Valtaosa valmis kokeilemaan levää tai leväpohjaisia tuotteita

Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen opiskelijoiden levätuotekyselyn mukaan jopa 96 prosenttia vastaajista oli halukas kokeilemaan levää tai leväpohjaisia tuotteita.

Levätuotekysely oli elintarviketutkimuskurssin harjoitustyö. Tarkoituksena oli kartoittaa merilevätuotteiden kulutusta ja miellyttävyyttä suomalaisessa väestössä. Kyselyyn osallistui 140 kuluttajaa, mutta vastauksien määrä saattoi vaihdella kysymysten välillä. Valtaosa vastaajista oli korkeasti koulutettuja 21–30-vuotiaita naisia, mikä osaltaan selittää tuloksia. Kysely julkaistiin erilaisissa kanavissa sosiaalisessa mediassa, kuten esimerkiksi ruokaan ja ruuanlaittoon suuntaavissa ryhmissä.

Kyselyyn vastaajat vaikuttivat terveystietoisilta, sillä he kiinnittivät huomiota ruuan terveysvaikutuksiin ja energiasisältöön. Vastaajille oli tärkeää tietää myös ruuan maantieteellinen alkuperä ja tehdä kestävän kehityksen kannalta vaikuttavia ruokavalintoja.

Kyselyn levää käsittelevässä osiossa kartoitettiin vastaajien mielipiteitä levästä ja leväpohjaisista tuotteista. Levää pidettiin ylipäätään kiinnostavana, eikä levän syöminen tuntunut vastaajista vastenmieliseltä tai vaaralliselta.

Rakkolevä on kotimainen vaihtoehto itämaisille levälajeille, ja rakkolevää on kokeiltu suomalaisissa fine dining -ravintoloissa. Kuva: Pixabay

Levän terveellisyys sekä sen proteiini- ja mineraalipitoisuus olivat suosituimmat syyt valita leväpohjainen tuote. Vastaajat olivat halukkaimpia kokeilemaan levää tai leväpohjaista tuotetta juhlissa ja ulkomailla, kuin valmistamaan sitä itse. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että kuluttajat olisivat valmiita kokeilemaan levätuotetta, vaikka se ei muistuttaisi maultaan tai ulkonäöltään jotakin olemassa olevaa proteiininlähdettä. Vastaajat saivat valita mieluisimman vaihtoehdon erilaisista ruokakuvista. Aasialaistyyppinen wok -annos nousi suosituimmaksi, ja kalapuikkoa muistuttava elintarvike vetosi vähiten vastaajiin.

Uusille kasvipohjaisille proteiineille olisi kysyntää

Kyselyn perusteella neljä viidesosaa vastaajista kokeili mielellään ruokia eri kulttuureista. Levätuotetta maistettaisiin mieluiten maassa, jossa se kuuluu jo valmiiksi ruokakulttuuriin. Vaikuttaisi siltä, että monipuolisesti ruuanlaittoon sopiva Aasian makumaailman tuote olisi tuotekehityksen kannalta potentiaalisempi kuin valmiiksi lopputuotteeksi prosessoitu valmiste, kuten puikko tai pyörykkä.

Tyypillisesti nuoret naiset voivat olla kokeilunhaluisempia, kiinnittää huomiota ruuan ympäristövaikutuksiin ja suhtautua avarakatseisemmin uusiin proteiini-innovaatioihin. Huomionarvioista oli, että yli puolet vastaajista söi pääosin kasvisruokaa ja alle puolet oli sekasyöjiä. Kyselyn perusteella voidaan olettaa, että uusille kasvipohjaisille proteiinituotteille olisi Suomen markkinoilla kysyntää.

Japanilainen wakame-leväsalaatti on tullut tutuksi suomalaisillekin itämaisten ravintoloiden yleistyttyä. Kuva: Pixabay

Valtaosa vastaajista koki hyödylliseksi, että levätuotteen pakkauksessa olisi mukana tuotteen käyttöä helpottavia reseptiehdotuksia. Paketissa olisi potentiaalia myös vastata kuluttajien kysymyksiin: Vaikka uudet proteiini-innovaatiot koettiin hyvänä, suurin osa koki tietävänsä liian vähän prosessoinnin merkityksestä terveyteensä.

Kasvipohjaisten proteiinituotteiden prosessointi voi monissa tapauksissa jopa parantaa tuotteen ravitsemuksellista laatua. Tietoiskut pakkauksen etiketissä voisivatkin olla hyvä keino vähentää ennakkoluuloja ja parantaa luottamusta uusia proteiinivalmisteita kohtaan.

Food for Promoting Health -kurssilla etsittiin terveyttä edistäviä tuotteita

Ravitsemustieteen opiskelijat toteuttivat levätuotekyselyn osana syventävän elintarvikemoduulin Food for Promoting Health -kurssia. Kurssilla opiskelijat jaettiin ryhmiin. Jokaisen ryhmän tehtävänä oli kehittää terveyttä edistävä tuote teoriassa esimerkiksi selvittämällä tuotteen mahdolliset terveyttä edistävät vaikutukset ja suunnitelma niiden todentamiseen.

Kaikki ryhmät saivat terveyttä edistävän tuotteen kehitykseen oman tutkimuslähtöisen aiheen, joka olivat joko marjapohjainen, kuitupitoinen tai proteiinipitoinen tuote.

Yksi kehitellyistä tuotteista oli leväpohjainen kasviproteiininlähde, jonka pääraaka-aineina olivat levä ja herneproteiini-isolaatti. Tavoitteena oli tehdä tuotteesta laadullisesti mahdollisimman hyvä proteiinin lähde niin, että tuotteen aminohappokoostumus, proteiinin määrä ja proteiinin imeytyvyys vastaisivat ihmiselimistön tarpeita. Tuotekehitysprojektin ohjaajina toimivat Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) asiantuntijat.