Kasviperäisten proteiinilähteiden osuus suomalaisten proteiinin saannissa on reilu kolmannes, josta noin kolmasosa tulee vehnästä. Muut kasviperäisen proteiinin lähteet ovat rypsi, ruis, peruna, kaura, vihannekset ja muut kasvit. Härkäpapu on noussut muutamassa vuodessa kuluttajien tietoisuuteen. Kuva: VYR
Talous & LiiketoimintaTerhi Virtanen

Proteiiniklusterilla vauhtia kasviproteiinien elintarvikekäyttöön

Kasviproteiinien elintarvikekäyttö on vielä vähäistä, mutta sitä vauhditetaan kansallisella proteiiniklusterilla.

Kasvipohjaiset proteiinivalmisteet helpottavat lihan korvaamista kasvisvaihtoehdoilla. Monet tuotteet ovat helppokäyttöisiä, sillä ne eivät vaadi kypsennystä. Aistittavilta ominaisuuksiltaan monet niistä ovat lähellä lihatuotteita ja sisältävät runsaasti proteiinia.

Suomessa valmistetaan useita kasviproteiinivalmisteita, joilla liha on helppo korvata ja joita voi käyttää ruuanvalmistuksessa kuten vastaavaa lihasta valmistettua tuotetta. Kasvikunnan tuotteista hyviä proteiinin lähteitä ovat palkokasvit ja viljat. Kotimaisissa kasviproteiinituotteissa raaka-aineena on käytetty usein vilja- tai herneproteiinia tai härkäpapua. Myös siementen proteiinia on hyödynnetty.

Finnravinto 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisten keskimääräinen proteiinin saanti on naisilla reilu 70 grammaa ja miehillä vajaa 100 grammaa vuorokaudessa. Sekä miesten että naisten ruokavaliot sisältävät runsaasti proteiinia, ja 20 prosenttia väestöstä saa proteiinia yli suositusten.

ScenoProt -hankkeessa proteiinin ruoka- ja elintarviketeollisuuskäytöstä tehdyn arvion mukaan vehnä ja maitotuotteet muodostavat ison osan suomalaisten proteiinin lähteistä. Kalasta suomalaiset saavat noin kymmenyksen ruokavalion proteiinistaan.

Kasviperäisten proteiinilähteiden osuus suomalaisten proteiinin saannissa on reilu kolmannes (36 %), josta noin kolmasosa tulee vehnästä. Muut kasviperäisen proteiinin lähteet ovat rypsi, ruis, peruna, kaura, vihannekset ja muut kasvit. Maitotuotteiden osuus, noin neljännes, on samansuuruinen kuin lihatuotteiden (26 %) osuus suomalaisten proteiinin lähteenä. Finnravinto 2017 -tutkimuksen mukaan tärkein proteiinia sisältävä raaka-aine miesten ruokavaliossa on liha ja naisten ruokavaliossa maito.

Kiinnostus kotimaisiin raaka-aineisiin on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti fleksaamisruokavalion vakiintuessa suomalaisten ruokatottumuksissa. Fleksaaja syö pääsääntöisesti kasvisruokaa, mutta satunnaisesti myös lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita. Härkäpapu onkin noussut muutamassa vuodessa suuren yleisön tietoisuuteen, ja myös kotimaisten innovaatioiden vienti on mahdollista.

Vauhtia viljaketjuun -hanke käynnistynyt

Kasviproteiinia sisältävien kasvien viljely ja raaka-aineen tuottaminen onnistuvat erinomaisesti Suomessa: ulkomaisen raaka-aineen korvaaminen kotimaisella kasviproteiiniraaka-aineella elintarviketeollisuuden käyttöön on mahdollista.

Monet hankkeet, tutkimusprojektit ja toimijat selvittävät kotimaisen tuotannon mahdollisuuksia alkutuotannon ja teollisuuden lisäämiseksi. VTT ja Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR päivittivät vuonna 2019 toimeenpanosuunnitelman Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi. VYR on keskittynyt muun muassa selvittämään proteiiniketjun pullonkauloja sekä teollisuuden tarpeita kasviperäisten raaka-aineiden laadulle ja määrälle. Tähän tavoitteeseen on tartuttu VYR:n toteuttamassa ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Vauhtia viljaketjuun -hankkeessa.

Yksi suuri kansallinen tarve on koota kaikki kasviproteiinitoimijat yhteen. VYR on yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja VTT:n kanssa perustamassa kansallista proteiiniklusteria, jonka tarkoituksena on edistää kansallista kasviproteiiniketjun toimintaa ja yhteistyötä. Tavoitteena on kehittää toimintatapoja ja arvoketjuja, luoda uutta liiketoimintaa ja mahdollistaa erityisesti kasviproteiinien, mutta myös muiden vaihtoehtoisten proteiiniraaka-aineiden mahdollisimman laajan käytön ruuaksi.

Kauralla ja herneellä kasvaville kasviproteiinimarkkinoille

Kasviproteiinien nykyistä laajempi tarjonta ja käyttö ovat tärkeitä keinoja tukea tavoitetta saavuttaa hiilineutraali ruokajärjestelmä vuonna 2035. Kasviproteiineille on myös kasvavaa kysyntää. Kasvisruoka ja -proteiinit ovat ruokamaailman hallitsevia megatrendejä, joitapandemiakaan ei näytä jarruttavan ja joiden kulutus on vauhdilla valtavirtaistumassa.

Suomalaisen kasviproteiinintuotannon kehitys on ollut vahvasti kytköksissä kotieläintuotannon tarvitseman valkuaisrehun tuotantoon ja pyrkimykseen vahvistaa huoltovarmuudelle tärkeää valkuaisomavaraisuutta ja yhä vahvemmin myös kotieläintuotannon kestävyydelle tärkeää riippumattomuutta soijasta. Suomi on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan valkuaiskasvien tuotannon vahvistamiseen Pohjoismaisen yhteistyön ja EU:n maatalouspolitiikan kautta.

Valkuaiskasvien, erityisesti kauran sekä herneen ja härkäpavun viljely- ja jalostusosaaminen sekä startup -yritysten ja alan vakiintuneiden toimijoiden, myllyjen, meijerien ja perinteisten ruokatalojen herääminen trendeihin ovat pohja, josta kasviproteiinimarkkinoille tähtääviä tuoteinnovaatioita syntyy Suomessa. Koko kasviproteiiniketjun sujuva yhteistyö ja raaka-aineosaaminen ovat keskeinen edellytys laadukkaille lopputuotteille.

Kotimaisella kasviproteiinikentällä tapahtuu nyt paljon. Maa- ja metsätalousministeriön kestävään ruuankulutukseen tähtäävän ilmastoruokaohjelman valmistelussa on tunnistettu kasviproteiiniketjun pullonkauloja. Ohjelman tuella VTT ja Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR valmistelevat kansallista kasviproteiiniklusteria.

Kasviproteiinimarkkinoilla on tilaa kaurajuoman kaltaisille soijattomille vaihtoehdoille. Kuva: Anna Salminen

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamilla Leg for Life ja Sceno Prot -tutkimushankkeilla edistetään kotimaisten palkokasvien viljelyä ja elintarvikekäyttöä sekä uusien proteiininlähteiden kehittämistä. Myös maankäyttösektorin viljelyn monipuolistamiseen tähtäävät toimenpiteet tukevat palkokasvien tuotannon kehittämistä.

Ilmastoruokaohjelmassa hyödynnetään myös julkisten ruokapalveluiden roolia muutoksen edelläkävijänä. Kasvisten ja kasviproteiinien hankintakriteerit nostetaan aikaisempaa opasta laajemmin esille tänä vuonna päivitettävässä, julkisille ruokapalveluille suunnatussa hankintaoppaassa.

Kasviproteiinien markkinapotentiaali on suuri korkean kulutuksen ja elintason maissa, joissa ruuasta käydään aktiivista eettistä keskustelua. Vastaava kohderyhmä löytyy kuitenkin maasta tai maanosasta riippumatta tiedostavasta kuluttajakunnasta, jossa tulotaso antaa myöten valita määrän sijasta laatua ja syömisellä halutaan ilmaista arvoja ja vaikuttaa.

Kansainvälinen kasviproteiinimarkkina on kilpailtu. Vientiin tähtäävän yrityksen on tärkeää tarjota skaalautuvia ratkaisuja suuriin tarpeisiin. Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja yhä laajemmin myös Aasiassa kuluttajat tiedostavat soijan ongelmat, mikä tuo kilpailuetua soijattomille vaihtoehdoille.

Alkuperän jäljitettävyys on tuoteryhmässä keskeinen arvo. Uusilla kohdemarkkinoilla uuden tuotteen reitti kuluttajien tietoisuuteen voi kulkea valmisaterioina tai ammattikeittiöiden kautta. Nyhtökaura jalkautui Yhdysvaltoihin alkuvuodesta näyttävästi ammattikeittiöjakelija Syscon valikoimiin.

Pandemian tuomat kulutusmuutokset, kuten ravintolatoiminnan rajoitukset ja kulutuksen siirtyminen vähittäiskauppaan vaikuttavat pitkälle jalostettujen kasviproteiinien menekkiin. Terveellisyyden korostuminen, kuluttajien kiinnostus kokeilla ja ruuanlaittoon käytetyn ajan lisääntyminen voivat avata kasviproteiineille myös uusia ovia.

Verkkokauppa on kasviproteiinivalmisteille tärkeä jakelukanava. Business Finlandin Food from Finland -vienninedistämisohjelma tukee yrityksiä muun muassa verkkokauppaprojekteilla esimerkiksi Etelä-Koreassa ja Saksassa.

Kasviproteiinivalmisteet ovat tuoteryhmänä verrattain uusi, ja yritykset toimivat voimakkaasti muuttuvassa ympäristössä. Esimerkiksi nimeämis- ja markkinointilainsäädäntöä vasta määritellään. Luottamus tuotteiden kysyntään ja vastuullisesti tuotetun raaka-aineen tarpeeseen on vahva pohja kotimaisen kasviproteiiniklusterin kehittämiselle. Kasviproteiinien uusi valtakausi lienee jo nähnyt päivänvalon.

Anna Salminen
erityisasiantuntija
maa- ja metsätalousministeriö

Lisätietoja:

Vilja-alan yhteistyöryhmä kotimaisen viljaketjun asialla

  • Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry edistää suomalaisen viljaketjun toimivuutta ja kannattavuutta vuodesta 2003 lähtien.
  • VYR toimii yhteistyössä Ruokaviraston, Luonnonvarakeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön ja muiden sidosryhmien kanssa.
  • YR julkaisee ajankohtaista tietoa viljaketjusta kotisivuillaan ja uutiskirjeissä, kokoaa, analysoi ja jalkauttaa keskeistä tutkimustietoa sekä tuottaa tietoa viljamarkkinoista ja viljan laadusta.
  • VYR toteuttaa myös hankkeita, joihin haetaan erillistä rahoitusta. Keväällä 2020 VYR käynnisti maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman Vauhtia viljaketjuun -hankkeen.
  • VYRin toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Jäsenistö koostuu koko viljaketjun toimijoista.