Ruokavalioindeksi on yhteinen työväline ruokavalion laadun arviontiin ja seurantaan
Ruokavalioindeksillä arvioidaan ruokavalion pääpiirteitä ja terveyden kannalta oleellisten elintarvikkeiden käyttöä.
Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on tärkeä osa monien kroonisten sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Harva suomalainen näyttää omaksuneen nämä suositukset osaksi arkeaan, eikä ravitsemusohjausta ole tarjota terveydenhuollossa kaikille.
Ruokavalioindeksi luotiin Tampereen yliopistollisen sairaalan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Itä-Suomen yliopiston ravitsemusasiantuntijoiden yhteistyönä Dehkon 2D-hankkeessa (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke, 2003–2008) laaditun, validoidun ruokavaliokyselyn pohjalta. Ruokavalioindeksi validoitiin StopDia-hankkeessa (Stop Diabetes – tiedosta ratkaisuihin, 2016–2019).
Asiakkaan avuksi ja toimijan tueksi
Suomessa toteutettiin maailman ensimmäinen väestötason tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke Dehkon 2D -hanke (D2D) viidessä sairaanhoitopiirissä. Tutkimukset olivat osoittaneet, että muuttamalla syömistottumuksia ravitsemussuositusten suuntaan voidaan ehkäistä sairastumista tyypin 2 diabetekseen. Koska ravitsemusohjauksesta vastaavat Suomessa pääosin muut kuin ravitsemusterapeutit, ruokavalio-ohjauksen tueksi ja tiedonkeruun välineeksi laadittiin D2D-ruokavaliokysely. Kysely osoittautui toimivaksi työvälineeksi tyypin 2 diabetekseen sairastumisriskissä olevien henkilöiden ravitsemusohjaukseen, mutta myös muiden asiakasryhmien ohjaukseen.
D2D-ruokavaliokysely on myös tieteellisesti validoitu. Myöhemmin vastausvaihtoehtojen elintarvike-esimerkkejä hieman päivitettiin VESOTE-ravitsemushankkeessa (Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti, 2017–2018). Kyselystä muokattiin myös ruokavalion itsearviointityökalu Terveyskylän Omapolku-palvelukanavalle Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa (2016–2018).
Edellä mainituissa hankkeissa pitkän tähtäimen tavoite oli saada terveydenhuollon käyttöön ruokavalion laatua kuvaava ja helppokäyttöinen mittari. Strukturoitu ruokavaliokysely antoi mahdollisuudet vastausten pistetykseen ja summamuuttujien luomiseen. Kun D2D-ruokavaliokysely otettiin käyttöön myös StopDia-hankkeessa, muodostettiin usean tahon yhteistyöryhmä, joka jatkoi ruokavalioindeksin kehittämistyötä. Kehitetty ruokavalioindeksi pohjautuu sekä vankkaan tieteelliseen näyttöön ruokavalion kroonisilta sairauksilta ehkäisevästä vaikutuksesta että ruokavaliokyselyn käytöstä saatuun laajaan kokemukseen.
Arjen ruokavalinnat indeksinä
Ruokavalioindeksi pohjautuu lyhyehköön ja nopeasti täytettävään D2D-ruokavaliokyselyyn. Sillä arvioidaan ruokavalion pääpiirteitä ja terveyden, erityisesti tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn, kannalta oleellisten elintarvikkeiden käyttöä. Automatisoidun laskennan avulla vastauksista saadaan Ruokavalioindeksin pisteet. Indeksin pistemäärä voi vaihdella nollasta sataan. Mitä isompi pistemäärä, sitä lähempänä ravitsemussuosituksia ruokatottumukset ovat.
Indeksi pyrittiin luomaan herkästi pienetkin muutokset ruokavaliossa havaitsevaksi, mikä mahdollistaa sen käytön ruokavaliomuutosten seurannassa. Tätä testattiin vuonna 2019 D2D-hankkeen ravitsemusosiossa, jossa tutkittiin tyypin 2 diabetekseen sairastumisriskissä olleiden henkilöiden (n=2010) ruokatottumusten muuttumista vuoden aikana terveydenhoitajien antaman ravitsemusohjauksen jälkeen. Henkilöt hyötyivät maltillisesti terveydenhoitajien antamasta elintapaohjauksesta. Ruokavalioindeksi osoittautui myös toimivaksi ruokavalio-ohjauksen ja ruokatottumusten muutosten seurantamittariksi. Lisäksi Ruokavalioindeksin muutos oli yhteydessä tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden muutoksiin.
Indeksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä
Tuoreeseen StopDia-hankkeen tutkimukseen1 osallistui suurentuneessa tyypin 2 diabetesriskissä olevia aikuisia ja havaittiin, että korkeammat Ruokavalioindeksin pisteet olivat yhteydessä pienempään painoindeksiin ja keskivartalolihavuuteen sekä alhaisimpiin veren sokeri- ja rasva-arvoihin.
Tutkittavien keskimääräinen Ruokavalioindeksi oli noin 60 pistettä, vaihdellen 11:sta 94:än pisteeseen. Kukaan tutkittavista ei yltänyt täysiin pisteisiin. Miehet saivat keskimäärin matalammat pisteet kuin naiset. Käytännössä tulokset tarkoittavat, että isolla osalla tutkittavia oli vielä parantamisen varaa ruokavaliossaan.
StopDia-aineistossa vaikeimmat Ruokavalioindeksin osa-alueet suhteessa ravitsemussuosituksiin olivat hedelmien ja kasvisten syönti ja rasvan laatu. Nämä ovat ongelmia suomalaisten ruokavaliossa myös väestötasolla. Sen sijaan ateriarytmi toteutui monella tutkittavalla hyvin.
Toistaiseksi Ruokavalioindeksille ei ole määritetty tarkkoja, terveyden kannalta oleellisia raja-arvoja. Ruokavalio on erittäin hyvin linjassa ravitsemussuositusten kanssa, jos henkilön saa vähintään noin 80 pistettä sadasta. Alle 50 pistettä viittaa puolestaan siihen, että ruokavaliossa on vielä paljon parannettavaa. Tuloksia voidaan tarkastella myös osa-alueittain ja siten saada konkreettisia kehityskohteita ravitsemusohjaukseen.
Ruokavalioindeksi soveltuu moneen
Ruokavalioindeksi sopii laajaan käyttöön aikuisväestössä niin terveydenedistämisessä, kroonisten sairauksien ehkäisyssä kuin ravitsemushoidossa. Sitä ei ole toistaiseksi testattu yli 75-vuotiailla eikä alle 18-vuotiailla. Se ei sisällä ravintolisien käyttöä, mikä kannattaa kysyä erikseen.
Tavoitteena on, että Ruokavalioindeksi saataisiin terveydenhuollon digipalveluihin ruokavalion laadun arviointimenetelmäksi. Se voisi toimia ravitsemus- ja elintapahoidon laatua kuvaavana mittarina esimerkiksi hyvinvointikertomuksissa organisaatioissa tai jopa maakunnallisesti tai kansallisella tasolla.
Pohjois-Savossa Ruokavalioindeksin käyttöönottoa pyritään edistämään osana Pohjois-Savon AI Hub (tekoälykeskus) -hanketta. Ruokavalioindeksin toivotaan levittäytyvän kansalliseksi työkaluksi ja sitä kehitetään eteenpäin sekä julkisissa että yksityisissä palveluissa käytettäväksi.
Ruokavaliokysely ja ohjeistus Ruokavalioindeksin laskentaan ovat jo nyt kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä StopDia -hankkeen sivustolta. Seuraava askel voisi olla vaikkapa helppokäyttöinen, visuaalinen ja yksilöllisen palautteen antava sovellus. Tällöin yhä useampi suomalainen voisi vaivatta tarkistaa, miten ravitsemussuositukset omalla kohdalla toteutuvat.
Viitteet:
1 Lindström, J ym. 2021. Formation and Validation of the Healthy Diet Index (HDI) for Evaluation of Diet Quality in Healthcare. Int. J. Environ. Res. Public Health, 18, 2362. doi.org/10.3390/ijerph18052362
Ruokavalioindeksin edut ravitsemusohjauksessa
Ruokavalio-ohjauksessa tartutaan helposti pieniin yksityiskohtiin, mutta ei hahmoteta ruokavalion kokonaisuutta. Ruokavalioindeksillä on etuja verrattuna ruokapäiväkirjoihin, ravintoanamneesiin tai pitkiin ruuankäytön frekvenssikyselylomakkeisiin.
Sen avulla pystytään melko vaivattomasti ja luotettavasti arvioimaan ruokavalion kokonaislaatua, eikä tuloksen tulkinta riipu ohjaajan ravitsemusosaamisesta. Tämä parantaa ja yhtenäistää ravitsemusohjauksen laatua ja luotettavuutta sekä luo mahdollisuuden potilastietojärjestelmiin sopivaan kirjaamiseen ja tilastointiin.
Kokonaispistemäärän lisäksi Ruokavalioindeksi antaa pisteet seitsemälle ruokavalion osa-alueelle:
- Ateriarytmi (0–10 pistettä)
- Viljavalmisteet (0–20 pistettä)
- Hedelmät ja kasvikset (0–20 pistettä)
- Rasvan laatu (0–15 pistettä)
- Kala ja liha (0–10 pistettä)
- Maitovalmisteet (0–10 pistettä)
- Naposteltavat ja energiapitoiset juomat (0–15 pistettä).