Pandemia potkii meitä kehittämään elintarvikejärjestelmäämme

COVID-19-pandemian seuraukset näkyvät selvästi elintarvikemarkkinoilla. Vehnä ja riisi ovat kallistuneet, koska kuluttajat ostavat runsaasti pitkään säilyviä peruselintarvikkeita, kuten jauhoja, pastaa ja leivontatuotteita. Sen sijaan matkustusrajoitukset ja sulkutoimet ovat vähentäneet maissin ja soijan kysyntää biopolttoaineiden raaka-aineina. Näin ollen raaka-aineita on tarjolla tavallista enemmän sokerin ja kasviöljyjen tuotantoon, mikä on laskenut näiden markkinahintoja. Lihan hinta on puolestaan noussut esimerkiksi Yhdysvalloissa, koska lihanjalostuslaitokset ovat vähentäneet tuotantoaan ja sulkeneet oviaan COVID-19:n vuoksi.

Elintarvikkeiden hinnat ovat vain yksi esimerkki. Pandemialla on lukuisia ennennäkemättömiä vaikutuksia paikallisesti sekä maailmanlaajuisesti. Se on paljastanut järjestelmällisiä haavoittuvuuksia terveydenhuollossa, taloudessa ja monessa muussa tavallisessa toiminnassa yhteiskunnassamme. Se häiritsee elintarvikejärjestelmämme perustasapainoa vaikuttamalla maatalouteen, liikenteeseen, elintarvikkeiden toimitusketjuihin, työmarkkinoihin sekä kuluttajien käyttäytymiseen. Pandemia on osoittanut meille, miten haavoittuvainen elintarvike- ja maatalousjärjestelmämme on luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien katastrofien edessä.

Pitää työskennellä yhdessä kaikkien elintarviketoimijoiden kanssa.

Pandemia on opettanut kuluttajille julmalla tavalla, miten tärkeää varma ja turvallinen elintarvikehuolto on. Kuluttajien elintarviketietoisuus on lisääntynyt huimasti viimeisten 6–8 kuukauden aikana. International Food Information Councilin hiljattain Yhdysvalloissa tekemässä elintarvike- ja terveystutkimuksessa 85 prosenttia kuluttajista totesi koronaviruspandemian muuttaneen heidän ruokailutottumuksiaan sen osalta, missä he valmistavat ruokaa, syövät ja tekevät ostoksia ja mitä he ajattelevat ruuasta. Kuluttajat ovat valinneet enemmän kasvipohjaisia proteiininlähteitä lihan saatavuusongelmien, ympäristöhuolien tai yksinkertaisesti terveellisemmän ruokavalion vuoksi.

COVID-19:n vaikutus elintarvikejärjestelmään ja talouteen ei jää vain hetkelliseksi, vaan se jatkuu myös tulevina vuosina. Lisäksi pandemia vaikuttaa todennäköisesti pitkällä aikavälillä eri tavoin kuin juuri nyt. Jotkut ennustavat jopa globalisaation loppua, sillä kauppavirtojen jatkuvien häiriöiden vuoksi maat siirtyvät kohti paikallisempaa taloutta.

Pandemia terrorisoi elämäämme.Se, miten toimimme nyt, muokkaa maailmantaloutta seuraavana vuosikymmenenä. Meidän on analysoitava, miten ja missä määrin nykyinen elintarvikejärjestelmä on kuormittunut. Meidän on myös ryhdyttävä toimiin, joilla hillitsemme kriisin tulevia vaikutuksia kuluttajien käyttäytymiseen, elintarvikehuoltoon sekä elintarvikkeiden toimituksiin, logistiikkaan ja valmistukseen.

On löydettävä keinoja, joiden avulla varmistamme elintarvikejärjestelmän toimivuuden kaikissa tilanteissa. Tätä varten pitää työskennellä yhdessä ja synergisesti kaikkien arvoketjuun kuuluvien elintarviketoimijoiden kanssa. Tämä on ainoa keino turvata elintarvikkeiden saatavuus ja luoda uusia liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia suomalaisen elintarvike-ekosysteemin yrityksille.

Olemme VTT:llä osallistuneet tähän työhön kehittämällä luonnonvarojen tehokasta käyttöä. Pyrimme hyödyntämään uusia ainesosia, kuten kasvipohjaisia raaka-aineita sekä uutta elintarviketeknologiaa, kuten soluviljelyä ja bioteknologiaa. Tuemme elintarvikkeiden kestävää kulutusta kuluttajilta saatavan tiedon avulla ja hyödynnämme ketterää valmistusta, anturiteknologiaa sekä data-analytiikkaa. Haluamme käyttää kaikki keinot, joilla voimme nostaa kuluttajan elintarvikejärjestelmän keskelle.

Pandemia saa meidät keskittymään selviytymiseen, johon tarvitsemme epäilemättä ruokaa. Onneksi ruoka merkitsee paljon muutakin myös pandemian aikana: kokemuksia, jakamista, hemmottelua, nautintoa, kulttuuria ja muistoja.