kustannuksia, joiden pitäisi pysyä kohtuullisina. Jos sivutuotteiden arvoa pystytään nostamaan, niistä saatava hinta voi kattaa tuotantokustannukset, tai yritykselle voi jäädä jopa voittoa. Edulliset käsittelyratkaisut, esimerkiksi energia- ja kustannustehokas kuivaus, olisivat tervetulleita sivutuotteiden käsittelyyn.
Uusia käyttömahdollisuuksia tutkitaan ja testataan
Luonnonvarakeskuksen ja muiden tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden toteuttamissa hankkeissa on selvitetty ja testattu kokeellisesti erilaisten kasvissivutuotteiden soveltuvuutta uusiin käyttökohteisiin yhteistyössä erikokoisten kasviksia prosessoivien yritysten ja kasvisketjun muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi on toteutettu tutkimushankkeita.
Euroopan komission LIFE –ohjelmasta rahoitetun CircWaste IP -hankkeen yhden osahankkeen tavoitteena on selvittää kasvisten prosessointia, siitä aiheutuvia sivutuotemääriä ja kasvissivutuotteiden hyödyntämisen tehostamista.
Hankkeessa selvitetään tilanteita eri yrityksissä, kasvissivutuotteiden hyötykäytön tehostamismahdollisuuksia, säilyvyyden parantamista, tuotteistamista sekä erilaisia hyödyntämistapoja ja -kohteita. Tarkastelussa ovat muun muassa juuresten, perunan ja kaalin prosessoinnin sivutuotteet. Monissa prosessivaiheissa hylkyyn päättyy myös jalostuslinjaston koko-, muoto- ja värilajittelijoiden hylkäämiä sivutuote-eriä, jotka tulisi hyödyntää tehokkaammin elintarvikkeena.
Kasvissivutuotteiden hyödyntämiseksi tarvitaan toimivia hyödyntämisketjuja ja yritysten yhteistyötä, mikä on tällä hetkellä Suomessa melko vähäistä. Tähän tarpeeseen on toteutettu raaka-ainepörssejä, joiden tavoitteena on saada myös sivutuotteet paremmin kiertoon ja tarjota sivutuotteita hyödyntäville yrityksille tietoa mahdollisista sivutuote-eristä ja yhteistyöyrityksistä.
Ensi vuonna alkava uusi EU:n puiteohjelma ja sitä pohjustava rahoitushaku tavoittelevat Euroopalle, sen teollisuudelle ja kuluttajille, omavaraisempaa, ympäristöystävällisempää ja terveempää tulevaisuutta. Keskeisenä osana ohjelmaa on kestävä ja toimiva ruokajärjestelmä. Toivottavasti tämä auttaa osaltaan yrityksiä ja tuottaa toimivia ratkaisuja myös kasvissivutuotteiden hyödyntämiseen.
Suosittelemme artikkelia
Tuotteen uudelleenmuotoilulla terveyttä koko kansalle
