Terveyttä puolukasta

Vuoden lopussa päättyvässä Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa Arvoaineita pohjoisen männystä ja marjoista selvitettiin puolukan vaikutuksia runsasrasvaisen ravinnon aiheuttamaan matala-asteiseen tulehdukseen ja aineenvaihdunnallisiin muutoksiin koe-eläinmallissa. Tutkimusryhmällä on pitkäaikaista kokemusta tulehdussairauksien ja niiden mekanismien sekä luonnonyhdisteiden tutkimuksesta. Hankkeessa oli yhteistyökumppanina muun muassa Kiantama Oy, joka toimitti marjaraaka-aineet tutkimuksiin.

Puolukka valittiin tutkimukseen muun muassa sen kaupallisen merkittävyyden ja lupaavan koostumuksensa vuoksi. Puolukka sisältää runsaasti erilaisia polyfenoliyhdisteitä, ja sen antioksidanttiaktiivisuus on korkea, mutta puolukan terveysvaikutuksia on tutkittu kovin vähän.

Koe-eläimille (C57BL/6N uroshiiret, n=10 kussakin ryhmässä) annettiin kuuden viikon ajan runsasrasvaista (46 % rasvaa kokonaisenergiasta) rehua, joka sisälsi 20 prosenttia (w/w) ilmakuivattua puolukkajauhetta. Toinen eläinryhmä sai runsasrasvaista rehua ilman puolukkaa, ja kolmas vähärasvaista rehua (10 % rasvaa kokonaisenergiasta).

Rehujen proteiini-, kuitu-, vitamiini- ja hivenainekoostumukset vastasivat toisiaan. Hiirten painoa ja ruuan kulutusta seurattiin viikoittain. Kokeen päätyttyä määritettiin hiirten painon kehityksen lisäksi sisäelinrasvan määrä, veren rasva- ja sokeriarvot sekä useita tulehdustekijöitä.

Puolukka esti matala-asteista tulehdusta lihavuusmallissa

Puolukkaryhmässä olleiden hiirten painon nousu oli 26 prosenttia pienempi ja haitallisen sisäelinrasvan määrä 25 prosenttia vähäisempi kuin rasvaista rehua saaneiden kontrollihiirten (kuva 1). Rehun kulutuksessa ei kuitenkaan ollut eroa rasvaista rehua saaneiden hiiriryhmien välillä. Voidaan todeta, että puolukka esti rasvaisen ruokavalion aiheuttamaa painon nousua ja haitallisen sisäelinrasvan kertymistä.

Runsasrasvainen rehu nosti odotetusti veren glukoosin ja insuliinin paastoarvoja sekä kokonaiskolesterolia. Tutkimuksen tärkein havainto oli, että puolukka esti merkittävästi runsasrasvaisen ravinnon aiheuttamaa glukoosi- ja kolesterolitasojen nousua, ja sillä oli suotuisa vaikutus insuliinin ja triglyseridien pitoisuuteen (kuva 2) sekä matala-asteiseen tulehdukseen.

Matala-asteisen tulehdustilan havaitsemiseksi tutkimuksessa määritettiin useita tulehdustekijöitä. Runsasrasvaista rehua saaneiden hiirten seerumin amyloidi A:n (SAA:n) ja leptiinin tasot olivat selvästi korkeampia (p<0.001) kuin vähärasvaista rehua saaneilla hiirillä. Muutokset puolukkaa saaneiden hiirten ryhmässä olivat huomattavasti vähäisemmät, eivätkä puolukkaryhmän SAA:n tasot eronneet merkitsevästi vähärasvaista dieettiä saaneiden hiirten ryhmästä.

Hiirten maksasta määritettyjen tulehdustekijöiden CXCL-14 (C-X-C motiivi kemokiini-ligandi), S100A10 (S100 kalsiumia sitova proteiini A10) ja SAA2 (seerumin amyloidi A2) ilmeneminen oli puolukkaryhmässä myös merkitsevästi pienempää kuin rasvaista rehua saaneiden hiirten kontrolliryhmässä (kuva 3).

Jatkotutkimuksella selville tarkempi vaikutusmekanismi

Tutkimuksessa osoitettiin, että puolukan lisääminen länsimaista runsasrasvaista dieettiä muistuttavaan rehuun vaikutti positiivisesti koe-eläinten painoon ja sisäelinrasvan määrään, paransi merkitsevästi veren glukoosi- ja rasva-arvoja sekä ehkäisi matala-asteista tulehdusta. Tulokset korostavat puolukan terveyttä edistäviä vaikutuksia erityisesti lihavuuteen ja matala-asteiseen tulehdukseen.

Jatkotavoitteena on selvittää muun muassa tarkempia vaikutusmekanismeja ja riittävää puolukan annostusta terveysvaikutusten saavuttamiseksi. Suurempi tavoite on lisätä puolukan arvostusta kansainvälisesti.

Lähteet:

Ng ym. 2014. Global, regional, and national prevalence of overweight and obesity in children and adults during 1980–2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet. Published online May 29. http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(14)60460-8.

Jung JU ym. 2014 Obesity and Its Metabolic Complications: The Role of Adipokines and the Relationship between Obesity, Inflammation, Insulin Resistance, Dyslipidemia and Nonalcoholic Fatty Liver Disease. Int. J. Mol. Sci. (15): 6184−6223.

Asghar A. ym 2017. Role of immune cells in obesity induced low grade inflammation and insulin resistance. Cellular Immunology. 315: 18−26.

Pan M-H ym. 2010. Anti-inflammatory activity of natural dietary flavonoids. Food Funct. 1: 15−31.

Williamson G. 2017. The role of polyphenols in modern nutrition. Nutrition Bulletin. 42: 226−235.

Drozdz P ym. 2017. Evaluation of Bioactive Compounds, Minerals and Antioxidant Activity of Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) Fruits. Molecules. (1): 53.

Bhullar KS ym. 2015. Antioxidant and cytoprotective properties of partridgeberry polyphenols. Food Chem. 168: 595−605.

*********************

Lihavuus kasvava terveysongelma

Lihavuus on maailmanlaajuisesti kasvava terveysongelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisista aikuisista yli neljännes on lihavia (BMI > 30). WHO arvioi, että vastaava luku globaalisti on jo 13 prosenttia naisilla ja kymmenen prosenttia miehillä.

Lihavuus aiheuttaa elimistössä matala-asteisen tulehdustilan, mikä lisää diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.  Lihavuuden kehittyessä rasvakudos laajenee ja erittää elimistöön tulehdusta edistäviä yhdisteitä. Vyötärölihavuutena ilmenevä sisäelinrasva on tässä suhteessa erityisen haitallista ja nostaa tulehdusastetta.

Runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävän ruokavalion on todettu vähentävän lihavuuden aiheuttamaa matala-asteista tulehdusta. Tässä kokeellisessa tutkimuksessa todettiin, että puolukka ehkäisee lihavuuteen liittyvää matala-asteista tulehdusta ja aineenvaihduntamuutoksia.