Vihreä vety on mahdollisuus 

Suomessa on valtavasti potentiaalia uudelle puhtaalle energiantuotannolle ja ennen kaikkea sitä käyttävälle vihreälle teollisuudelle.  Uusiutuvan sähkön tuotannon kustannukset ovat laskeneet merkittävästi, millä on suuri vaikutus myös puhtaan vedyn tuotantoon. Uusiutuva sähkö onkin energiamaailmassa tulevaisuuden tärkein primäärienergianlähde.  

Vedyn käytön kehityksestä esiintyy vaihtelevia näkemyksiä. Esimerkiksi valtioneuvosto on arvioinut, että vuonna 2030 Suomessa voitaisiin käyttää saman verran vetyä kuin nyt eli noin 150 000 tonnia, mutta kaikki tämä voisi olla puhdasta. Vuonna 2040 käyttömäärä voisi olla kymmenkertainen. 

Toisaalta valtioneuvoston julkaiseman periaatepäätöksen skenaariossa Suomi voisi tuottaa vuonna 2030 jo noin 10 prosenttia Euroopassa tuotetusta vihreästä vedystä, mikä merkitsisi noin miljoonaa tonnia puhdasta vetyä vuodessa.  

Puhtaan vedyn käytön kehitystä on siis hankala ennustaa, mutta tuotantokustannuksilla on ratkaiseva merkitys. Uusiutuvan sähkön kustannukset ovat jo laskeneet merkittävästi, ja ennusteet hintakehityksestä sekä suunnitelmat tuulienergian käyttöönotosta ovat puhtaan vedyn kannalta suotuisia. Kehitys viittaa siihen, että puhtaan vedyn tuotannossa voidaan pian päästä lähelle fossiilisen vedyn kustannustasoa. 

Sähkön käyttäminen puhtaana energianlähteenä on usein hyvin energiatehokasta, mutta kaikkialla se ei ole teknisesti mahdollista. Lisäksi sähkön varastointi pitkiä aikoja ja suuressa mittakaavassa on vielä ratkaisematon haaste.  

Vedyssä energia on varastoituneena kemialliseen muotoon. 

Näissä vaikeasti sähköistettävissä kohteissa, kuten pitkän matkan raskaassa liikenteessä ja monilla raskaan teollisuuden aloilla, vety on mahdollinen puhdas vaihtoehto. Vedyssä energia on varastoituneena kemialliseen muotoon. Tämä mahdollistaa myös varastoinnin aivan eri tavalla kuin sähkön kanssa.  

Sähkön siirtojärjestelmä ja vedyn siirto ovat toisiaan täydentäviä elementtejä. Vetyenergian siirtäminen myös meriteitse, erityisesti vedystä jalostettuina energiankantajina, on houkuttelevana nähty vaihtoehto globaalia energiamarkkinaa silmällä pitäen. 

Tässä ei puhuta vain nykyisen, harmaan vedyn käytön korvaamisesta, vaan myös yhä enemmän uuden puhtaan teollisuuden lisäarvotuotteista. Suomesta ei siis tule tehdä pelkästään primäärienergiaa muualle vievää aluetta, vaan hyödyntää valmistuksen lisäarvo, joka on kansantalouden näkökulmasta olennaista. 

Lisäarvotuotteita, jotka jo tällä hetkellä ovat näköpiirissä, ovat esimerkiksi vihreä teräs, puhtaat lannoitteet ja korkeampiarvoiset hiilivedyt, synteettiset proteiinit elintarviketeollisuudelle, ammoniakki, teollisuuden ja liikenteen puhdas käyttövoima sekä materiaalit. Suuret tehdasinvestoinnit, jotka käyttävät puhdasta vetyä, eivät synny, ennen kuin niille tärkeän tuotannontekijän vedyn saanti on varmistettu.  

Kirjoittaja on VTT:n tutkimusprofessori, joka on tehnyt yli 20 vuotta tutkimusta polttokennoihin, elektrolyysereihin ja vihreään vetyyn liittyen.