Ravitsemussitoumus on ravitsemusvastuullisuuden työkalu

Ravitsemussitoumus on Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen yhdistetty toimintamalli, joka kannustaa ruoka-alan toimijoita kehittämään elintarvikkeiden ravitsemuslaatua, ruokasuositusten mukaista tarjontaa ruokapalveluissa ja ravitsemusvastuullisia toimintatapoja. Elintarvikealan pk-yritykset voisivat hyödyntää Ravitsemussitoumus-toimintamallia nykyistä enemmän. Se sopisi myös kuntien, hyvinvointialueiden ja elinkeinoelämän yhteiseksi työkaluksi ravitsemusterveyden edistämisessä.

Ravitsemus osaksi yhteiskuntavastuullisuutta

Ravitsemussuositusten mukainen säännöllinen syöminen, kohtuullisuus, monipuolisuus ja ruokailo edistävät terveyttä. Hyvinvoiva yhteiskunta menestyy myös taloudellisesti. Terveyttä edistävät ruokavalinnat ehkäisevät ylipainon kehittymistä ja pienentävät monien kroonisten sairauksien esiintyvyyttä sekä johtavat parempaan elämänlaatuun, vaikuttavat terveen ja toimintakykyisen työvoiman saatavuuteen ja pienentävät terveydenhuollon kustannuksia. Lapsilla terveyttä edistävät ruokavalinnat ja hyvä ravitsemus tukevat tervettä kasvua ja painon kehitystä.

Yksilöllä on ensisijainen vastuu omasta terveydestään, mutta kuluttajilla pitää olla sekä kyky että mahdollisuus tehdä tietoisia, hyvää terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä ruokavalintoja. Siksi ruoka-alalla tarvitaan monia erilaisia toimenpiteitä, jotka auttavat kuluttajia tekemään terveyden kannalta suositeltavia ruokavalintoja.

Vapaaehtoinen Ravitsemussitoumus on terveellisten ruokavalintojen edistämiseen tarkoitettu työkalu, jonka avulla ravitsemusvastuullisuus voidaan tuoda ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden rinnalle osaksi yhteiskuntavastuullisuuden laajaa kokonaisuutta.

LiForno Oy toteutti yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta ravitsemussitoumusten sisältöanalyysin, ruoka-alan toimijoiden kyselytutkimuksen ja arviointifoorumin sekä asiantuntijapaneelin, joiden avulla arvioitiin Ravitsemussitoumus-toimintamallin toteutumista, tunnettuutta ja kehittämistarpeita.

Ravitsemussitoumussitoumuksille on kahdeksan sisältöaluetta

Ruoka-alan toimijat laativat Sitoumus2050 -verkkosivustolle vapaaehtoisia ravitsemussitoumuksia. Niihin kirjataan ravitsemussitoumusten toteutumista edistäviä toimenpiteitä kahdeksalla eri sisältöalueella, joita ovat suola, sokeri, rasvan laatu, kasvikset, tuotteet lapsille, annos- ja pakkauskoot, lounaat/ateriat/välipalat ja ruokaohjeet.

Kesäkuun 2021 loppuun mennessä oli tehty 63 ravitsemussitoumusta, joihin oli kirjattu 74 toimenpidettä. Ravitsemussitoumuksia oli laatinut kahdeksan elintarviketeollisuuden yritystä, kahdeksan ruokapalvelujen toimijaa, kolme kaupan alan yritystä ja yksi järjestö.

Elintarviketeollisuusliitossa on noin 200 jäsenyritystä, joten Ravitsemussitoumus-toimintamalli vaikuttaa olevan alihyödynnetty vastuullisuuden työkalu elintarviketeollisuudessa.

Elintarviketeollisuusyritykset ovat kirjanneet ravitsemussitoumuksiin 32 toimenpidettä. Niistä noin 35 prosenttia kohdentuu kasvisten käytön lisäämiseen, mikä heijastaa viime vuosien kasvisruokatrendiä (kuva 1).

Monipuolisuus on Ravitsemussitoumus-toimintamallin vahvuus

Ravitsemussitoumusten tekijät määrittelevät itse toimenpiteet, tavoitteet ja seurannassa käytettävät mittarit. Toimenpiteiden monipuolisuus on yksi Ravitsemussitoumus-toimintamallin vahvuuksista.

Selvityksen mukaan 30 prosenttia toimenpiteistä toteutettiin kehittämällä uusia tuotteita tai parantamalla nykyisten tuotteiden ravitsemuslaatua, 22 prosenttia kehittämällä lounaiden, aterioiden ja välipalojen tarjontaa ja 20 prosenttia kehittämällä ruokaohjeita tai niiden hakutoimintoja verkkopalveluissa.

Elintarviketeollisuudessa muun muassa lisättiin kasvisten osuutta valmisruoissa, kehitettiin uusia, täysin kasvipohjaisia tuotteita ja kasvisten käyttöä helpottavia ruokaohjeita kuluttajille ja ammattikeittiöille sekä järjestettiin ammattikeittiöille koulutuksia kasvipohjaisten ateria- ja välipalojen koostamisesta.

Mainetekijät tärkeitä

Ruoka-alan toimijoiden näkemyksiä, kokemuksia ja kehittämistoiveita selvitettiin verkkokyselyssä, johon saatiin 105 vastausta. Vastaajista 34 prosenttia edusti elintarviketeollisuutta, 18 kuntien ruokapalveluja ja 11 kouluja ja oppilaitoksia.

Vastaajista 45 prosenttia tunsi Ravitsemussitoumus-toimintamallin, ja heistä noin puolet edusti ravitsemussitoumuksen laatineita organisaatioita. On mielenkiintoista, että kyselyyn tuli enemmän vastauksia niiltä, jotka eivät tunteneet toimintamallia.
Ravitsemussitoumuksen tekemiseen vaikuttivat eniten ravitsemusvastuullisuuden edistäminen omassa toiminnassa, terveellisten ruokavalintojen edistäminen, hyödyt maineelle sekä halu olla edelläkävijöiden joukossa. Vähiten vaikuttivat kuluttajien odotukset sekä hyödyt markkinoinnille ja myynnille.

Kaikista kyselyn vastaajista 80 prosenttia edusti organisaatiota, jossa oli parannettu ravitsemuslaatua ilman ravitsemussitoumuksen laatimista. Suurin osa oli vähentänyt suolan käyttöä, lisännyt kasvisten käyttöä ja parantanut rasvan laatua. Yleisimpiä toimenpiteitä olivat nykyisten tuotteiden ravitsemuslaadun parantaminen sekä uusien tuotteiden ja ruokaohjeiden ravitsemuslaadun kehittäminen.

Toimintamallia halutaan jatkaa

Ravitsemussitoumuksen tunteneista vastaajista kolme neljäsosaa kannatti Ravitsemussitoumus-toimintamallin jatkamista. Tärkeimpinä kehityskohteina pidettiin ravitsemussitoumusten tunnettuuden lisäämistä sekä sisältöalueiden monipuolistamista.

Uusiksi sisältöalueiksi ehdotettiin muun muassa kuidun, täysjyvän, palkokasvien ja kestävien kalalajien käytön lisäämistä sekä punaisen lihan käytön vähentämistä. Lisäksi toivottiin mahdollisuutta tehdä ravitsemussitoumuksia samanaikaisesti useasta eri ravintotekijästä.

Ruoka-alan toimijat pitivät tärkeänä, että Ravitsemussitoumus on osa Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta: ravitsemusnäkökulma saa enemmän painoarvoa osana vastuullisuuden kokonaisuutta kuin irrallisena toimintamallina.

Lisätietoja:

Ravitsemussitoumukset sitoumus2050.fi

Toimintamallin selvitystyön tulokset https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussitoumus-toimintamallin-arviointi-loppuraportti-fin-12_2021-vn-9914_2021.pdf

Liisa Pättiniemi-Fagerström

• ETM (ravitsemustiede)
• Ravitsemusasioihin erikoistunut konsulttiyrittäjä, LiForno Oy:n perustaja
• Yli 25 vuoden kokemus elintarvikkeiden tuotekehityksestä, markkinoinnista ja viestinnästä Suomesta, Hollannista ja Englannista.