Suomalainen ruoka maistuu jo maailmalla – yritykset vientitalkoissa

Ruokaviennin kasvu lepää vielä muutamien yritysten harteilla. Paino on sanalla vielä. Ruokavienti kasvaa noin viiden prosentin vauhdilla, mutta tavoitteet ovat selvästi korkeammalla. Vauhtia on tarkoitus kasvattaa, sillä hallitusohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä.

Mukana kasvua tekemässä ovat jo muiden muassa suuryrityksiin lukeutuva elintarviketalo Juustoportti sekä kasvuyritykset JK-Tuoretalo ja Bonne Juomat, joiden liikevaihto liikkuu kymmenen miljoonan euron tuntumassa. Tämä kolmikko on laajentanut myyntiään aktiivisesti uusiin kohdemaihin.

Kasvu kertyy lisäarvosta

Uusia markkinoita avautuu vauhdilla. Majoneesien, kastikkeiden ja täytteiden valmistukseen erikoistunut JK-Tuoretalo on toiminut jo kymmenen vuoden ajan, mutta vienti on yritykselle vielä suhteellisen uutta. Tuotteita on tehty vientiin vasta noin vuoden verran, mutta nykyisin niitä viedään jo useisiin eri maihin, uusimpana Islantiin.

– Olemme aloittaneet koko homman nollasta. Viennin käynnistämistä voisi verrata siihen, että olisimme aloittaneet yritystoiminnan alusta. Näemme potentiaalia korkeamman jalostusasteen tuotteissa. Se tarkoittaa meidän tapauksessamme annospakattuja dippikastikkeita. Kansainväliset trendit osoittavat, että yhden hengen kotitaloudet sekä take away ‑ruokailu lisääntyvät, sanoo JK-Tuoretalon kaupallinen johtaja Jere Kolehmainen.

Ruokaviejät puhuvat lisäarvon viennistä – ja niin Juustoporttikin. Lisäarvo syntyy korkeasta jalostusasteesta, brändäyksestä tai innovaatioista. Juustoportin tuotteita on viety eri puolille Eurooppaa jo usean vuoden ajan. Loppukesästä Juustoportti sai listauksen Friendly Viking’s O’GURT valikoimalleen Kauflandin hypermarketketjuun. Nyt suomalaista kaurajogurttia on saatavilla 800 Kaufland-kaupan hyllyltä, mikä vastaa kokoluokaltaan kymmenkertaisesti Suomen Prisma-hypermarkettien verkostoa.

– Teemme vientiin sopimusvalmistuksen ja private label ‑tuotteiden lisäksi omia brändejä. Se vaatii pääomaa ja pitkäjänteistä työtä. Auttaa, kun voimme jakaa muiden vientiyritysten kesken kokemuksia ja tietoja onnistumisista ja epäonnistumisista. Yritykset tarvitsevat realistista ymmärrystä, mitä vientibrändin rakentaminen tarkoittaa ja paljonko siihen pitää panostaa, sanoo Jussi Mylläri Juustoportilta.

Suomalaista kaurajogurttia on saatavilla 800 Kaufland-kaupan hyllyltä, mikä vastaa kokoluokaltaan kymmenkertaisesti Suomen Prisma-hypermarkettien verkostoa. Kuva: Simo Tolvanen

Arvokasta vertaistukea

Yritysten ja viennin ammattilaisten arvostamaa vertaistukea oli tarjolla, kun vientivuosi 2026 käynnistettiin maa- ja metsätalousministeriön kutsumana tiistaina 27.1. Säätytalolla. Tilaisuudessa kävi selväksi, että ruoka-alan kasvuohjelma etenee vauhdilla. Vienti saa vauhtia yrityslähtöisestä kasvualustasta, joka rakentuu Ruokatiedon ja Suomen elintarvikevientiyhdistys ry:n (SUVI) yhteistyönä.

Iltatilaisuus ravintola Margassa.
Kuva: Jukka-Pekka Inkinen

Tilaisuuden jälkeen Vientiyritysten yhteistoiminnan kehittämishanke (VIKE) kokosi vielä viennin ammattilaiset yhteiseen iltatilaisuuteen. Yksi kasvun tärkeä tekijä on rakentaa yritysten välistä yhteistyötä ja luoda yrityksille mahdollisuus tutustua toisiinsa.

– Viennin tekeminen on usein yksinäistä työtä. On ollut hienoa tavata vertaisyhteisöä ja tuulettaa omia ajatuksiaan heidän kanssaan, sanoo Mylläri.

Yhteistä tilaisuutta kiittelee myös Peter Jahn, joka on ollut viemässä bonnellisia juomia maailmalle. Mehuja, soseita ja välipalajuomia valmistava Bonne Juomat vie tuotteitaan jo useaan maahan ympäri maailman, kuten Baltian maihin, Ruotsiin, Kiinaan, Hongkongiin, Etelä-Koreaan, Vietnamiin, Arabiemiraatteihin sekä uusimpina kohteina muun muassa Taiwaniin ja Englantiin.

– Verkosto auttaa löytämään uusia markkinoita, kun kotimarkkina ei riitä kasvuun. Neuvottelut uuteen markkinaan voivat kestää kuukausia, jopa vuosia, mutta juhlapuheiden sijaan nyt on jo siirrytty konkretiaan. Elintarvikekentällä on selvästi laitettu työvaihde päälle, ja yrityksille tarjotaan oikeita työkaluja. Lopulta markkinoille meno on kuitenkin yritysten vastuulla. Nyt viedään suomalaista sisua ja onnellisen kansan onnellista ruokaa maailmalle, sanoo Jahn.

Kuvassa Bonnejuomien vientijohtaja Peter Jahn. Kuva: Bonnejuomat.

Artikkeli on toteutettu osana Vientiyritysten yhteistoiminnan kehittämishanketta. VIKE-hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen elintarvikevientiyhdistys ry (SUVI).

Lisätietoja: www.vike.fi