
Kalojen sopimuskasvatusmallilla laatua, saatavuutta ja jäljitettävyyttä
Raisioaquan uusi ruokintakonsepti vähentää Itämeren fosfori- ja typpikuormaa.
Raisioaqua on rakentanut Benella-kalojen sopimuskasvattajamallin, joka takaa niiden paremman saatavuuden ja tarkan tiedon kuluttajille siitä, kuka kalan on kasvattanut.
Kalojen ruokinnassa hyödynnetään Itämeren silakasta ja kilohailista tehtyä kalajauhoa ja öljyä. Rehut on ristitty Baltic Blend -rehuiksi, joiden käyttö vähentää Itämeren fosfori- ja typpikuormaa ja säästää maailman valtamerien luonnonkalakantoja. Myös kalojen EPA– ja DHA-rasvahapot ovat oikealla tasolla ns. Opti-ruokintakonseptin ansiosta. Sillä varmistetaan, että Benellassa on riittävä määrä ihmisille terveellisiä rasvahappoja.
‒ Alkukasvatusvaiheessa käytetään enemmän rypsiöljyä kuin kalaöljyä sisältäviä rehuja. Loppukasvatusvaiheessa, noin 500‒700 grammaa ennen oletettua perkuuajankohtaa rehun öljysuhde käännetään kalaöljypohjaiseksi. Kala tarvitsee EPA– ja DHA-rasvahappojen muodostamiseen meriperäistä kalaöljyä, Raisioaquan liiketoimintajohtaja Tomi Kantola täsmentää.
Benella on saanut Suomen Sydänliiton myöntämän Sydänmerkin, ja kirjolohi on WWF:n kalaoppaan suositeltavien kalojen vihreällä listalla.
Toimiva yhteistyöverkosto
Päästäkseen Benella-tuottajaksi kalankasvattaja allekirjoittaa tuottajasopimuksen Raision kanssa. Pääjakelija on Kalatukku Eriksson, mutta osa kasvattajista myy kaloja myös paikallisiin kauppoihin. Sopimuskasvattaja sitoutuu tuottamaan Benellan poikastuotantovaiheesta perkuuseen ja toimituksiin asti laadukkaasti ja kasvattamaan kalansa Opti-ruokintakonseptilla.
‒ Eriksson ja kasvattaja sopivat kalan ostosta sovittavat asiat, kuten hinnan ja perkuuaikataulun. Tavoitteena on saada Benellaa myyntiin aina, kun kaupat ja kuluttaja sitä haluavat, Kantola tarkentaa.
Kaudella 2016 sopimuksen allekirjoitti 16 kasvattajaa eri puolilta Suomea. Kantola tähdentää, että Benellan elämä on vasta alkutaipaleella.

‒ Todennäköisesti kasvattajien määrä kasvaa tänä vuonna, mutta myös nykyisillä kasvattajilla on kapasiteettia nostaa tuotantomääriään jopa reilusti. Raision osuus Suomen rehumarkkinoista on yli puolet, joten pystymme kasvattamaan Benellan tuotantomääriä todella paljon, jos tarve kasvaa merkittävästi, Kantola sanoo.
Mahdolliseen kalantuotannon ja rehumenekin nousuun pystytään vastaamaan Raisioaquan uudella valmistuslinjalla, joka avattiin huhtikuun lopulla. Tehtaan kokonaistuotantokapasiteetti kasvaa kolmanneksella, mutta energiankulutus vähenee 30 prosenttia. Noin neljän miljoonan euron investointi lisää yrityksen kilpailukykyä, tekee rehuntuotannon jalanjäljestä kevyemmän ja parantaa rehujen laatua.
Hyvät vientimahdollisuudet
Kalankasvatus on maailman nopeimmin kasvava ruuantuotannon muoto. Suomessa sen ennustetaan kolminkertaistuvan seuraavan viiden vuoden aikana, mikä piristää myös vientiä. Benellaa markkinoidaan laatu- ja ympäristötietoisille kuluttajille, joita arvioidaan olevan Suomessa noin 20‒25 prosenttia väestöstä.
‒ Segmentti on kasvussa niin Suomessa kuin globaalistikin ja myös lähialueillamme. Benellaa voidaan pitää huippulaatuisena niche-tuotteena. Koska Benellaan liittyvä kulutuskäyttäytyminen on kasvussa kaikkialla, sillä on myös hyvät vientimahdollisuudet. Harjoittelemme ensin kotikentällä ja lähdemme sitten kansainvälisiin turnauksiin. Tämän aika ei välttämättä ole kaukana, Tomi Kantola arvioi.
Hän muistuttaa, että Benellan ruokintakonseptia on kansainvälinen: sitä voidaan hyödyntää missä tahansa. Lisäksi Raisioaqua vie rehuja muun muassa Baltian maihin, Venäjälle ja Aasiaan.
‒ On erittäin mahdollista, että Benella-tuottajia on vuonna 2017 muuallakin kuin Suomessa, ja Benellalle aukeavat kansainväliset markkinat tätä kautta, Kantola ennustaa.

Benella Kirjolohi edelläkävijälistalla
Pohjoismaisen ministerineuvoston alaisuudessa toimiva biotalouspaneeli on valinnut Benella Kirjolohen biotalouden edelläkävijöiden joukkoon. Nordic bioeconomy – 25 cases for sustainable change -listaukseen on valittu 25 pohjoismaista tuotetta tai hanketta, jotka edistävät biotalouden innovatiivisuutta, kestävää kehitystä, resurssitehokkuutta ja kilpailukykyä.
Listauksessa on mukana biotalouden edelläkävijöitä Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Grönlannista ja Färsaarilta. Suomesta listalle hyväksyttiin myös Sodankylän ja Iin kunta, Digipolis ja UPM:n Biofuel.
Ministerineuvosto on luomassa Pohjoismaiden ensimmäistä yhteistä biotalousstrategiaa. Nordic bioeconomy 25 -listalle valitut tuotteet ovat esimerkkejä pohjoismaisista ratkaisuista edistää kestävää kehitystä.
Biotalousstrategia pohjautuu neljään peruspilariin: korvaa, jalosta, kierrätä ja tee yhteistyötä. Benella Kirjolohen nosti tiennäyttäjien listalle luonnonvarojen kestävän kehityksen mukainen käyttö, innovatiivisuus ja uusi liiketoimintamalli.
Lisätietoja:
www.benellakala.fi
Suosittelemme artikkelia

Kestävä kalanrehupelletti valmistuu monipuolisista raaka-aineista

Kalankasvatuksen teknologia kehittyy vauhdilla

Kalojen makuvirheet ja vesihome kuriin Luken ja VTT:n kehittämillä teknologiaratkaisuilla

Suomeen luodaan maailman laajinta ruokaketjun jäljitettävyyttä

Kuluttaja haluaa tietoa liha- ja maitotuotteistaan helpossa muodossa
