Terveyteen vaikuttavat muutokset korona-ajan ruokavalinnoissa

Elintarvikealan talous- ja markkinajaoston vuosikokous pidettiin 8.3.2022. Kokouksen yhteydessä ETT Laura Salmivaara Helsingin yliopiston Kestävyysinstituutista esitteli tutkimusta, miten COVID-19-pandemian aikaiset rajoitustoimet Suomessa muuttivat ruokavalintoja ja ruuanlaittoa, kuten terveellisten ruoka-aineiden käyttöä.

Pandemia-aikana koettu psyykkinen rasitus ja etätyöskentely olivat yhteydessä tapahtuneisiin muutoksiin. Aineisto kerättiin kansainvälisenä yhteistyönä Corona Cooking Survey -hankkeessa 38 eri maassa. Sosiaalisessa mediassa jaettuun kyselyyn vastasi yhteensä 744 Suomessa asuvaa 19–85-vuotiasta, joista suurin osa naisia (91 %) ja korkeasti koulutettuja (81 %). Jatkotutkimusta vielä tarvitaan väestöä edustavilla otoksilla ja syömisrutiinien pidempiaikaisten muutoksien toteamiseksi.

Välipalaistuminen yleistyi

Yli puolella vastaajista erilaisten ruoka-aineiden kulutus ei ollut muuttunut pandemia-aikana. Havaittavissa oli kuitenkin kulutuksen välipalaistuminen, jota kuvaa makeiden naposteltavien (29 % raportoi syövänsä aikaisempaa useammin) ja suolaisten naposteltavien (21 %) sekä valkoisen leivän, pastan ja viljojen (21 %) käytön lisääntyminen.

Sen sijaan liha-, siipikarja-, kala- tai kasvisjalosteiden (34 %), palkokasvien (29 %) ja pähkinöiden (27 %) käyttö harventui (% raportoi syövänsä aikaisempaa harvemmin). Erityisesti sokeroimattomien juomien, kuten veden, kahvin, teen ja maidon käytössä ei havaittu juurikaan muutoksia.

Psyykkinen rasitus lisäsi makean kulutusta

Koettu psyykkinen rasitus liittyi todennäköisyyteen kuluttaa aiempaa useammin makeita naposteltavia, sokeroituja juomia ja alkoholijuomia. Sokeripitoinen ruoka voikin toimia stressaavassa tilanteessa niin sanottuna lohturuokana.

Psyykkinen rasitus oli yhteydessä kaksijakoisesti paitsi terveellisistä raaka-aineista tehtyjen aterioiden valmistamisen harventumiseen, mutta myös sen lisääntymiseen. Tutkijat arvelevat, että ruokavalinnoilla ihminen voi säännellä voimavarojaan psyykkisen rasituksen aikana, mikä ilmenee pyrkimyksinä valmistaa aterioita terveellisistä raaka-aineista, ja toisaalta näiden valmistamiseksi tarvittavien voimavarojen heikkenemisenä.

Etätyöt sotkivat ruokailurutiineja

Etätyöllä havaittiin olevan kahdenlaisia vaikutuksia. Se oli yhteydessä todennäköisyyteen syödä aiempaa harvemmin kasviksia ja useammin suolaisia naposteltavia ja toisaalta myös todennäköisyyteen valmistaa aiempaa useammin aterioita terveellisistä raaka-aineista. Tutkijoiden mukaan napostelutyyppisen kulutuksen lisääntyminen voidaan tulkita osoituksena rutiinien katoamisesta ja ruokailurytmien muutoksista etätyöaikana.

Sosiodemografisista tekijöistä kotitaloustyyppi oli mielenkiintoisella tavalla yhteydessä muutoksiin aterioiden valmistamisessa terveellisistä raaka-aineista. Todennäköisyys terveellisistä raaka-aineista tehtyjen aterioiden valmistuksen lisäämiseen oli pienempi lapsiperheissä ja useamman aikuisen talouksissa verrattuna yksin asuvien talouksiin. On mahdollista, että pandemiarajoitusten aiheuttama ravintoloiden kiinniolo vaikutti enemmän yksinasuvien kuin lapsiperheiden arkiseen ruoanlaittoon.

Pandemia vaikutti eri tavoin erilaisissa kotitalouksissa

Epäterveellinen syöminen oli todennäköisintä nuorilla, etätöissä olevilla ja psyykkistä rasitusta kokevilla sekä niillä, joiden taloudellinen tilanne oli heikentynyt pandemian vuoksi. Tutkimus osoittaa, että poikkeusolojen aikana koettu psyykkinen rasitus ja etätyöhön siirtyminen olivat yhteydessä ruokavalintoihin ja että rajoitukset muuttivat syömistottumuksia eri tavoin erilaisissa kotitalouksissa.

Tutkimuksesta Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä vuonna 2021 julkaistuun artikkeliin Muutoksia ruokavalinnoissa COVID-19-pandemian aikana: Kansainvälisen Corona Cooking Survey -tutkimuksen tuloksia Suomesta voi tutustua osoitteessa journal.fi/sla/article/view/103230