Suolistomikrobit vaikuttavat rasvamaksan syntyyn

Jopa joka neljäs aikuinen suomalainen sairastaa rasvamaksaa. Usein tietämättään, sillä maksasairaudet eivät useinkaan välitä merkkejä itsestään ennen kuin tila on jo edennyt pitkälle.

– Rasvamaksan yleisyyttä ei vielä ymmärretä. Se on meillä suorastaan kansanterveysongelma, sanoo Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab.

Suurin osa rasvamaksatapauksista ei johdu alkoholinkäytöstä, vaikka rasvamaksalla on maine alkoholiperäisenä sairautena. Rasvamaksan taustalla on alkoholia useammin ylipainoisuus ja ruokavalio, joka sisältää paljon kovaa rasvaa ja vähän kuituja. Rasvamaksa on usein osa laajempaa aineenvaihdunnan häiriötä; esimerkiksi kakkostyypin diabeetikot sairastavat muita useammin myös rasvamaksaa.

– Rasvamaksaan ei tunneta lääkitystä, joten ensisijaisena hoitona on elämäntapojen muuttaminen. Laihduttaminen laihduttaa myös maksaa. Normaalipainoisilla potilailla pyritään muuttamaan ruokavaliota ravitsemuksellisesti parempaan suuntaan, korvaamaan kovia rasvoja pehmeillä ja lisäämään kuituja, Schwab kertoo.

Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan runsas fruktoosin saanti voi lisätä rasvamaksan riskiäⁱ. Hedelmiä syömällä ei kuitenkaan voi hankkia itselleen rasvamaksaa, vaan tutkimuksen taustalla on elintarvikekulttuurin eroja. Yhdysvalloissa on tyypillistä makeuttaa juomia fruktoosisiirapilla. Juomia nautitaan ruokiin verraten usein suuria määriä kerralla, jolloin saantimäärät ja riskit kasvavat.

Hoitamattomana vaarallinen

Rasvamaksatapaukset vaikuttavat viime vuosina yleistyneen Suomessa. Rasvamaksaa on aikaisemmin pidetty melko harmittomana, mutta hoitamattomana se on vaarallinen tauti.

– Ensin rasvoittuminen johtaa maksan tulehtumiseen, sitten sidekudostumiseen, joka voi aiheuttaa maksakirroosin, jossa maksan toimintakapasiteetti laskee merkittävästi. Kirroosi on jo itsessään hyvin vaarallinen ja voi johtaa kuolemaan, mutta se johtaa myös maksasyöpäriskin kasvamiseen, Ursula Schwab selittää.

Rasvamaksan kehittymisen taustalla on todettu olevan normaalista poikkeavaa suolistomikrobistoa. Schwabin tutkimusryhmä tutki osana eurooppalaista BestTreat-konsortiotutkimusta, voiko liikuntahoidolla vaikuttaa suolistomikrobistoon siten, että rasvamaksan kehittymisen riski pienenisiⁱⁱ.

Osallistujat tekivät 12-viikkoisen liikuntaintervention, johon sisältyi kaksi viikoittaista valvottua harjoitetta polkupyöräergometrillä ja yksi omatoiminen kestävyysliikuntasuorite. Ulostenäytteistä seurataan, miten liikunta vaikuttaa osallistujien suolistomikrobistoon. Tulosten yhdistäminen toiseen osatutkimukseen ja tulosten analysointi on vielä kesken.

Kaksi riskigeeniä tunnistettu

Tällä hetkellä tunnetaan kaksi riskigeeniä, jotka vaikuttavat todennäköisyyteen saada rasvamaksa. Schwabin ryhmä tutkii parhaillaan niistä toista, PNPLA3-geeniä, jonka jopa 40 prosenttia suomalaisista on saanut ainakin toiselta vanhemmaltaan. Tavoitteena on selvittää, onko ruokavalion rasvan laatua parantamalla mahdollista sammuttaa kyseisen geenin toiminta.

Tutkimukseen osallistujista osa on perinyt PNPLA3-geenin molemmilta vanhemmiltaan, toisilla sitä ei ole lainkaan. Osallistujilta tarkastellaan ruokavaliomuutosten vaikutuksia maksaan, rasva-arvoihin ja glukoosinsietoon sekä suolistomikrobistoon.

Rasvan laadun yhteys rasvamaksan kehittymiseen on jo todennettu Uppsalan yliopiston tutkimuksessa, jossa koehenkilöt lihottivat itseään syömällä joko kovalla tai pehmeällä rasvalla leivottuja muffinssejaⁱⁱⁱ. Molemmat ryhmät lihoivat, mutta kovaa rasvaa syöneiden maksa rasvoittui enemmän.

Ursula Schwab ehdottaa, että rasvamaksan yleisyyden vuoksi sitä alettaisiin tarkemmin seuloa esimerkiksi työterveyshuollon kontrolleissa. Jos kolesteroli- ja sokeriarvot ovat kunnossa, voi rasvamaksa nykyisin jäädä havaitsematta. Yksinkertaista keinoa rasvamaksan havaitsemiseksi ei valitettavasti ole, sillä myöskään ALAT-arvo ei välttämättä kerro kaikkea maksan kunnosta.

Schwab on ollut laatimassa rasvamaksan Käypä hoito -suositusta, joka julkaistiin alkuvuonna 2020. Sen mukaan ei-alkoholiperäisen rasvamaksan hoidossa tärkeintä on syödä virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti: välttää ruokavaliossa vähäkuituisia hiilihydraattien lähteitä sekä sokeria ja sokeroituja tuotteita.

Mikrobiterapiaa tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa uudenlaista hoitoa voidaan saada suoliston mikrobistoa muokkaamalla. Itä-Suomen yliopiston suolistoterveyden ja ruokaturvallisuuden professori Hani El-Nezami on tunnistanut Itä-Suomen yliopiston ja Hongkongin yliopiston yhteisessä tutkimuksessa suolistobakteerijoukkoja, joilla vaikuttaa olevan yhteys rasvamaksan kehittymiseen^iv. Näitä bakteereita esiintyy rasvamaksatautia sairastavilla, mutta ei terveillä verrokeilla.

– Tiettyjen mikrobijoukkojen esiintymisen suolistossa on todettu kytkeytyvän ei-alkoholiperäiseen rasvamaksasairauteen. Taustalla ovat näiden mikrobien haitalliset aineenvaihduntatuotteet, jotka pitävät yllä suoliston matala-asteista tulehdusta, El-Nezami kertoo.

On havaittu, että vaikka elämäntapaohjaus auttaa, osa potilaista tarvitsee myös muuta hoitoa. Tutkijaryhmä, johon El-Nezami kuuluu, on todennut, että suoliston mikrobikannan muokkaus auttaa ehkäisemään rasvamaksan kehittymistä.

Ryhmä on hakenut patenttia mikrobivalmisteelle, jonka laadusta ei prosessin keskeneräisyyden vuoksi voi vielä kertoa tarkemmin.

– Valmisteen probioottien aineenvaihduntatuotteet vähentävät näiden haitallisten mikrobien tuottamien yhdisteiden vaikutusta suolistossa ja estävät niiden pääsyä verenkierron kautta maksaan. Tällä menetelmällä olemme onnistuneet estämään rasvamaksan kehittymistä, El-Nezami kertoo.

Tutkimusryhmän tavoitteena on löytää tehokkaita, räätälöityjä mikrobihoitoja muidenkin maksasairauksien hoitoon.

– Suolistomikrobien tärkeä osuus monenkin eri sairauden syntyyn on ymmärretty, mutta usein on tutkittu vain parin mikrobilajin osuutta. Mikrobien lajikirjo on suuri. Uskomme, että monissa prosesseissa on osallisina jopa kymmeniä eri mikrobeja, El-Nezami sanoo.

Viitteet:

ⁱ Vos MB, Lavine JE.  2013: Dietary fructose in nonalcoholic fatty liver disease. Hepatology 2013;57:2525-31, https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23390127/ 

ⁱⁱ Houttu V. ym. 2021: Dietary intervention in patients with NAFLD: a systematic review and meta-analysis. Frontiers in Nutrition 2021; in press. https://doi.org/10.3389/fnut.2021.716783 

ⁱⁱⁱ Rosqvist, F. ym. 2019: Overeating saturated fats promotes fatty liver and ceramides compared to polyunsaturated fats; a randomized trial. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, https://doi.org/10.1210/jc.2019-00160 

^iv Wan, M.L.Y. ja El-Nezami, H. 2018: Targeting gut microbiota in hepatocellular carcinoma: probiotics as a novel therapy. Hepatobiliary Surgery and Nutrition, 2018 Feb; 7(1): 11–20. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5835615/