Pienilläkin ravitsemusmuutoksilla suuria vaikutuksia hedelmällisyyteen

Isien ja äitien elämäntavoilla on vaikutusta hedelmällisyyteen ja lapsen geenien aktiivisuuteen.Lisääntymisterveystieto tulisi ottaa osaksi opetussuunnitelmia ja ylipainon ennaltaehkäisyä.

Sikiö reagoi äidin kautta ympäristön signaaleihin. Monet ympäristötekijät vaikuttavat geenien aktiivisuuteen, kuten ravinto, alkoholi, tupakointi ja stressi. Epigenetiikka on eräänlainen metabolinen muisti, järjestelmä, jonka avulla sikiö valmistautuu tulevaan ympäristöön. Epigenetiikassa tutkitaan sellaisia geenin aktiivisuuden muutoksia, joita ei voida selittää DNA:n emäsjärjestyksessä tapahtuneilla muutoksilla.

Raskaus ja sitä edeltävät kuukaudet ovat herkkää aikaa, sillä äidin ja isän elintavat voivat vaikuttaa sikiön terveyteen. Miesten pitäisi lopettaa alkoholinkäyttö ja tupakointi jo raskautta suunniteltaessa, sillä siittiöiden kypsyminen kestää pitkään. Naisten puolestaan pitäisi ottaa käyttöön foolihappo ja huolehtia folaatin saannista ruokavaliossa. Isien rooli hedelmällisyydessä on keskeinen.

− On jopa havaittu, että foolihapon ottaminen purkista muistetaan paremmin, kun neuvonnassa ohjeistetaan siitä silloin, kun isä on mukana. Halu saada lapsi on vahva motivaattori elämäntapamuutoksissa, kertoo lihavuudelle altistavia geenejä tutkinut ravitsemusterapeutti, dosentti Tiina Jääskeläinen.

Ravitsemusterapeutti Tiina Jääskeläinen on tutkinut raskaudenaikaisia komplikaatioita ja hedelmällisyyttä. Hän on väitellyt yleisistä lihavuusvarianteista eli tutkinut lihavuudelle altistavia geenimuutoksia.
Kuva: Helena Hiltunen / Helsingin yliopisto

Epigenetiikkaa on haasteellista tutkia. Esimerkiksi istukkaa ja napaverinäytteitä voidaan tutkia syntymän jälkeen. Vanhempien elämäntapojen vaikutuksia lapseen voi tutkia jälkikäteen. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon. DNA:n sytosiinien metylaatio ja histonien kovalenttinen muokkaus ovat parhaiten tunnettuja epigeneettisiä mekanismeja.

Southamptonin yliopiston tutkimuksissa1 havaittiin, että vähähiilihydraattista ruokavaliota raskausaikana noudattaneiden äitien lapset lihoivat myöhemmin. Niukkaenerginen ruokavalio on ollut uhka sikiölle, ja sikiö on virittynyt puutosta kokevaan maailmaan. Tutkimus pystyi paikantamaan epigeneettisia muutoksia retinoid X receptor-α (RXRA) -geenissä. Käytännössä lapsen elimistö reagoi niin, että kun energiaa on, se otetaan tehokkaasti talteen. Yltäkylläisessä maailmassa tämä altistaa lihomiselle.

Klassinen epigenetiikan esimerkki samasta ilmiöstä on Hollannin nälkätalvi toisen maailmansodan ajalta. Sen aikana raskaana olleiden naisten lapset saivat aikuisena muita sota-aikana syntyneitä lapsia todennäköisemin sydän- ja verisuonitauteja ja tyypin 2 diabetesta.

Hyvinvointia seuraavalle sukupolvelle epigenetiikalla

Alkoholin ja tupakoinnin haitoista sikiön kasvuun tiedetään paljon. Ruokavirasto ei vielä ohjeista miehille ja naisille alkoholinkäytön lopettamista hyvissä ajoin ennen raskautta. Geenitutkijat vievät eteenpäin tietoa, että alkoholin käytössä pitäisi olla nollatoleranssi jo raskautta suunniteltaessa. Hedelmällisessä iässä olevien ei kannattaisi käyttää alkoholia paljoa muutenkaan, sillä vain noin puolet raskauksista Suomessa on suunniteltuja.

Alkoholin ja tupakan tiedetään vaikuttavan sikiön epigenomiin. Ne häiritsevät istukassa muun muassa kasvua sääteleviä geenejä. Nämä geenit vaikuttavat syntyvan lapsen kokoon, jonka tiedetään vaikuttavan sairastumisalttiuteen myöhemmin.

Laihdutuskuureja ei pidä aloittaa raskauden aikana eikä juuri sitä ennen.

− Kaikenlaiset ylilyönnit pitää jättää pois. Ne voivat aiheuttaa harmia sikiön geenien aktivaatiolle, millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, Jääskeläinen kannustaa.

Suomesta Ruotsiin vietyjä sotalapsia ja heidän äitejään on tutkittu2. Ruotsiin lähetetyillä lapsilla on myöhemmin aikuisuudessa todettu enemmän masennusta, mutta myös sepelvaltimotautia, tyypin 2 diabetesta ja verenpainetautia. Todennäköisesti lapsilla stressihormonijärjestelmä ohjelmoitui uudelleen lapsuudessa, ja sen vaikutukset ovat pysyviä.

− Mitenköhän koronaviruksen aiheuttama äitien stressi vaikuttaa lasten epigenomiin, Jääskeläinen pohtii.

Ravitsemus vaikuttaa hedelmällisyyteen

Hollannissa tutkittiin pariskuntia, jotka saivat puoli vuotta ravitsemusneuvontaa ennen hedelmöityshoitoja3. Ravitsemusneuvonnassa oli kuuden kohdan ohje: syö täysjyväleipää neljä viipaletta päivittäin, kiinnitä huomiota pehmeiden rasvojen saantiin, syö 200 grammaa kasviksia päivittäin, syö kaksi hedelmää päivittäin, käytä lihaa tai lihankorvikkeita kolmesti viikossa ja syö kalaa kerran viikossa.

Jos pariskunta onnistui yhdessäkään näistä ruokailutapojen muutoksessa, todennäköisyys hedelmöityshoitojen onnistumiselle kasvoi 65 prosenttia. Mitä huonompi ruokavalion lähtötilanne oli, sitä pienemmillä muutoksilla saa isoja hyötyjä hedelmällisyyden saavuttamiseksi.

Suomessa yhteiskunta tukee hedelmällisyyshoitoja. Päästäkseen hedelmällisyyshoitoihin pitää olla tietty painoindeksi (alle 35) ja ikä (alle 40 vuotta), sillä tiedetään, että ylipaino laskee hedelmällisyyttä ja raskaaksi tuleminen vaikeutuu 25 vuoden iän jälkeen tasaisesti.

− On kuitenkin epäeettistä painostaa hedelmöityshoitoihin haluavia pareja pudottamaan painoa, kun nopealla painonpudotuksella voi olla omat haittansa, mutta tietysti rajat on laitettava johonkin, Jääskeläinen harmittelee.

Hedelmällisyyden ja raskauden ravitsemustutkimusta on vaikea toteuttaa, koska syödään ruokaa, eikä yksittäisiä ravintoaineita. Eettisesti ei voida rakentaa koetilannetta, jossa toiset saavat paljon pehmeitä rasvahappoja ja toiset saisivat vähän: jokaiselle syntyvälle sikiölle on annettava hyvät lähtökohdat.

Välimeren ruokavalion vaikutuksia hedelmällisyyteen on tutkittu jonkin verran ja havaittu sen etuja: raskauden onnistumisen todennäköisyys voi parantua ja ovulaatio voi tulla, jos se on puuttunut. Pohjoismainen ruokavalio on todennäköisesti yhtä toimiva, mutta sitä ei ole vielä juurikaan tutkittu.

Miesten ja naisten hedelmällisyyden kannalta tärkeitä ovat pehmeät rasvat, marjat, täysjyväviljat ja kala. Yksittäisinä ravintoaineina tärkeitä ovat D-vitamiini, folaatti etenkin hermostoputken sulkeutumista varten sekä n-3-sarjan rasvahapot. Kalanmaksaöljyä ei pidä käyttää raskauden aikana sen sisältämän A-vitamiinin vuoksi.

Vuonna 2019 julkaistun FinRavinto -tutkimuksen mukaan folaatin saanti on edelleen heikkoa hedelmällisessä iässä olevilla suomalaisilla naisilla: 25−44-vuotiailla folaatin saanti on keskimäärin 220 µg, kun suositus on 500 µg.

− Suositus täyttyy, jos syö päivittäin hedelmiä ja vihanneksia suositellut 500 grammaa ja käyttää täysjyväviljatuotteita, Jääskeläinen tarkentaa.

D-vitamiinitasojen korjaamisesta saattaa olla hyötyä, jos seerumitasot ovat olleet matalat. Miesten hedelmällisyydelle rasvan laatu on erityisen merkityksellistä: pehmeän rasvan saannista pitää huolehtia ruokavaliossa.

− Tyydyttynyt rasva näyttää olevan erityisen haitallista spermantuotannolle, Jääskeläinen varoittaa.

Raskausajan ylipaino vaikuttaa seuraavaan sukupolveen

Äidin ylipaino lisää lapsen riskiä ylipainolle. Siihen on monia syitä, ei ainoastaan epigeneettisiä tekijöitä, sillä äiti ja syntynyt lapsi jakavat myös saman ympäristön. Äidin ylipaino ei automaattisesti tee lapsesta ylipainoista, mutta voi altistaa tyypin 2 diabetekselle sekä sydän- ja verisuonitaudeille.

Viime vuosina on havaittu myös suurentunutta alttiutta astmalle ja neurokehityksellisille häiriöille (mm. ADHD ja autismikirjo). Vielä ei tiedetä, onko nykyisissä elinolosuhteissa jotakin, vai onko kyse juuri äidin ylipainosta. Suurin riski on kuitenkin lapsen lihominen ja lihavuuden terveysriskit.

Raskaudenaikainen lihavuus altistaa äitejä raskaus- eli gestaatiodiabetekselle (GDM). Sen ilmaantuvuus korreloi vahvasti äidin painoindeksiin ennen raskautta. Vastasyntyneiden kehonkoostumusta voidaan mitata uusilla laitteilla. Ylipainoisten lapsilla on jo syntymän hetkellä rasvoittuneempi maksa kuin normaalipainoisten äitien lapsilla. Maksan rasvoittumisella on vaikutuksia lipidiaineenvaihduntaan.

Tutkimuksessa4 ylipainoisten GDM-äitien 1–3-viikkoisilla lapsilla havaittiin olevan 68 prosenttia enemmän rasvaa maksassa kuin verrokkiryhmän lapsilla. Tämän merkitystä metabolisten sairauksien kehittymisessä myöhemmin on vaikea vielä arvioida. Tärkeintä ”ylisukupolvisuudessa” on ylipainon riski. Se johtuu epigenetiikasta, perimästä, elinympäristöstä, tavoista ja tottumuksista.

Hedelmällisyyspoliklinikka saatava nopeasti Suomeen

Lihavuus on koko kansakunnan ongelma, ja hedelmällisyyden elämäntapaohjaus on heikkoa. Ennaltaehkäisyyn pitäisi paneutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

− Siinä vaiheessa, kun tullaan hedelmöityshoitoihin, on jo yleensä asialla kiire esimerkiksi iän vuoksi. Kun pareilla on jo vuosien yritys takana, stressi on merkittävässä roolissa, Jääskeläinen kertoo huolistaan.

Psykologista tukea lapsettomuuteen on jonkin verran tarjolla.

− Kannattaisi tarjota moniammatillista tukea. Nykyään mennään vähän väärin päin: tukea löytyy vasta, kun pitkienkään hoitojen jälkeen ei onnistuta. Se on liian lyhytnäköistä.

Lukioikäisille voitaisiin opettaa hedelmällisyystietoutta. Myös neuvolajärjestelmään sopisi luontevasti hedelmällisyysneuvonta. Silloin neuvolan asiakkaaksi voisi hakeutua jo raskautta toivoessa. Rotterdamissa hedelmällisyyspoliklinikka tarjoaa verkkotestejä omien elintapojen tarkasteluun.

− Verkkoaineisto sopisi Suomessa hyvin osaksi esimerkiksi erikoissairaanhoidon verkkopalvelu Terveyskylää ja sitä ollaankin kehittämässä, Jääskeläinen kertoo.

Viitteet:

1 Godfrey KM ym. 2011. Epigenetic gene promoter methylation at birth is associated with child’s later adiposity. Diabetes. ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21471513

2 Pesonen AK ym. 2010. Childhood separation experience predicts HPA axis hormonal responses in late adulthood: a natural experiment of World War II. Psychoneuroendocrinology. ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19963324

3 Twigt JM ym. 2012. The preconception diet is associated with the chance of ongoing pregnancy in women undergoing IVF/ICSI treatment. Human Reproduction. ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22593431

4 Brumbaugh DE ym. 2013. Intrahepatic fat is increased in the neonatal offspring of obese women with gestational diabetes. Journal of Pediatrics. ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23260099

Juttu on osa Lihavuus-juttusarjaa. Ylipaino on maailmanlaajuisesti suurimpia ruokaan liittyviä ongelmia.

***********************************************************

Tukea elämäntapamuutoksiin osana hedelmällisyyshoitoja

COLIFE -tutkimuksessa (Coaching Lifestyle Intervention for Fertility) pyritään parantamaan lapsettomien pariskuntien hedelmällisyyttä motivoivalla ja yksilöllisellä elämäntapavalmennuksella uusinta terveysteknologiaa hyödyntäen. Tutkimuksen tavoitteena on ohjata pariskuntia muutokseen terveyskäyttäytymisessä fyysisen aktiivisuuden, liikunnan, ravitsemuksen, unen ja palautumisen suhteen.

Tutkimuksessa tarkastellaan elämäntapatuen vaikutusta hedelmöityshoitoihin, keskenmenojen määrään, raskausajan komplikaatioiden esiintyvyyteen, synnytystapaan ja vastasyntyneiden terveyteen. Lisäksi seurataan muutoksia veren sokeritasapainossa ja rasvaprofiilissa sekä kehon koostumuksessa.

Tutkimuksen avulla saadaan kerättyä tietoa sekä pariskuntien että jälkeläisten elämäntapojen vaikutuksista pitkäaikaista seurantaa varten. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on tuoda elämäntapatuen toimintamalli osaksi lapsettomuushoitoja.

Tutkimus alkaa vuoden 2020 aikana Helsingin yliopistollisen sairaalassa, Naistenklinikan lisääntymislääketieteen yksikössä, jossa 402 lapsettomuushoitoihin hyväksyttyä pariskuntaa rekrytoidaan mukaan tutkimukseen. Edellytyksenä tutkimukseen valitsemiselle on, että vähintään toisella pariskunnasta painoindeksi on yli 27.

Puolet tutkimuskelpoisuuden täyttävistä satunnaistetaan elämäntapaohjausryhmään ja puolet kontrolliryhmään, jossa pareille annetaan vain hyvin yleistä terveysneuvontaa. Tutkimuksen alkaessa, kolmen kuukauden, puolen vuoden ja vuoden kohdalla tutkimukseen osallistuville tehdään seurantamittauksia ja kerätään biologisia näytteitä. Elämäntapaohjeistuksella ei pyritä nopeaan painonpudotukseen, vaan tuomaan laadullisia muutoksia ruokavalioon, fyysiseen aktiivisuuteen ja lepoon.