Vientituote tarvitsee tuekseen tarinan

Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä -hanke kokoaa pohjoiseen sijaintiin perustuvat ruuan lisäarvotekijät konseptiksi. Sen avulla yrittäjät voivat erilaistaa tuotteitaan, tehostaa markkinointia ja tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia. Asiaa puitiin marraskuussa Turussa pidetyssä seminaarissa.

Hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskus, Ruokatieto ja Reilua.fi. Ruokatiedon hankevastaava Eeva Heikkilä kertoo, että arktisuudella tarkoitetaan 60. leveysasteen pohjoispuolella tapahtuvaa elintarviketuotantoa. Konseptissa on luotu yhteinen kieli ja tarina: tapa jolla puhutaan suomalaisesta ruuasta.

− Arktinen konsepti tarkoittaa ainutlaatuisuutta, suoruutta ja arktisuutta. Suomalaiset raaka-aineet kasvavat puhtaassa ilmassa, vedessä ja maaperässä. Olemme pystyneet kesyttämään pohjoiseen sijaintiin liittyvät hankalat olosuhteet. Kaiken pohjana on hyvä tuote, jota tarina tukee. Tarjoamme yrityksille muun muassa brändiohjeita, esitepohjia, videoita ja valokuvia viennin tueksi, Heikkilä kertoo.

Oikea viesti kalan kylkeen

Luonnonvarakeskuksen tutkija Anu Reinikainen kertoo, miten luonnonolosuhteista saa lisäarvoa kotimaiselle kalalle. Tarkastelussa olivat muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi.

− Muikun vuosittaiset kannanvaihtelut voivat olla suuria, mutta kanta on tilastotutkimuksen mukaan kasvanut vakaasti. Muikku on sisävesien tärkein kaupallinen kalalaji.

Viileä ilma, viileät vedet, suojaava jääpeite ja valtavat vesistöt tukevat muikkukannan kasvua.

− Itä-Suomen suuret vesistöt eivät ole rehevöityneet, kaloihin kehittyy hyviä rasvahappoja, ja jääpeite suojaa syyskutuisen muikun munia.

Itämerellä murtovesi on vähäsuolaista. Silakka on sopeutunut erikoisiin luonnonolosuhteisiin, ja kanta on vahva. Silakan syöminen on ympäristöteko, sillä se poistaa ravinteita Itämerestä, jossa rehevöityminen on akuutti kysymys.

− Silakan osalta on meneillään MSC-sertifiointiprosessi, jonka avulla todennetaan vastuullista kalastusta ja kestävästi tuotetun kalan käyttöä. Sertifikaatti* antaa mahdollisuuksia nimenomaan markkinointiin.

Kasvatettu kirjolohi menestyy viileässä kasvatusympäristössä. Tuotantoa olisi mahdollista lisätä, jos lupaprosessit sen sallisivat. Kirjolohta halutaan maailmalla, ja Suomessa on hyvä ruokinta- ja kasvatusosaaminen.

Esimerkiksi muikun markkinoinnissa voidaan käyttää tarinaa puhtaista, kalaisista ja suurista vesistöistä. Kasvatettu kala taas voi olla ”hyvää sinulle ja ympäristölle”. Markkinointikulmia on runsaasti, kun ne osataan hyödyntää.

Laatu ja turvallisuus

Food from Finland -ohjelman toimialajohtaja Esa Wrang tiivistää, että Suomessa osataan paljon ja ollaan monen megatrendin aallonharjalla.

− Suomalaiset tuotteet ovat korkealaatuisia, innovatiivisia, turvallisia ja puhtaita. Ne ovat kuitenkin myös kalliita, joten meidän pitää panostaa markkinointia korkean hintatason maihin, joissa osataan arvostaa vahvuuksiamme.

Osaamiskärkenä ovat terveysvaikutteisuus, erityisryhmätuotteet, kuten laktoosittomat valmisteet, maitojalosteet, liha, kala, marjatuotteet, kauratuotteet ja erikoisalkoholituotteet.

− Näiden sisällä on edelleen potentiaalisia kasvusegmenttejä, Wrang uskoo.

Suomalaisten tuotteiden markkinointia helpottaa osaltaan ehkä maailman tiukin elintarvikevalvonta, vähäinen antibioottien käyttö tuotantoeläimillä sekä ruokatuotannon korkeat standardit.

Tunne kohderyhmäsi

Esa Wrangin mielestä on pari asiaa, joissa suomalaiset ovat olleet vielä heikkoja: laajapohjainen yhteistyö ja brändin rakentaminen.

− Yhteistyötäkin alamme pikkuhiljaa oppia. Kun resursseja on rajallisesti, kannattaa markkinointiponnistelut tehdä yhdessä. Yritysten välille on viime vuosina syntynyt hyvää synenergiaa ja käytännön yhteistyökuvioita viennin kautta.

Esimerkki onnistuneesta brändäyksestä on Vellamo, joka vie pullotettua vettä tarkoin mietityllä tarinalla muun muassa Singaporeen.

− Meidän pitää siirtyä tuotantolähtöisestä myynnistä valittujen markkinoiden ja oikeiden kohderyhmien tunnistamiseen, asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen, markkinointiin ja myyntiin, Wrang patistaa.

Sama pakkaus käy harvoin Suomessa ja ulkomailla, vaikka tekstit olisi käännetty asianmukaisille kielille. Lisäksi pitää nostaa vientituotteiden jalostusarvoa, ja lisätä kuluttajabrändättyjä tuotteita.

− Kun vielä muistaa, että elintarvikevienti on pitkäjänteistä toimintaa, johon ylimmän johdon täytyy sitoutua, voi onnistua, Wrang tarkentaa.

Todistukset, luvat ja muut paperit on hyvä hoitaa kuntoon hyvissä ajoin, eikä vasta silloin kun ensimmäistä konttia ollaan jo lastaamassa laivaan.

Suomessa elintarvikealan markkina ei kasva, yritysten kasvureittinä on käytännössä vienti.

− Yrittäjän kannalta vienti nostaa kapasiteetin käyttöastetta, parantaa tuottavuutta, lisää myynnin osaamistasoa ja tuo arvonlisää Suomeen. Samalla investoinnit ja työpaikat lisääntyvät.

Lisätietoja:

arcticfoodfromfinland.fi

* Marine Stewardship Council -järjestö on kehittänyt kaksi standardia: yhden kalastuksen arviointiin ja toisen kalatuotteiden alkuperän jäljitettävyydelle.

Finnish Plant ja Vellamo luottavat visuaalisuuteen ja tarinaan

FP-Kotaja Oy vie ulkomaille ruusunterälehtihilloa.

− Emme vie ulkomaille vain tuotetta, vaan paketin, joka kommunikoi visuaalisesti. Brändimme on Finnish Plant, joka kertoo kaiken. Ruusut kasvavat suomalaisella pellolla keskiyön auringon alla, yrittäjä Matti Kotaja kertoo.

Pakkauksen visuaalisuus on hänen mukaansa supertärkeää. Kotaja uskoo, että vientiponnistelut tulevat kantamaan hedelmää.

Ruusun terälehtihilloa viedään tällä hetkellä Saksaan, Ranskaan, ja Italiassa haetaan jalansijaa. Markkinaa rakennetaan moneen maahan yhtä aikaa. Myös Aasia on lupaava vientialue.

− Aluksi kävimme ammattilaismessuilla, nyt olemme siirtyneet enemmän kuluttajapintaan. Seuraavaksi lähdemme Milanoon artesaanimessuille.

Raaka-aineen kehittäminen ja viljelykokeet ovat vieneet kymmenen vuotta. Suomessa on sopivan viileä ja puhdas ilmasto, mikä antaa tuotteelle ainutlaatuiset ominaisuudet. Vuodenaikojen vaihtelut ovat tärkeitä ruusun kasvamisessa.

− Viljelemme luomusertifioidusti omaa ruusulajikettamme. Tällä hetkellä meillä on yhteensä noin 20 kilometriä ruusupensasrivistöjä. Pensaita on yhteensä 24 000.

Matti Kotaja sanoo, että yrittäjän täytyy tietää, mikä on oikea markkinakanava hänen tuotteelleen. Jos haluaa vientiin, kannattaa mennä maailmalle ja selvittää tärkeät asiat.

−Lopulta tärkein resurssimme on luovuus. Suomessa luova prosessi osataan, sillä meillä on vähän resursseja ja osaamme priorisoida tärkeimpään, eli olemme luovia koko ajan.

Ice Age Water Ltd Finland valmistaa Vellamo-vettä.

− Suomesta viedään vettä vain noin kolmella miljoonalla eurolla vuodessa, mutta tuodaan 24 miljoonalla eurolla. Tässä olisi meillä vielä tekemistä, tehtaanjohtaja Samuel Sarja sanoo.

Hän toivoo, että jatkossa vientiä suunnittelevia yrityksiä auttaisi yhden luukun -taho, jolloin esimerkiksi kohdemaan lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen selvittäminen kävisi tämän luukun kautta, eikä veisi yrittäjältä kohtuuttomasti aikaa ja resursseja.

− Olemme saaneet esimerkiksi Evirasta paljon apua. Lisäksi Suomen viranomaisten loistava maine kansainvälisesti luotettavana toimijana helpottaa itsessään lupaprosesseja, kun vientiin lähtee.