Itämeren ruokavalio mahdollistaa muutoksen 

Tunnetko Välimeren ruokavalion ja sen tutkitut terveysvaikutukset? Muistitko myös, että Suomessa on tutkittu Itämeren ruokavaliota ja todettu sekin kansanterveyttä edistäväksi? Ruokavalioille yhteistä on lähellä tuotetut ja tutut, terveelliset raaka-aineet. 

Itämeren ruokakulttuuri tarjoaa tarinan, johon monen suomalaisen voisi olla helppo tarttua: se kuvaa hyvin meidän kalevalaisuuttamme, sisua, ehkäpä suhdetta ankaraan luontoon ja ylpeyttä omasta maasta. Se ei saarnaa terveellisyydestä vaan kannustaa uskomaan mummojen ja vaarien resepteihin ja taitoihin, kuten kalastukseen ja säilöntään.  

John Nurmisen Säätiö tutkitutti yhdessä Suomen Merimuseon kanssa suomalaisten suhdetta Itämereen ja Itämeren kulttuuriin. Vahvin side mereen on heillä, jotka asuvat meren rannoilla. Tämä ei tule yllätyksenä järvisuomalaisille. Silti yli kolmannes suomalaisista tunnisti omaleimasta Itämeren kulttuuria. Vastaajat kuvailivat sitä sanoilla sijainti, pohjoisuus, yhteinen historia, kylmyys, luonto ja saaristo. 

Mikä siis voisi kutkuttaa suomalaisia?  Itämeren ruokavalio nojaa meidän leveyspiireillä kasvaviin ja tuotettuihin raaka-aineisiin: siitä saa nauttia sekä keräilijä, kalastaja, metsästäjä ja puutarhan kuopsuttaja että kaupasta kaikki ruokahankintansa tekevä. Samalla se vahvistaa meille tärkeää huoltovarmuutta eikä karsasta muiden kulttuurien mausteita tai tapoja – onhan täällä aina ollut joku tuomassa ruokapöytään uusia makuja ja korvannut vaikkapa piirakan täytteen riisillä. 

Uudet Pohjoismaiset ravitsemussuositukset jalkautuvat meille tämän vuoden aikana kansallisina suosituksina. Itämeren ruokavalio on samalla aallolla kuin uudet suositukset: enemmän kotimaista villinä elävää kalaa, lisää palkokasveja ja ennen kaikkea runsaasti kasviksia. 

Toivoisin, että kertoisimme yhteisen tulevaisuuden tarinan, joka kumpuaa pohjoisen mahdollisuuksista tuottaa puhdasta ruokaa merellä, järvissä ja maalla tasapainossa – tärkeitä uusia innovaatioita kannatellen.  Tarinassa monipuolisesta ruokavaliosta kerrottaisi tutut jutut marjoista, sienistä, yrteistä ja siemenistä sekä kalasta ja vahvasta leipä- ja puurokulttuurista. Ruokavalioon mahtuu monenlaisia sattumia: voita kalan paistamiseen ja suolaa silakan säilömiseen – mutta myös uusia makuja ja jopa raaka-aineita, joiden viljelyä täällä pohjolassa vasta kokeillaan. 

Näen mahdollisuuksia todelliseen sankaritarinaan, jossa kunnioitetaan perinteitä sekä sekoitetaan uusia makuja ja teknologioita.  

Kirjoittaja työskentelee Itämeren ja sen kulttuurin perinnön pelastajana John Nurmisen Säätiössä. Hän näkee kestävyysmuutoksen lautasella päivittäisenä hyvinvointitekona itselle ja Itämerelle.