Elintarviketeollisuus on ottanut jodioidun suolan laajasti käyttöön
Suomen elintarviketeollisuus käyttää melko laajasti jodioitua suolaa, mutta vaihtelua on eri elintarvikekategorioiden ja yritysten välillä.
Useimmat kotimaiset yritykset käyttävät nykyisin jodioitua suolaa, mutta kansainvälisten yritysten tilanne on heikompi. Jodin saantilaskelmien perusteella jodioidun suolan käytöllä on suuri vaikutus väestön jodin saantiin. Jodin liikasaannista ei ole laskelmien perusteella vaaraa, kun suolan jodipitoisuus on 25 mg/kg NaCl.
Nämä tiedot perustuvat maisterintutkielmaan, jonka tavoitteena oli kartoittaa jodioidun suolan käyttöä Suomen elintarviketeollisuudessa ja tutkia jodin määrää ja säilyvyyttä elintarvikkeissa. Suomalaisten jodin saantia arviointiin myös eri väestöryhmissä.
Suolaan lisätään jodia tyypillisesti 25 mg/kg suolaa, mutta aikaisemman kirjallisuuden perusteella elintarvikkeissa voi tapahtua jopa 30−70 prosenttia jodihävikkiä. Tutkielman mukaan suurta johdonmukaista jodihävikkiä ei ollut kuitenkaan havaittavissa missään tutkituista elintarvikekategorioista.
Tehokas keino ehkäistä jodin puutosta
Jodioidun suolan käytön kartoitusta tehtiin Foodie-sivuston, elintarvikevalmistajien internetsivujen ja tuoteselosteiden avulla. Jodioitua suolaa sisältäviä elintarvikkeita oli huomattava osuus leivissä, valmisruuissa, kastikkeissa, leikkeleissä ja ruokamakkaroissa. Sitä vastoin sitä ei juurikaan käytetty esimerkiksi ruokapakasteissa ja kalajalosteissa.
Jodin määrää ja säilyvyyttä selvitettiin yli sadasta elintarvikenäytteestä Ruokaviraston tekemien jodianalyysien avulla induktiivisesti kytketyn plasma-massaspektrometri (ICP-MS) -menetelmällä. Jodin määrä vaihteli analyysitulosten perusteella eri elintarvikkeiden välillä, mutta eroavaisuudet laskennallisten ja analysoitujen jodipitoisuuksien välillä eivät olleet kovin suuria (taulukko).
| Tuote | Jodiointi | NaCl | LJ1 | AJ2 |
| Pinaatti-nokkoskeitto | ei | 1,0 % | 0 | am3 |
| Pinaattikeitto | kyllä | 0,8 % | 20,5 | 27,3 |
| Pinaattikeitto | kyllä | 0,8 % | 20,5 | 26,1 |
| Kanttarellikeitto | kyllä | 0,8 % | 20,3 | 22,0 |
| Kirjolohikeitto | kyllä | 0,7 % | 16,5 | 16,7 |
| Lihakeitto | kyllä | 0,9 % | 22,5 | 25,4 |
| 1) LJ = laskennallinen jodipitoisuus (µg/100 g tuorepainoa) | ||||
| 2) AJ = analysoitu jodipitoisuus (µg/100 g tuorepainoa) | ||||
| 3) am = alle määritysrajan |
Jodin saantia arvioitiin neljästä eri väestöryhmästä: 18–44-vuotiaat naiset, 65–74-vuotiaat naiset, miehet Varsinais-Suomesta ja miehet Pohjois-Savosta. Laskelmiin hyödynnettiin FinRavinto 2012 -ja FinRavinto 2017 -tutkimuksia. Elintarvikkeiden jodipitoisuudet olivat joko tutkielmaa varten analysoituja tai Fineli-tietokannasta.
Jodin saannissa oli suuri ero riippuen siitä, käytettiinkö laskelmissa jodioitua vai jodioimatonta suolaa. Esimerkiksi 18–44-vuotiaiden naisten laskennallinen jodin saanti oli 228 µg/vrk, kun kaikki suola oli jodioitua ja 88 µg/vrk, kun suola oli jodioimatonta.
Suomen elintarviketeollisuuden kannattaa jatkaa jodioidun suolan käyttöä, sillä se on tehokas keino ehkäistä väestön jodin puutosta. Suomalaiset saavat suolaa kuitenkin yli suositusten, sillä vuonna 2017 miesten suolan saanti oli 8,7 g/vrk ja naisten 6,4 g/vrk, kun suositus on alle 5 g/vrk. Koska suolan saantia on tarve vähentää, on erityisen tärkeää käyttää jodioitua suolaa laajasti eri elintarvikekategorioissa.
Kirjoittaja valmistui keväällä 2019 elintarviketieteiden maisteriksi pääaineena elintarviketeknologia. Artikkeli perustuu Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolle tehtyyn pro gradu -tutkielmaan, joka on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Jodioidun suolan käyttö, jodin säilyvyys ja määrä lopputuotteessa -hanketta. Elintarvikenäytteiden jodianalyysit teetettiin Ruokavirastossa (aikaisemmin Elintarviketurvallisuusvirasto Evira). Työn ohjaajina toimivat elintarviketeknologian yliopistonlehtori Laila Seppä ja ravitsemustieteen yliopistonlehtori Raisa Valve. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen oli mukana ohjausryhmässä.
Kirjallisuutta:
- Greis M. 2016. Jodioidun ruokasuolan vaikutus ruoan aistittavaan laatuun. Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto. EKT-sarja 1752. s 136. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201612143270
- Greis M. ym. 2018. Impact of iodized table salt on the sensory characteristics of bread, sausage and pickle. LWT – Food Science and Technology 93:606-612.
- Jauhiainen A. 2019. Jodioidun suolan käyttö, jodin säilyvyys ja määrä lopputuotteessa. Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto. EKT-sarja 1875. s 109. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-20190508189
Suolan jodiointi
Ruokasuolan jodiointi (USI, Universal Salt Iodization), on maailmanlaajuinen strategia jodin puutoksen ehkäisyyn. USI tuli voimaan vuonna 1994 ja on nykyään voimassa lähes kaikissa maissa. Tämän vuoksi jodioidun suolan käyttö kattaa arviolta kaksi kolmasosaa maailman väestöstä. Strategia sisältää kaiken suolan ihmisten ja karjan ruokavaliossa, myös elintarviketeollisuudessa käytetyn suolan.
Suola valittiin jodin kantaja-aineeksi, koska suolaa käytetään kaikkialla maailmassa, suolan kulutus on melko tasaista ympäri vuoden, suolan jodioinnin kustannukset ovat kohtuulliset ja teknologia on helppo toteuttaa. Jodioitua ruokasuolaa lisätään elintarvikkeisiin yleensä joko kaliumjodidina (KI) tai kaliumjodaattina (KIO3). Suomessa tyypillinen ruokasuolan jodipitoisuus on 25 mg/kg suolaa.
Jodihävikkiä voivat aiheuttaa esimerkiksi elintarvikkeiden lämpökäsittelyt, varastointiolosuhteet ja prosessointi. Elintarviketeollisuus on ollut huolissaan jodioidun suolan vaikutuksesta elintarvikkeiden aistinvaraiseen laatuun, mutta Helsingin yliopistossa vuonna 2016 valmistuneen maisterintutkielman (Greis 2016) mukaan jodioidulla suolalla ei ole vaikutusta elintarvikkeiden aistittavaan laatuun. Myös jodioidun suolan hinta, jodin säilyvyys ja kuluttajien harhaluulot ovat aiheuttaneet haasteita jodioidun suolan käyttöönotolle.
Jodi lisätään suolaan yleensä suolan puhdistuksen ja kuivaamisen jälkeen joko märkä- tai kuivamenetelmällä. Märkämenetelmässä kaliumjodaattiliuosta (KIO3) joko tiputetaan pisaroina tai sumutetaan tasaisella nopeudella suolaan liukuhihnalla. Kuivamenetelmässä kaliumjodidipulveria (KI) tai kaliumjodaattia sirotellaan kuivan suolan päälle. Tässä menetelmässä suolan homogeenisuus ja tehokas sekoittaminen ovat tärkeässä roolissa, jotta jodi jakautuu tasaisesti suolaan.
Syitä jodioidun suolan jodihävikkiin on esimerkiksi suolaan lisätyn jodin määrän vaihtelu, tai jodi voi jakautua epätasaisesti tuotantoerien ja yksittäisten pakkausten välillä. Jodihävikkiä voi tapahtua varastoinnin ja jakelun aikana, kuten suolan epäpuhtauksien, pakkauksen tai ympäristöolosuhteiden vuoksi.
Osana maa- ja metsätalousministeriön hanketta analysoitiin jodipitoisuuksia myös kuluttajille suunnatuista suolapakkauksista. Analysoitavana oli kymmenen suolapakkausta, joista yhdeksän oli jodioituja suoloja ja yksi maustesuola. Suurin ero analysoidun ja pakkausmerkintöjen mukaisen jodipitoisuuden välillä oli näytteessä, jota oli säilytetty avattuna ja joka oli vanhentunut useita vuosia sitten: jodista oli hävinnyt jopa 80 prosenttia. Myös maustesuolan analysoitu jodipitoisuus oli 80 prosenttia pienempi kuin pakkausmerkinnän mukainen jodipitoisuus. Muiden näytteiden osalta erot jodipitoisuuksissa eivät olleet kovin suuria.
Maailmanlaajuinen ongelma
- Jodin puutos on maailmanlaajuinen ongelma. Myös Suomessa on havaittu aikuisilla lievä jodin puutos kansallisten FinRavinto -tutkimusten perusteella.
- Jodi on välttämätön hivenaine, jota tarvitaan kilpirauhashormonien tuotantoon. Jodin saantisuositus aikuisille on 150 µg/vrk ja suurin turvallinen saanti eli ADI-arvo on 600 µg/vrk.
- Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi vuonna 2015 toimenpidekehotuksen elintarviketeollisuudelle ottaa käyttöön jodioitu suola. Teollisuus alkoi noudattaa tätä esimerkillisesti. Nykyään jodioitua suolaa käytetään elintarvikkeissa jo melko laajasti.
- Jodioidun suolan käytöllä on saatu parannettua suomalaisten jodin saantia: FinRavinto 2017 -tutkimuksen perusteella suomalaisten miesten jodin saanti oli suositellulla tasolla, mutta naisilla oli yhä havaittavissa lievää jodin puutosta
Suosittelemme artikkelia
Ultraprosessointi puhuttaa taas
Kestävää terveyttä ruuasta – uudet kansalliset ravitsemussuositukset 2024
Britanniassa tehdään tuotekehitystä kansanterveyden hyväksi
Suolaa vuoresta tai merestä
Yhteishyvä palkittiin hyvän ravitsemuksen edistämisestä
