Kunnossapitoon osumatarkkuutta automaatiolla ja digityökaluilla

Teollisuuden koneiden ja laitteiden kunnonvalvonta ja digitalisaatio kulkevat jatkossa entistä tiiviimmin rinnakkain.

Aluepäällikkö Tommi Palmroth Quant Finland Oy:stä tähdentää, että kunnossapitosopimuksissa korostuu kokonaistehokkuus tavoitemittareineen. Hän vastaa seitsemän leipomon kunnossapidosta Suomessa ja kahden Virossa. Aikaisemmin hän on työskennellyt kehityspäällikkönä ja enemmän perinteisen prosessiteollisuuden parissa. Elintarviketeollisuudessa tuoteturvallisuus korostuu huomattavasti eri tavalla kuin muilla teollisuudenaloilla.

– Kunnossapidon sopimusmallimme ajaa tekemään asioita tehokkaammin yhdessä asiakkaan kanssa. Se on yhteinen tavoite, johon kumpikin osapuoli pystyy vaikuttamaan. Kumppanuussopimukseen kytketään tyypillisesti asiakkaan ja kunnossapitoyrityksen yhteiset tavoitteet, Palmroth kertoo.

Hän kokee, ettei dataa koneiden ja laitteiden toiminnasta ole aina helposti saatavilla. Tähän vaikuttavat esimerkiksi se, että koneet on hankittu useammalta eri laitetoimittajilta ja ne ovat tyypillisesti paikallisohjauksessa. Esimerkiksi kuljetinhihnan kuntoa olisi hyvä mitata jatkuvasti toiminnassa olevilla antureilla, jotka olisivat yhteydessä laitoksen automaatioon.

– Jos laite tai sen osa rikkoontuu leipomossa, koko tuotantolinja pitää yleensä pysäyttää. Varastossa voidaan toki pitää varalaitteita, millä seisokkiaikaa saadaan lyhennettyä. Osa laitteista on sellaisia, että varalaitetta ei ole mahdollista olla, joten on entistäkin tärkeämpää ennakoida viat ja suorittaa huollot suunnittelullisesti, Palmroth tarkentaa.

Hän muistuttaa, että on olemassa sovelluksia muun muassa muovikuljetinmattojen kunnonvalvontaan. Etävalvottavilla online-ratkaisuilla voidaan seurata kuljetinmattojen kuntoa ja ennustaa mahdollisia laiterikkoja tai -vikaantumisia.

– Tehdasjärjestelmillä päästään kiinni koneiden toimivuuteen, mutta tietoa ei ole kootusti koko linjastolta. Automaatiojärjestelmä taas tuo tuotantoprosessin näkyväksi, jota voidaan seurata mistä tahansa. Lisäksi mittausten avulla saatava historiadata on huomattavasti laadukkaampaa, mikä helpottaa myös raportointia.

Huoltoon lisää ennakointia

Elintarviketeollisuuden huippuinvestointivuosi 2021 näkyy Quantilla isoina projekteina ja uusina tuotantolinjoina asiakasyrityksissä. Myös pieniä korvausinvestointeja on jonkun verran. Tavoitteena on tehostaa tuotantoa, sillä kilpailu on kovaa, ja yksikkökustannukset täytyy pitää kurissa.

Leipomoteollisuudessa huoltoseisokit ovat usein viikonloppuisin tai määräpäivänä tai -öinä viikolla.

– Kunnossapitoresurssia tarvitaan usein juuri huoltoikkunoissa, jotka harvoin ovat normaaliarkipäivinä. Tämä vaatii suunnittelua ja ennakointia, Palmroth kertoo.

Hänen mukaansa eri teollisuudenaloilla korostuvat eri asiat, mikä näkyy myös laitekannassa. Prosessiteollisuudessa tuotantojärjestelmät ovat monimuotoisia. Vian jälkeen on hankala palata normaaliin tuotantotilanteeseen, jolloin koko järjestelmän luotettavuus on tärkeää.

Vastaavasti elintarviketeollisuudessa järjestelmät ovat yksinkertaisempiaja ja normaalitilanteeseen palaaminen nopeampaa, koska laitteisto on rakennettu enemmän käytettävyyden näkökulmasta.

– Tulevaisuudessa tarvitaan enemmän automaattisia järjestelmiä ja tekoälyä tuomaan kunnossapitoon lisää ennakoitavuutta ja käytettävyyttä: esimerkiksi enemmän tuotantodataa varmistamaan, että huollot kohdistuvat vikojen estämiseen oireiden hoitamisen sijaan.

Quantilla oltiin huolissaan varaosien saatavuudesta koronapandemian rantautuessa Eurooppaan: pelättiin Italian ja Saksan tehtaiden sulkeutuvan ja rekkaliikenteen pysähtyvän rajoille. Laitetoimittajien varaosien saatavuus olisi tällöin heikentynyt.

– Tärkeä asia oli selvittää, mitä kriittisiä varaosia pitää hankkia nopeasti varastoon, jos tehtaat ja rajat laitetaan kiinni. Asiaan varauduttiin ja hankittiin varaosia, mutta esimerkiksi ohjauskorttien saanti viallisten tilalle olisi ollut vaikea ratkaista, koska niitä on hankala huoltaa, Palmroth kertoo.

Kommentit

Jätä kommentti