Personoitu ravitsemus on tiedettä, täsmäruokaa ja suosituksia

Personoidun ravitsemuksen käsite syntyi nutrigenetiikan myötä, ja ensin markkinoille tulivat geenitestit ja niihin liittyvät ohjeet ja lisäravinnesuositukset. Mitä personoidussa ravitsemuksessa on tapahtumassa tieteen ja käytännön sovellusten kannalta?

Jo toistakymmentä vuotta sitten ensimmäisen sukupolven nutrigenetiikan tutkimuksen sovellukset etsivät geenejä tai geenin muotoja, jotka vaikuttaisivat merkittävästi ravintoaineiden fysiologisiin vasteisiin tai olisivat tiettyjen sairauksien riskitekijöitä. Näin pyrittiin kertomaan, mikä olisi ”ruokaa sinun geeneillesi”.

Tutkimuksessa on siirrytty yksityiskohdista suurempiin kokonaisuuksiin eli tutkimaan koko genomin ja ruokavalion yhteyksiä, koska yksittäisten geenien muutokset ani harvoin ovat fysiologisen säätelyn taustalla. Nutrigenomiikasta on laajennettu tutkimusta myös suolistomikrobiomin merkitykseen ja metabolomiikkaan. Genotyypin lisäksi personointi voidaan sitten tehdä myös fenotyypin (esimerkiksi veren rasva-arvot, painoindeksi) perusteella ottaen huomioon ympäristötekijät¹.

Vähemmän tutkittu personoinnin muoto on ”terveellinen ruoka sinun mieltymystesi mukaisesti”, jossa ohjeita, tuotteita ja palveluita personoidaan käyttäytymismallien, mieltymysten, koettujen esteiden ja tavoitteiden pohjalta. Se noussee geno- tai fenotyyppiin perustuvan personoinnin lisäksi tärkeäksi keinoksi terveellisen ruokavalion toteuttamisessa. Kyseessä on ikään kuin personoitua motivointia ja ihmisen elämän- ja syömistapojen huomioimista terveellisen ruokavalion räätälöinnissä.

Näytöt personoidun ohjauksen hyödyistä

Laajassa Predimed -tutkimuksessa vuosina 2000−2012 tarkasteltiin Välimeren ruokavalion vaikutuksia 7 000 suurentuneessa sydän- ja verisuonitautiriskissä olevan henkilön sydäntautitapahtumiin ja kuolleisuuteen². Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen ruokavalion vaikutusta henkilöillä, joilla oli erityinen geneettinen riski sairastua diabetekseen tai aivohalvaukseen.

Seuranta-ajan kuluessa havaittiin, että erityisesti ne henkilöt, joilla oli geneettinen riski, hyötyivät Välimeren ruokavalion noudattamisesta. Tämä laaja tutkimus tukee käsitystä siitä, että personoidulla ravitsemuksella voidaan vaikuttaa välillisten tekijöiden, kuten veren kolesterolipitoisuuden, lisäksi myös vakaviin sairaustapahtumiin.

Toinen personoidun ravitsemuksen pioneerihankkeista oli vuosina 2011−2015 toteutettu Food4Me -projekti (http://www.food4me.org/). Siinä oli mukana yli 1 200 ihmistä seitsemästä eri maasta. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään, joista yksi sai yleistä ravitsemusneuvontaa ja kolme muuta ryhmää sai personoitua ravitsemusneuvontaa. Personointi perustui joko henkilön senhetkiseen ruokavalioon, ruokavalion ja fenotyypin yhdistelmään tai ruokavalion, fenotyypin ja genotyypin yhdistelmään. Osallistujien ruuankäyttöä, painoa, vyötärönympärystä ja veriarvoja mitattiin kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua.

Tutkimuksessa havaittiin, että personoitua ohjausta saaneet onnistuivat parantamaan ruokavaliotaan kuuden kuukauden seuranta-ajalla. Sillä ei kuitenkaan ollut merkitystä, perustuiko personointi vain henkilön ruokatottumuksiin vai tämän lisäksi fenotyyppi- tai genotyyppitietoon³.

Personoidun ravitsemuksen tutkiminen jatkuu kiivaana. Sveitsin liittovaltion teknologian tutkimuslaitos EPFL-laboratorio on ottanut mukaan kehitystyöhön vapaaehtoisia kansalaisia, jotka keräävät tietoa ruokavaliostaan, liikunnasta ja nukkumisesta sekä mittaavat verensokeriaan jatkuvatoimisella mittarilla. Lisäksi osallistujien suolistomikrobisto tutkitaan. Työ tuottaa uutta tietoa yksilöllisistä verensokerivasteista erilaisiin aterioihin, erilaisissa tilanteissa.

Vastaavaa tutkimusta tehdään myös Israelissa Weizmann -instituutin vetämässä Personalized Nutrition -projektissa (http://personalnutrition.org), jonka pohjalta on syntynyt kaupallinen DayTwo-palvelu.

Monet ensimmäisen sukupolven nutrigenetiikan diagnostiikkayritykset ovat jo lopettaneet toimintansa. Uusia palveluyrityksiä syntyy kuitenkin koko ajan (Taulukko). Niiden personointi perustuu DNA-testeihin sekä myös suolistomikobistoon ja erilaisiin terveyden biomarkkereihin tai fysiologiseen tilaan. Useimmat palvelut antavat ravitsemussuosituksia, vihjeitä ja ohjeita. Niiden vaikuttavuudesta on niukasti tietoa.

Personointi ruoka-alan yritysten valttikortiksi?

Nestlé ilmoitti jo useita vuosia sitten panostavansa terveysvaikutteiseen ruokaan ja personoituun ravitsemukseen, ja Nestlé Institute of Health Sciences tekee monipuolista tutkimusta tällä alueella. Viime syksynä yhtiö tiedotti uudesta Nestlé Wellness Ambassador– ohjelmasta Japanissa. Siinä ihmiset voivat tehdä kotitestein esimerkiksi kolesterolin tai diabeteksen riskin arviointia ja lähettää kuvia syömästään ruuasta saadakseen suosituksia ja lisäravinteita. Jälkimmäiset ovat esimerkiksi tietyn koostumuksen omaavia juomajauheita (tee ja smoothie) tai vitaminoituja välipaloja.

Myös Campbell Soup on ilmaissut uskovansa personoituun ravitsemukseen ja on esimerkiksi investoinut Habit-palveluun, jonka se kuitenkin juuri äsken myi suolistomikobistoanalytiikkaa tarjoavalle Viomelle.

Ranskassa on käynnistetty kansallisen elintarviketeollisuusliiton (ANIA), Ranskan Ruoka ja terveys -säätiön (FFAS) ja GS1-järjestelmän yhteistyöhanke kaupallisten elintarvikkeiden digitaalisen tietokannan ja siihen pohjautuvien kuluttajasovellusten kehittämiseksi. Sen yhtenä tavoitteena on saada ihmisiä räätälöimään ruokavaliotaan tuotteiden viivakoodiin perustuvan Nutriscore-palvelun avulla.

Personointi on joka tapauksessa yksi nykyisistä ruuan ja syömisen trendeistä. Myös yksittäisiä tuotteita voidaan personoida sekä sisällön, muodon että pakkauksen osalta. Personoinnissa kuluttaja voi osallistua tuotteen suunnitteluun tai antaa taustatietonsa tuotteen valmistamiseksi. Mieltymyksiin, elämäntapaan tai arvoihin perustuvalla tuotteiden räätälöinnillä on paljon potentiaalia myös yleisten ravitsemussuosituksen ”personoidussa tulkkauksessa”. Söisivätkö ihmiset mielellään helposti ja ilahduttavalla tavalla tarjottua ruokaa, jonka he tietäisivät edistävän hyvinvointiaan?

Viitteet:

¹ Mathers, J. C. 2017. Nutrigenomics in the modern era. Proceedings of the Nutrition Society, 76(3), 265-275.

² Konstantinidou, V. ym. 2014. Personalized nutrition and cardiovascular disease prevention: From Framingham to PREDIMED. Advances in Nutrition, 5(3), 368S-371S.

³ O’Donovan, C. B. ym. 2017. Knowing your genes: does this impact behaviour change? Proceedings of the Nutrition Society, 76(3), 182-191.

⁴ Ordovas, J. M. ym. 2018. Personalised nutrition and health. BMJ, 361, bmj-k2173.