Koulutus on tärkeä osa listeriariskinhallintaa 

Bakteeri Listeria monocytogenes aiheuttaa riskiryhmille vakavaa sairautta, listerioosia. Listerioosin esiintyvyys Suomessa on noussut 2000-luvulla ja se on korkea verrattuna Euroopan keskitasoon. Bakteerin torjuntaa vaikeuttaa sen kyky sopeutua elinympäristönsä stressitekijöihin ja pesiytyminen tuotantolaitoksiin.  

Listeriariskinhallinnan kustannuksia liha-alan laitoksissa tarkasteltiin Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa, Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa. Kustannustiedot kerättiin vuonna 2020 kyselyllä, johon vastasi 20 liha-alan laitosta. Näistä 13 oli suuria, yli tuhat tonnia vuodessa tuottavia laitoksia. 

Listerianhallinnan kustannukset 

Riskinhallinnalla yritys voi välttää listeriakontaminaatioita ja niiden aiheuttamia kustannuksia. Kontaminaatioiden kustannukset ovat ehkäisyn kustannuksia vaikeammin ennakoitavissa. 

Listeriariskien ennaltaehkäisyn kustannuksina huomioitiin biofilmin poistoon eli tehopesuihin ja henkilökunnan listeriakoulutuksiin käytettävä työpanos ja muut kulut, mahdolliset investoinnit laitteiden tai rakenteiden uusimiseksi tai korjaamiseksi, kun syynä on listeriariskin pienentäminen, sekä riskiperusteisesti tai lakisääteisesti tehty listerianäytteenotto.  

Jokapäiväiset puhdistukset, omavalvonnan kirjanpito ja kuumennuskäsittelyt jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, sillä niitä tehdään listeriahallinnan ohella myös muun elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi. 

Lähes kaikki suuret toimijat tarjosivat työntekijöilleen hygieniakoulutusta, johon sisältyi listeriaan ja sen aiheuttamiin riskeihin sekä riskinhallintaan liittyvää tietoa. Pienistä toimijoista vain noin puolet tarjosi listeriakoulutusta. 

Noin neljännes laitoksista oli tehnyt investointeja listeriariskin pienentämiseksi. Ne olivat arvoltaan joko pieniä muutaman tuhannen euron investointeja tai suuria, jopa satojen tuhansien eurojen investointeja.  

Kyselyyn vastanneet suuret laitokset ottivat vuosittain satoja tai tuhansia listerianäytteitä, mutta pienillä laitoksilla määrä jäi alle kymmeneen. Biofilmin poistoon käytettiin useimmiten alle 20 tuntia kuukaudessa, vaikka muutama toimija ilmoittikin työmääräksi satoja tunteja kuukaudessa. 

Tässä esitetyt kustannukset perustuvat suurten, yli tuhat tonnia vuodessa tuottavien liha-alan laitosten vastauksiin. Listerianhallinnan kustannukset tuhannen tonnin tuotantomäärää kohti olivat keskimäärin noin 2620 euroa vuodessa. Suurin kustannuserä, keskimäärin runsaat 1400 euroa, oli henkilökunnan koulutus. Kustannukseen vaikuttivat henkilöstön määrä, koulutustuntien lukumäärä vuodessa ja arvio siitä, miten suuri osuus koulutuksista liittyi listeriaan. Biofilmin poiston kustannus tuhatta tuotantotonnia kohti oli keskimäärin lähes 500 euroa, listerianäytteenoton noin 670 euroa ja investointien koron ja poiston kustannus yhteensä 40 euroa vuodessa.  

Riskinhallinta luo turvaverkon  

Parhaimmillaan listeriariskihallintaa toteutetaan ja kehitetään jatkuvasti, huomioiden esimerkiksi uusien tuotteiden riskit. Kustannusten vaihtelua aiheuttavat muun muassa laitoksen valmistamat tuotteet, sillä listeriariski vaihtelee tuotteen mukaan. Tulosten mukaan riskinhallintaa tehdään suurissa laitoksissa keskimäärin enemmän kuin pienissä. 

Tulosten perusteella henkilökunnan koulutusten sisältöön ja viestinnän tehokkuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta koulutus olisi tehokasta ja sillä olisi todellinen vaikutus työrutiineihin. Riittävä näytteenotto listerian havaitsemiseksi, riskikohtien tunnistaminen ja näytteenoton kohdentaminen riskiperusteisesti on tärkeää, jotta resurssit saadaan hyödynnettyä tehokkaasti.