Parempi jaksaminen avain pysyvään painonhallintaan

Käsitys painonhallinnasta ja laihduttamisen keinoista on muuttunut radikaalisti parin vuosikymmenen aikana. Vielä 1990-luvun lopulla terveydenhuollossa jaettiin kaloreiden laskentaohjeita ja kehotettiin liikkumaan. Ajatusmallina oli syödä vähemmän ja liikkua enemmän. Kokonaisote oli aika tiukka, tarkoitus tai ei.

Tutkimustieto on antanut paljon laaja-alaisemman käsitykseen painonhallinnan keinoista. Ohjaukseen on tullut pitkäjänteisyyttä, psykologiaa, joustavuutta ja realismia siitä, miten elintapoja jaksetaan toteuttaa vuosikausia. Lihavuuden hoidon näkökantojen monipuolistuminen tiivistyy hyvin tänä vuonna julkaistuissa Lihavuuden Käypä hoito -suosituksissa¹.

Jaksamisen ja stressin hallinta on yhä alimitoitettu painonhallinnan keino. Jaksamista käsitellään lähinnä unen kannalta ja satunnaisilla maininnoilla voimavarojen huomioimisesta. Syynä on tutkimusnäytön puute, jonka vuoksi kristallinkirkkaita johtopäätöksiä ei ole helppo tehdä.

Toisia stressi laihduttaa, toisia lihottaa, ja osalla se ei vaikuta painoon. Tarkastelun ajallinen pituus vaikuttaa myös. Stressin akuuttivaste voi olla painonlasku, mutta pitkään jatkuessaan suunta voi vaihtua. Myös lukuisat muut tekijät muokkaavat stressin ja painon välistä suhdetta. Esimerkiksi stressi vaikuttaa painoon epäedullisemmin henkilöillä, jotka pyrkivät kovasti kontrolloimaan syömistään sen sijaan, että kuuntelisivat enemmän nälkäviestejä.

Lisäksi yhteydet voivat olla kaksisuuntaisia: stressi lihottaa, mutta lihominenkin voi muuttaa mielialaa ja lisätä stressiä. Siksi tutkimusnäyttöä voi tulkita monin tavoin, eikä ole nähty vahvempia linjauksia, joissa todella perehdyttäisiin jaksamiseen osana painonhallinnan hoitoa.

Stressi pitää saada aisoihin

Varsin monella painonhallinnan kanssa kamppailevalla jaksaminen hallinta ja erityisesti parempi jaksaminen on painonhallinnan ydintä. Tutkimusnäyttö tukee vastaanottotyön havaintoja: monilla stressi kasvattaa nälkää, heikentää syömisen laatua, vähentää aktiivisuutta, muuttaa aineenvaihduntaa painonhallintaa vaikeuttavaan suuntaan ja lopulta lihottaa².

Pysyvän laihtumisen ennuste sisältää paljon erilaisia stressinhallinnan ja tasapainoisen elämän teemoja³. Monilla kohtuullinen syöminen, liikkuminen ja painonlasku vaativat parempaa jaksamista, vaikka stressi ei lihota kaikkia.

Kansalaisten mielissä painonhallinta merkitsee yhä tiukasti vain syömisen ja liikkumisen, ja jopa ”dieettimäisiä” keinoja, joihin ravitsemussuosituksissa on tehty pesäeroa. Moni miettii, pitäisikö olla ketolla, kokeilla pätkäpaastoa, harrastaa liikuntaa tai syödä ravintolisiä laihtuakseen enemmän.

Harva miettii, että laihtuakseen pysyvästi kannattaisi lopettaa ylityöt, mennä aikaisemmin nukkumaan, löytää ratkaisu taloushuoliin, nostaa kissa pöydälle puristavassa ihmissuhdetilanteessa sekä lopettaa liika kiltteys ja tehdä, mitä itse haluaa. Juuri tätä hyvä painonhallinta ja laihtuminen usein vaatii.

Tukea painonhallintaan

Vastaanotolla ei enää riitä tuen antaminen asiakkaan syömisen ja liikkumisen ongelmiin. Eikä unen ja työstressinkään käsittely vielä auta lainkaan kaikkia. Elämässä stressiä, kuormitusta ja palautumisen vajetta voi kasaantua niin monelta taholta.

Käytännössä pitää arvioida huolella asiakkaan voimavaratilannetta, stressin lähteitä ja koettua jaksamista – keskustelemalla ja mittaamalla. Kliseisesti sanottuna pitää tarkastella koko elämää osana painonhallinnan ratkaisujen löytämistä.

Monen kohdalla tulee tarkastella, miten työtä tekee, kuinka parisuhde toimii, miten suhtautua elämän karikkoihin, tai miten parantaa taloudellista suunnitelmallisuutta helpottaakseen voimat vieviä rahahuolia. Tästä painonhallinnassa on kysymys. Jaksamisen hallinta ja sen takana olevat moninaiset teemat ovat osa Lääkärikeskus Aavan hoitokonseptia. Yhteiskunnassa uskallus ja käsitys siitä, mistä sopii puhua, ovat vielä muotoutumassa.

Asiat tärkeysjärjestykseen

Elämänalueita ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen painonhallintavaikutuksen mukaan. Jaksamisen hallinta on pitkäjänteistä ja pysyvän laihtumisen peruskivi. Ammattilaistenkin pitää tiedostaa jaksamisen tärkeys ja auttaa asiakkaita pohtimaan ja tarttumaan elämän epäkohtiin.

Omaan väsymykseen tottuu, turtuu, ja vaikeillekin tilanteille sokaistuu. Elintapaohjaajien tehtävä on tunnistaa, milloin voimavaratilanne on hauras. Silloin laihtumisen tavoittelu ei ole ensisijaista, vaan ensin pitää opetella jaksamaan paremmin voidakseen jonakin päivänä laihduttaa järkevällä tavalla.

Hyvässä painonhallinnan tiimissä on monenlaisia osaajia, tai vähät osaajat uskaltavat opetella ja kouluttautua poikkitieteellisesti. Tehokkaalla painonhallinnan kurssilla puhutaan monenlaisista elämän osa-alueista.

Elintapojen parantamiseen tarvitaan hyviä työkaluja. Yksi niistä on virta360.fi, jonka ensiversiota voi testata osoitteessa virtavalmennus.fi.

Juttu on osa Lihavuus-juttusarjaa. Ylipaino on maailmanlaajuisesti suurimpia ruokaan liittyviä ongelmia.

Viitteet:

¹ Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset. Käypä Hoito -suositus. kaypahoito.fi/hoi50124

² Geiker NRW. ym. 2018. Does stress influence sleep patterns, food intake, weight gain, abdominal obesity and weight loss interventions and vice versa? Obes Rev. 19(1):81−97. doi:10.1111/obr.12603.

³ Elfhag K. ym. 2005. Who succeeds in maintaining weight loss? A conceptual review of factors associated with weight loss maintenance and weight regain. Feb;6(1):67−85.