Jotkut ruokapaikat tarjoavat eläkeläisalennuksen, mikä mahdollistaa ruokailua myös kodin ulkopuolella. Kuva: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Valmistus- ja lisäaineet & TuotekehitysKaroliina VäisänenRiitta Tuikkanen

Ikäihmisille parempia ruokapalveluja paikallisesti kehittäen

Ikäruoka 2.0 -hankkeessa kokeillaan erityyppisillä asuinalueilla uudenlaisia toimintatapoja kehittää nykyisiä palveluja ja tuottaa uusia palveluja ikääntyneille kotona asumisen tueksi. Hankkeen kohderyhmänä ovat hyväkuntoiset ikäihmiset, jotka eivät tarvitse kunnallisia ruokapalveluja. Palveluja kehitetään yhdessä alueella asuvien ikäihmisten ja alueen palveluntuottajien, kuten kauppojen, ravintoloiden ja muiden ruokapalvelujen sekä järjestöjen kanssa.

Tavoitteena on kehittää kotona asuvien ikäihmisten oman asuinalueen ruokapalveluja niin, että heillä on mahdollisuus asua kotonaan mahdollisimman pitkään ja säilyttää hyvä toimintakyky ja elämänlaatu. Pilottialueina ovat Jyväskylän keskusta-alue sekä Juva, Mäntyharju ja Järvenpää. Vuoden 2020 aikana on selvitetty pilottialueiden palveluita ja palvelutarpeita.

Pilottialueiden palvelut kartoitettiin

Pilottialueet on valittu siten, että ne poikkeavat toisistaan sekä tulevaisuuden väestökehityksen että palvelujen nykytilanteen näkökulmasta. Oletus on, että ikääntyvien kokemukset palvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta, kiinnostavuudesta ja hyväksyttävyydestä ovat erilaisia asuinalueesta riippuen.

Hankkeen alussa kartoitettiin jokaisen pilottialueen palveluaukot sekä palvelujen saavutettavuusaukot. Loppuvuodesta 2020 selvitettiin, millaisia ruoka- ja kauppapalveluita pilottialueilla on. Erityisesti kiinnostivat paikat, joista voi hankkia ruokaa arjen keskellä. ”Ikääntyneen silmälasit päässä” selvitettiin, miten palvelut soveltuvat ikäihmisille.

Lisäksi tehtiin palvelujen tuottajille kysely heidän palveluistaan ja niiden kehittämistarpeista. Ikäihmisiä haastateltiin puhelimitse palvelujen käytöstä ja palvelutarpeista sekä tutustuttiin pilottialueiden palvelutarjontaan ja niistä viestimiseen verkkosivuilla.

Kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä

Kartoituksen aikana huomattiin monia kehittämiskohteita. Kotiin saatavia ruokapalveluja ei ole tarjolla kattavasti eikä kotiin ostettavia kokkipalveluja juurikaan. Kaupunkien verkkosivuilla on ristiriitaista tietoa palveluista, ja viestintä palvelujen saatavuudesta on edelleen monin osin puutteellista.

Vain muutamalla palveluntarjoajalla on eläkeläisalennus, mutta sitä markkinoidaan huonosti. Ruokakauppojen kotiinkuljetuspalvelut ovat kalliita yhden tai kahden asukkaan kotitalouteen, ja tilaukset pitää tehdä verkossa. Tämä vaatii ikäihmiseltä hyviä digitaalisia valmiuksia ja laitteita, joita suurella osalla heistä ei ole käytössään.

Palvelukartoituksessa löydettiin myös hyviä toteutuksia, kuten olohuonemaisia ja meluttomia ruokailupaikkoja, joissa on kattava valikoima, hyvä valaistus sekä kiireetön ja henkilökohtainen palvelu. Ruokailussa käyntiä helpottaa, jos ruokapaikat sijaitsevat lähellä muita palveluja, kuten apteekkia, kahvilaa, kirjakauppaa ja bussipysäkkiä.

Palvelukokemuksen aistillisuus vaikuttaa suosioon. Näitä ovat kattausmateriaalit, kasvit, musiikki, sisäilma, lattiamateriaalit ja kalusteet. Myös take away -mahdollisuus, esteettömyys ja saavutettavuus ovat tärkeitä asioita. Hissi pitää olla lähellä, ohjeistukset ruokavälinepalautuksille selkeät ja maksamisen ja tilaamisen helppoa.

Kaupungilla ja kunnalla on tärkeä rooli kotona asuvien ikääntyneiden palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden toteutuksessa ja kehittämisessä. Usein kysymys on viestinnästä. Ikäruoka 2.0 -hankkeen yhtenä tavoitteena on parantaa ikääntyneiden palvelujen viestintää ja lisätä asuinalueiden palveluja. Viestinnän nykytilannetta selvitetään pilottialueiden vanhusneuvostojen ja eläkeläisjärjestöjen kanssa.

Ikäihmisten aterioiden pitää olla ravitsemuksellisesti tasapainoisia. Kuva: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Palvelujen kehittäminen käynnistynyt pilottialueilla

Palvelujen kehittämistyö pilottialueilla on käynnistynyt. Ensimmäiset palvelujen tarjoajien työpajat on toteutettu, ja pilottien suunnittelu jatkuu. Tavoitteena on, että pilottialueilla käynnistyy viimeistään syksyllä alueelle sopivia palvelupilotointeja.

Piloteissa palvelujen tuottajat, ikäihmiset ja järjestöt testaavat yhdessä uusia, tarpeesta nousevia palveluja tai kehittävät nykyisten palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja hyväksyttävyyttä ikäihmisille.

Seniorit ovat heterogeeninen asiakasryhmä. Pelkkä ikään perustuva palvelujen kehittäminen ja tarjoaminen eivät vastaa heidän toiveitaan. Toivottavasti syntyy rajoja rikkovaa, monialaista ja -äänistä palvelujen ideointia ja pilotointia.

Senioreihin panostaminen on tärkeää, koska ikäryhmän osuus väestöstä kasvaa vuoteen 2030 mennessä selkeästi. Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja pysyvän lähes samana seuraavat kymmenen vuotta.


Ikäihmisten ruokapalvelutarpeet muuttuvat

Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä -selvityksen mukaan ikääntyneiden ravitsemuksessa ja ruokailutottumuksissa on parantamisen varaa. Proteiinin saanti on usein liian vähäistä, ja tuoreiden kasvisten syöminen on vähentynyt.

Ravitsemuksellisesti keskeisiä riskiryhmiä ovat kotona asuvat ikääntyneet miehet ja ikääntyneet pariskunnat, joissa omaishoitajana on mies. Ravitsemukselliset haasteet vaihtelevat kuitenkin yksilöittäin. Niitä pitää tarkastella iän sijaan terveyden, toimintakyvyn ja elämäntilanteen mukaan.

Ikäihmisillä ei ole tarpeeksi tietoa tarjolla olevista palveluista. Ammattilaiset kokevat, että asiakaslähtöisyydessä ja palvelujen joustavuudessa on kehitettävää. Toistaiseksi on vähän palveluita tai niiden yhdistelmiä, joilla voi turvata riittävän ravinnon saannin koko päiväksi.

Tulevaisuudessa korostuvat valinnanvapaus, yhdessä ruokailu, aterioiden ravitsemuslaatu ja kulinaarinen laatu, koko päivän aterioiden turvaaminen, kaupassa käynnin mahdollistaminen, kuljetuspalvelut ja ruokapalvelun tarjoaminen jo ikääntymisen varhaisemmassa vaiheessa.

Kotona asumista tukeva ruokapalvelu pitää ymmärtää tukipalvelun sijasta peruspalveluna, joka koostuu erilaisista, hyvää ravitsemusta ja mielekästä ruokailua ylläpitävistä palveluista.

Ikäihmisten erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia, joilla voidaan edistää hyvää ravitsemusta ja ruokailua. Ikääntyneiden palveluissa voisi hyödyntää verkkosovelluksia, joilla houkutellaan yhdessä ruokailuun muun muassa senioriravintoloissa ja ruokabusseissa. Kunnon heiketessä vanhukset tarvitset esimerkiksi kauppa-avustajia, ruokakavereita tai kotikokkeja.

Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä -hankkeen toteuttivat Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ravitsemustieteen osasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ammattikeittiöosaajat ry, Gerontologinen ravitsemus Gery ry sekä Jyväskylän ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut.

Selvitystyö kiteytyi kuuteen toimenpide-ehdotukseen:

  • Tuettu ateriointi vanhuuseläkeläisille. Ateriatukimallia voi rinnastaa korkeakouluruokailun ateriatukeen.
  • Ruokapalveluista tiedotetaan ikääntyneille jo varhaisessa vaiheessa. Tarvitaan helppokäyttöinen, valtakunnallinen verkkoalusta, johon toimijat voivat lisätä ruokapalvelutietojaan ja jossa käyttäjät voivat arvioida niitä.
  • Hyviä käytäntöjä ikääntyneiden ruokailusta tulee koota yhteiselle sivustolle ammattilaisia varten.
  • Ikäihmisten ravitsemusta ja ruokailua arvioidaan ylätasolla ja seurataan väestötasolla. Valtakunnallinen ravitsemustieto pitää olla saatavilla myös 75 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista.
  • Ikääntyneiden ravitsemukseen perehtyneiden ravitsemusasiantuntijoiden saatavuus pitää varmistaa.
  • Laaditaan ikääntyneiden ruokailuasuositukset. Ne julkaistiin maaliskuussa 2020.

Lähde:

Valve R. ym. 2018. Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. 87 s.

Pirjo Huhtakangas

Ikäruoka 2.0 -hanke

  • Monimuotoiset ruokaan liittyvät palvelut ikäihmisten yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn tukena -hanketta (Ikäruoka 2.0) toteuttavat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Gerontologinen ravitsemus ry.
  • Tavoitteena on kehittää kotona asuvien ikäihmisten hyvää ravitsemusta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluita yhdessä kohderyhmän ja ruokapalveluja tuottavien tahojen kanssa.
  • Palveluihin kuuluvat laajasti kauppa- ja ravintolapalvelut.
  • Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta.
  • Hanke alkoi 1.1.2020 ja päättyy 31.10.2022.

Lisätietoja:

xamk.fi/ikaruoka