Keskon mukaan sopimusvalmistajan valintaan vaikuttavat hinnan lisäksi esimerkiksi pääraaka-aineen alkuperä, laatu ja määrä, käytetyt ainesosat ja pakkaus. Kuva: Kesko Oy
Valmistus- ja lisäaineet & TuotekehitysIsmo Lehtonen

Sopimustuotteita kuin kaupan hyllyltä

Sopimusvalmistaminen ja kaupan omat brändit, niin sanotut private label -tuotteet, ovat tulleet kauppojen hyllyille jäädäkseen. Näilläkin tuotteilla on valmistajansa ja tarkat kriteerinsä, joiden perusteella niitä valitaan ja tehdään.

Domretor on alan suurtekijä

Atria Suomi Oy:n nykyisin omistama Domretor on alan isoimpia toimijoita Suomessa. Kahdeksan miljoonan euron liikevaihdosta suurin osa tulee sopimustuotannosta. Tuotteita löytyy paletista yli sata erilaista fine dining -annoksista vaihtoehtoisiin proteiineihin. Asiakkaita ovat niin tukut, ravintolat kuin julkishallintokin.

Domretorin toimitusjohtaja Pekka Honkaranta kertoo, että yhtiö on erikoistunut kypsennettyihin tuotteisiin.

– Raakoja tuotteita emme valmista lainkaan. Kypsennysmenetelmiämme ovat muun muassa pintapaisto, keittäminen, erilaiset sous vide -kypsennykset, paistaminen ja haudutus. Erityistä osaamista meillä on kasvisten käsittelyssä ja valmistamisessa, Honkaranta sanoo.

Yritys pakkaa sekä omat tuotteensa että tekee myös sopimuspakkaamista isolla volyymilla. Pakkaustyyppeinä ovat erilaiset rasiat kierrätysmateriaalista, vakuumipussit sekä foliovuoat.

Domretor ei tee pelkkää sopimusvalmistusta, vaan asiakkaina ovat myös ammattikeittiöt. Korona-aikana myynnin painopiste on kuitenkin ollut poikkeuksellisen vahvasti vähittäiskaupassa, jonka osuus on kivunnut jopa 80 prosenttiin.

Honkarannan mukaan ala on muuttunut niin, että yhä enemmän halutaan valmiita paketteja.

– Ratkaisukeskeisyys ja valmiit kokonaisuudet ovat lisääntyneet: asiakas haluaa koko aterian, ei pelkkiä komponentteja. Toki komponenttejakin myydään, kuten lihapullia, pihvejä ja sous vide -kasviksia, hän mainitsee.

Yhteistyö valmistajan kanssa on tiivistä, mutta sen muoto riippuu asiakkaan tarpeista.

– Joillekin asiakkaille kehitämme tuotteet ideasta hyllylle. Toisilla asiakkailla voi olla jo valmis resepti ja pakkausvisuaalisuus, joita ryhdytään työstämään. Joustavuus on Domretorin yksi merkittävä kilpailuvaltti, Honkaranta painottaa.

West Mills on erikoistunut ekstruusioon

Jalasjärveläinen West Mills tekee sekä kuluttajatuotteita että sopimusvalmistusta asiakkaille. Kuluttajille valmistuu viljasta aamiais- ja välipalatuotteita, teollisuudelle esimerkiksi jauhatusta ja pakkaamista. Viljatuotteet valmistetaan suulakepuristimella vaahdottamalla eli ekstruusiolla, joka on yhtiön toimitusjohtaja Arto Leppälän mukaan nopea ja ympäristöystävällinen kypsennystapa. Se tuottaa lopputuotteeseen lisäarvotekijöitä, kuten korkean vedensidonnan ja pitkän säilyvyysajan. Ekstruusiolla valmistetaan esimerkiksi muroja.

– Ekstruusiolla käsittelemme kauraa myös vaikkapa kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin, ja siellä laatuvaatimukset ovat tietysti aivan omaa luokkaansa, Leppälä kertoo.

West Millsin tuotepalettiin kuuluvat myös niin leipomoihin toimitettavat erilaiset ekstruoidut jauhotuotteet kuin elintarviketeollisuudelle valmistetut kasviproteiinituotteet, joita yritys on kehittänyt vuosia. Myös gluteenittomia versioita löytyy.

– Pakkaamme tuotteemme itse ja teemme myös rahtipakkausta asiakkaalle heidän toiveidensa mukaan, Leppälä mainitsee.

West Mills on suuntaamassa tulevaisuudessa laajemmin myös vientimarkkinoille.

Finnish Food Factory keskittyy sopimusvalmistukseen 

Finnish Food Factory on keskittynyt puhtaasti sopimusvalmistukseen. Kahden miljoonan euron liikevaihdon yritys valmistaa proteiinijuomia sekä makeita ja suolaisia kastikkeita. Toimitusjohtaja Janne Hirvosen mukaan yrityksen tunnetuin yksittäinen tuote lienee kahden desilitran pakkauksessa myytävä kinuskikastike, joka karamellisoidaan pitkään keittämällä.

Yritys käyttää Tetrapakin pakkausteknologiaa, ja tuotteet iskukuumennetaan. Hirvonen kertoo, että yritys on investoinut äskettäin uuteen tekniikkaan ja jatkossa pakkauksena on parhaiten juomille ja kaadettaville tuotteille sopiva Tetra Prisma Edge.

– Yrityksemme on perustettu vuonna 2018, ja olemme juuri hankkineet reilusti lisätilaa tulevaa kasvua silmällä pitäen. Emme halua profiloitua pelkästään aseptisten ja nestemäisten tuotteiden valmistajaksi, vaan pidämme todennäköisenä, että valmistamme jatkossa myös erityyppisiä tuotteita ja pakkauksia. Tulemme valmistamaan tuotteita myös ammattikeittiöille vähittäiskaupan lisäksi, Hirvonen paljastaa.

Hirvosen mielestä private label -valmistuksessa on 2000-luvulla tapahtunut suuri murros.

– Private label -myynnin osuus on moninkertaistunut ja noussut lähemmäksi keskimääräistä eurooppalaista tasoa. Kysyntää valmistajille on ollut ja trendi jatkuu, mutta samalla kilpailu kiristyy, Hirvonen miettii.

Hän muistuttaa, että sopimusvalmistukseen erikoistuneita yrityksiä on hyvin vähän ja suurin osa niistä valmistaa sopimusvalmistuotteita omien brändiensä tuotannon ohella

– Me olemme tietääkseni ainoa kotimainen pelkästään sopimusvalmistukseen keskittyvä yritys nestemäisissä aseptisissa tuotteissa. Meillä ei ole omia kilpailevia brändejä, vaan keskitymme täyttämään mahdollisimman tehokkaasti asiakkaidemme tarpeet, Hirvonen sanoo.

Tuotekehitys on jatkuva prosessi

Yhteistyötä valmistuttajan kanssa voidaan Hirvosen mukaan tehdä monin tavoin. Yksinkertaisimmillaan asiakkaalla on jo olemassa tuote, jolle halutaan sopimusvalmistaja. Tällöin ideointi ja pääosa kehitystyöstä on jo tehty. Prosessikoeajoilla varmistetaan, että kehitetty tuote on toivotunlainen myös UHT-käsittelyn ja pakkaamisen jälkeen.

Tyypillisin yhteistyö alkaa yhteisestä ideoinnista ja siitä syntyvästä tuoteideasta ja -tarpeesta. Tuotekehitys tapahtuu tavallisesti yhteistyössä asiakkaan kanssa, jolloin päästään nopeimmin toivottuun lopputulokseen.

– Tuoteideasta lanseeraukseen menee yleensä 6–12 kuukautta, joten työ on hyvin pitkäjänteistä. Tuotteen kehittäminen asiakkaan ja asiakaspalautteen perusteella on jatkuvaa. Meillä on tukena myös maailmanlaajuinen yhteistyöverkosto raaka-aine- ja pakkaustoimittajien puolelta, Hirvonen kuvailee.

Varsinaista sopimuspakkausta Finnish Food Factory ei tee.

– Käyttämämme reseptit ovat itse tai asiakkaan kanssa yhdessä kehitettyjä. Me hankimme myös esimerkiksi raaka-aineet ja pakkaustarvikkeet. Toki on mahdollista, että asiakas tuo valmiin tuotteen kontissa tai tankkiautolla, ja me sitten prosessoimme ja pakkaamme tuotteen, Hirvonen kertoo.

Kesko on tarkka laadusta

Kesko on kaupan alan jättiläisenä sopimusvalmistajien suurasiakas, jolla on kokemusta ja näkemystä siitä, millaisia tuotteita se kauppojen hyllyille haluaa. Keskon myynti ja omat brändit -yksikön johtaja Tuuli Luoma kertoo, että he ideoivat uusia tuotteita jatkuvasti itse, mutta myös tavarantoimittajilta tulee ideoita.

Kesko kartoittaa jatkuvasti esimerkiksi asiakastiedon avulla, millaisia tuotteita ostoskoreihin päätyy ja millaisia kannattaa tuoda markkinoille. Työtä tehdään myös seuraamalla aktiivisesti ruokatrendejä ja kuluttajien toiveita.

– Kuluttajapalautteita tulee kuukausittain yli 2 000 kappaletta ja esimerkiksi Pirkka-tuotesarjoihin on kehitetty uusia makuja asiakasideoiden perusteella, Luoma paljastaa.

Reseptiikkaa mietitään yhdessä sopimusvalmistajien kanssa, vaikka idea tuleekin yleensä Keskon puolelta.

– Voi myös olla, että valmistajalla on jo K-ryhmän toiveisiin sopiva tuoteaihio olemassa. Asetamme jokaiselle uudelle tuotteelle tietyt laatuvaatimukset, joihin kuuluvat esimerkiksi ravitsemukselliset näkökohdat, erityisruokavalioiden huomiointi, makuprofiili ja käytetyt raaka-aineet, Luoma luettelee.

Asiakkaiden tietoisuus ruokajärjestelmästä kasvaa jatkuvasti, mikä pitää tietysti ottaa huomioon. Tuotteiden sertifikaatit, valmistavien tehtaiden auditoinnit, ekologisemmat pakkausratkaisut sekä tuotteiden jäljitettävyys ovat merkittäviä tekijöitä.

Kehitysprosessissa on mukana monta tekijää

Tuotteita kehittäessään Kesko määrittelee ensin itse toivotut ominaisuudet ja laatukriteerit. Sen jälkeen kartoitetaan sopivat valmistajakumppanit esimerkiksi sen perusteella, millaista tekniikkaa tuotteen valmistaminen vaatii. Esimerkiksi 1990-luvun alkupuolella Kesko toi markkinoille Pirkka Amppari -mehujään, josta tuli kestosuosikki.

Valmistuttaja ja valmistaja kehittävät tuotteita yhdessä myös kuluttajapalautteen perusteella. Kuva: Kesko Oy

– Maaliskuun lopulla lanseerasimme samaan tuoteperheeseen kuuluvat limsat. Idea ötökkäperheen limuihin ja makeisiin syntyi K-ryhmän sisällä. Lopulliseen päätökseen sarjan laajentamisesta vaikutti erityisesti se, että näistä tuotteista tulee paljon kehitysideoita ja palautetta, myös asiakkailta, Luoma kertoo.

Ideaa lähdettiin työstämään lopulta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa. Tuoteperheen ydinideana on, että on kaksi makua, jotka maistuvat yhdessä hyvältä.

Hinta ei yksin määrää sopimusvalmistajan valinnassa. Tuotteen laatuun ja sitä kautta myös hintaan vaikuttavat Luoman mukaan useat tekijät, kuten pääraaka-aineen alkuperä, laatu ja määrä, käytetyt ainesosat ja pakkaus. Luoma huomauttaa, että laaja ja monipuolinen valikoima on asiakkaan etu.

– Lisäksi meillä on hankintalinjauksia, jotka jokaisen lanseeratun tuotteen pitää täyttää. Niitä ovat muun muassa vastuullisten raaka-aineiden käyttö ja sosiaalinen vastuullisuus. Tuotteiden toimittajilta edellytetään sertifiointia. K-ryhmällä on lisäksi akkreditoitu omavalvontalaboratorio, jossa jokainen omien tuotemerkkien sarjaan tuleva tuote testataan, Luoma kertoo.

Pakkaus ei ole yhdentekevä

Mitenkään yhdentekevää ei ole se, miten tuotteet pakataan. Pakkauksella on Luoman mukaan tärkeä merkitys tuotteen suojaamisessa, tuoteturvallisuuden varmentamisessa ja ruokahävikin torjumisessa. Pakkauksen tulee lisäksi olla logistisesti toimiva, ja sen tehtävä on välittää tietoa pakatusta tuotteesta.

Elintarvikkeiden ympäristövaikutuksissa pakkauksen osuus on vain muutama prosentti, sillä suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät tuotteen alkutuotannossa.

– Pakkausmateriaalin ja -tyypin valinnasta vastaavat yhdessä tuotteen valmistaja ja brändin omistaja. Kesko asettaa vaatimukset omien brändituotteidensa pakkauksille, ja niiden tulee olla kestävän kehityksen linjauksien mukaisia. Tavoitteenamme esimerkiksi on, että vuoden 2025 loppuun mennessä kaikki omien tuotemerkkiemme pakkaukset ovat kierrätettäviä, uudelleen käytettäviä tai biohajoavia, Luoma muistuttaa.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Kahden etu voi olla kolmannen korvapuusti

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Jarno Sukanen katsoo sopimusvalmistusta viranomaisen näkökulmasta. Hän korostaa, että virastossa ei ole ollut käsiteltävänä yhtään private labeleita koskevaa tapausta, mutta asiaa seurataan yleisellä tasolla.

Sopimusvalmistuksella voi olla sekä kilpailua edistävä että vahingoittava vaikutus. Valmistajalle hyvä puoli on se, että kauppa takaa, että tietty määrä tuotetta menee kaupaksi. Jos ei, se jää kaupan vahingoksi. Kuluttajalle private label -tuote merkitsee yhtä vaihtoehtoa lisää ja yleensä edullista sellaista. Toisaalta siitä voi seurata, että brändituotanto kärsii.

Sukanen muistuttaa, että kauppa on portinvartijana tuotteiden menekille. Tyypillinen uhkakuva private label -tuotteiden menekin edistämisessä on brändituotteiden kustannuksella hyllysijoittelu: kaupan omat merkit sijoitetaan silmien korkeudelle ja brändituotteet alahyllyille.

Hinnoitteluun liittyvä uhkakuva on brändituotteen hinnan keinotekoinen nostaminen juuri ennen private label -tuotteen lanseerausta, millä luodaan keinotekoisesti edullinen hintamielikuva kaupan omalle merkille. Tällaisista menettelytavoista ei ole kuitenkaan havaintoja Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla.

– Ehkä pahin uhkakuva on epäreilu kopiointi, jossa brändin ominaisuuksia otetaan private label -tuotteiden käyttöön. Tämä voi vähentää merkkituotteiden valmistajien innokkuutta kehittää tuotteitaan ja johtaa valikoiman kapenemiseen, mikä tietysti vaikuttaa tuotteiden hintaan, Sukanen huomauttaa.

Private label -tuotteilla on myös kiistattomat etunsa. Ne takaavat pienemmille toimijoillekin kunnon volyymin ja mahdollisuuden myös vientimarkkinoille.

– Näkemys private label -tuotteiden vaikutuksista kokonaisuutena riippuu siitä, keneltä kysyy, Sukanen tiivistää.