Elintarviketutkimus Suomessa monipuolista

Elintarvikealan tutkimuslaitoksia yhdistäviä pääteemoja ovat sivuvirtojen mahdollisuudet elintarviketeollisuudessa, uudet proteiininlähteet ja elintarvikeprosessit, selvisi Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden ja elintarvikeyritysten Gathering of Scientists and Industry -tapaamisessa Helsingissä 14. toukokuuta.

Tärkeitä teemoja ovat myös elintarviketurvallisuus sekä ruokavaliota ja elintapasairauksia linkittävien biomarkkereiden kartoitus. Elintarvikeprosesseista erityisesti uudelleen löydettyä fermentaatiota on hyödynnetty kasvipohjaisten raaka-aineiden aistinvaraisten, teknologisten ja ravitsemuksellisten ominaisuuksien parantamisessa.

Tutkimusprojekteissa on huomioitu myös kuluttajien kasvanut kiinnostus erityisruokavalioihin soveltuviin, ravitsemuksellisesti laadukkaisiin vaihtoehtoisiin proteiininlähteisiin ja kestävään kehitykseen. Tärkeä tutkimusalue on lisäksi entistä tehokkaampi metsän antimien, kuten marjojen, sienten ja puuteollisuuden sivuvirtojen (mm. kuusen hemiselluloosan) hyödyntäminen elintarvikekäytössä.

Vaihtoehtoisissa proteiininlähteissä kiinnostusta tutkimuskentällä on sekä eksoottisempien raaka-aineiden (mm. kvinoan ja amarantin) että eurooppalaisten palkokasvien (mm. herneen, lupiinin ja härkäpavun) hyödyntämiseen soijan sijaan. Vaihtoehtoisten proteiininlähteiden tutkimuksessa haasteiksi ovat nousseet niiden luontaisten antiravinteiden lisäksi eri elintarvikeprosesseihin liittyvä, proteiinien käytettävyyttä heikentävä hapettuminen.

Vaihtoehtoisten proteiininlähteiden tutkimus on Suomessa monipuolista. Se kattaa uusien kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotekehityksen ja aistinvaraisen arvioinnin, kasviproteiinin ravitsemuksellisen laadun ja turvallisuuden arvioinnin sekä vaikutukset suoliston hyvinvointiin muun muassa kasviproteiininlähteiden sisältämien prebioottien osalta.

Sivuvirrat ovat tutkimusalojen välistä laajaa yhteistyötä vaativa tutkimuskohde, jossa keskitytään tällä hetkellä lähinnä vilja-, kala- ja puuteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen esimerkiksi uusien proteiininlähteiden tai stabilointiaineiden kehityksen näkökulmasta.

Monipuolisia tutkimusmenetelmiä

Gathering of Scientists and Industry -tapaamisessa 18 tohtorikoulutettavaa esitteli tämänhetkistä elintarvike- ja ravitsemusalan tutkimusta. Tilaisuuden paras anti oli huomata, kuinka monipuolista elintarvike- ja ravitsemusalan tutkimusta Suomessa tehdään ja kuinka moni tohtorikoulutettava työstää väitöskirjaansa eri tutkimuslaitosten yhteistyöprojekteissa.

Tapaamisessa nousi esille myös elintarvike- ja ravitsemusalan tutkimuksen monipuolinen tutkimusmenetelmien hallinta. Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa alan tutkimusta tehdään aina yksittäisiä molekyylejä tai yhdistelmäryhmiä tutkivasta, kohdennetusta tutkimuksesta koko elintarviketta tai yksilöä kartoittaviin kohdentamattomiin metabolomiikkatutkimuksiin. Niissä molemmissa hyödynnetään esimerkiksi kromatografisia menetelmiä ja NMR:ää (Nuclear Magnetic Resonance).

Elintarvikkeen turvallisuuden tutkimisessa hyödynnetään muun muassa toksikologista tutkimusta ja mikrobiologisia analyyseja. Elintarvikeprosesseihin pureuduttaessa elintarvikekemian osaaminen on välttämätöntä. Toisaalta elintarvikkeiden terveysvaikutuksia tutkitaan myös humaani-interventioilla ja elintarvikkeiden aikaansaamia tuntemuksia kyselytutkimuksilla. Ravintosisältöanalyysit ja elintarvikeanalytiikka linkittyvät kiinteästi elintarvikekehitykseen, samoin elintarvikkeiden aistinvarainen arviointi.

Gathering of Scientists and Industry -tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi Elintarvikepäivän yhteydessä. Sen tärkeimpänä tavoitteena on luoda verkostoja ja yhteistyönäkymiä tutkijoiden ja elintarvikesektorin yritysten välille. Seuraava tapaaminen pidetään keväällä 2020.

Tapaamisen emännöivät Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö ja Elintarviketeollisuusliitto. Vetovastuu ohjelman laatimisesta vuorottelee osallistuvien yliopistojen kesken. Tällä kertaa tapaamisen puheenjohtajana toimi Turun yliopiston molekulaaristen elintarviketieteiden apulaisprofessori Kaisa Linderborg ja tapaamisen avasi Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja.