Työtehoa lautaselta: Terveyttä ja hyvinvointia työikäisille 

RAVI-hanke etsii keinoja tukea työikäisten parempaa ravitsemusta. Ravitsemustilan odotetaan heijastuvan myös parempaan jaksamiseen ja työhyvinvointiin.

Ravitsemuksella on merkittävä vaikutus sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Työikäisen väestön ravitsemuksessa korostuu hyvien työaikaisten ruokailutottumusten merkitys, sillä työikäiset viettävät jopa 1600 tuntia vuodessa töissä, eli noin puolet valveillaoloajastaan.  

Työn rytmittäminen, säännöllinen syöminen ja ravitsevat ateriat tukevat työssäjaksamista, työtehoa ja edistävät sekä sosiaalista että psyykkistä hyvinvointia. Vastaavasti epäterveelliset ruokailutottumukset ovat yhteydessä huonompaan työtehoon. 

Myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta työntekijöiden hyvään ravitsemukseen panostaminen on tärkeää, sillä sen avulla voidaan vähentää työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia. Suomalaisia työikäisiä rasittavat useat elintapasairaudet, jotka heikentävät suomalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua, lisäävät sairauspoissaoloja ja lyhentävät työurien pituutta, sekä vaikuttavat myös työssä jaksamiseen. Terveyttä edistävän ruokavalion ja hyvien ruokailutottumusten avulla voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa monia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia sekä masennusta. 

Satakunnan ammattikorkeakoulun RAVI-tutkimuksessa (2023–2026) tutkitaan ja pyritään parantamaan työikäisten ruokailutottumuksia.  RAVI-tutkimus sai alkunsa Satakunnan alueen ongelmallisesta työvoimatilanteesta; elinkeinoelämä tarvitsee nykyistä enemmän valmistuneita opiskelijoita ja suuria määriä työvoimaa eläköityy. 

Tarkoituksena on ohjata Satakunnan työikäisiä syömään monipuolisemmin niin arkena kuin työaikana ja sen myötä ehkäistä terveysongelmia sekä edistää työikäisten mahdollisuuksia pysyä työelämässä pitkään terveenä ja hyvinvoivana. 

Parempien ruokailutottumusten pariin 

RAVI-tutkimus on satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus (Randomized Controlled Trial), jonka tavoitteena on tutkia henkilökohtaisen ravitsemusohjauksen vaikuttavuutta työntekijöiden työkykyyn, työhyvinvointiin ja elämänlaatuun1

Tutkimukseen on rekrytoitu mukaan 167 satakuntalaista työntekijää kahdeksasta eri pk-yrityksestä. Kaikille tutkittaville tehtiin tutkimuksen alussa kattavat alkumittaukset, jotka sisältävät kolmen päivän ruokapäiväkirjan, ruoankäyttökyselyn, terveyskyselyn, laboratoriomittaukset sekä terveydenhoitajan ja ravitsemusasiantuntijan tapaamisen.  

Terveyskysely sisältää laajan valikoiman mittareita, jotka mittaavat muun muassa työkykyä ja työhyvinvointia sekä terveyteen ja elämäntapoihin liittyviä tekijöitä. Alkumittausten jälkeen mukana olevat yritykset arvotaan joko ravitsemusohjaus- tai verrokkiryhmään. 

Interventioryhmän tutkittavat (n=89) saavat 12 kuukauden aikana ravitsemusasiantuntijan antamaa yksilöllistä ravitsemusohjausta 3–4 kertaa, henkilökohtaisen ravitsemussuunnitelman, Työkykyä ravitsemuksella -verkkokoulutuksen, älykellon käyttöönsä sekä kattavan tietopaketin omasta terveydentilastaan. Verrokkiryhmän tutkittavat (n=78) jatkavat omien tavanomaisten ruokailutottumustensa noudattamista tutkimusjakson ajan. 

Kaikille tutkittaville tehdään 12 kuukauden tutkimusjakson päätyttyä laajat loppumittaukset, joihin sisältyy alkumittauksia vastaavat tutkimukset. Loppumittausten jälkeen myös verrokkiryhmän tutkittavat saavat yhden ravitsemusohjauskerran, pääsyn verkkokoulutukseen sekä tietopaketin omasta terveydentilastaan. 

Terveellisen ruokavalion toteuttamisessa koetaan haasteita 

Tutkimukseen osallistuvien satakuntalaisten työntekijöiden (n=167) keski-ikä on 43 vuotta. 55 prosenttia osallistujista on miehiä.  

Alkumittauksissa suurin osa (55 prosenttia) työntekijöistä koki työkykynsä hyväksi. Myös elämänlaatu koettiin pääosin erittäin hyväksi tai hyväksi, mutta haasteita toivat kivut ja vaivat, joita oli jopa 77 prosentilla.  

Noin 40 prosenttia vastaajista ilmoitti syövänsä työpäivän aikana eväitä. Lähes kolmannes koki työpäivän aikana haasteita terveellisen ruokailun toteutuksessa. Asteikolla 1-10 osallistujat arvioivat tyytyväisyytensä omaan ateriarytmiinsä olevan keskimäärin 6,9 sekä ruokavalioon 6,6. Parantamisen varaa siis löytyy. 

Ravitsemusohjauksissa on noussut esiin erilaisia kehittämisen kohteita, kuten ateriarytmin parantaminen ja kasvisten lisääminen. Monilla välipalat unohtuvat, tai niille ei katsota olevan tarvetta.  

Keskusteluissa on kuitenkin usein tullut ilmi, että työntekijöiden nälkä ennen lounasta tai päivällistä on kova, mikä näkyy myös annoskoossa ja valitun ruuan laadussa.  Ohjauksissa on tällöin korostettu välipalojen hyötyjä ja säännöllisen syömisen tärkeyttä.  

Applikaatio apuna 

Tutkittavat ovat pitäneen ruokapäiväkirjaa Eat@Work -mobiiliapplikaation avulla, johon kirjataan syömisiä sekä kirjallisesti että kuvien avulla. Annoskuvia tarkastellaan tutkittavan kanssa yhdessä, ja kuvat ovat auttaneet löytämään jokaisen tutkittavan ruokailuista oivallisia kohtia, johon kasvikunnan tuotteita ja värikkyyttä saisi lisättyä.  

Arjen kiireet, jaksaminen ja riittämätön uni ovat tulleet myös usein esiin ohjauksissa, ja esimerkiksi unen vaikutuksista syömisen säätelyyn ja syömiskäyttäytymiseen on keskusteltu. Kiireiseen arkeen sopivia ja ravitsemuslaadultaan parempia elintarvikkeita ja arkiruokavaihtoehtoja on usein ehdotettu kokeiltavaksi. Lisäksi ravitsemusohjausten tavoitteet on aina suunniteltu tutkittavien kanssa yhdessä heidän elämäntilanteeseensa, valmiuksiinsa ja voimavaroihinsa nähden sopiviksi.  

Intervention ensimmäisen tutkimusotoksen ravitsemusohjaukset on saatu päätökseen syyskuussa 2024. Alustava palaute ohjauksista on ollut positiivista, ja esimerkiksi arkea palvelevia vinkkejä sekä ohjausten inhimillistä ja kannustavaa lähestymistapaa on kiitelty. 

Tutkimus on käynnissä kevääseen 2025 saakka. Tarkempia tutkimustuloksia tutkimuksen alkumittauksista ja ravitsemusohjauksen vaikuttavuudesta raportoidaan vuoden 2025 aikana. 

Ravitsemusohjauksen odotetaan parantavan työkykyä 

Suositusten mukaisen ruokavalion noudattaminen on kansanterveyden edistämisen keskeinen tavoite. Työikäiselle väestölle suunnattu ennaltaehkäisevä ravitsemusohjaus on tärkeä panostus työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin.   

RAVI-tutkimuksen hypoteesina on, että monipuolisen ravitsemusohjauksen ansiosta interventioryhmän tutkittavien työkyky, työhyvinvointi ja elämänlaatu paranevat verrattuna kontrolliryhmään. RAVI-tutkimus tulee onnistuessaan luomaan merkittävää tutkimustietoa aiheesta. Tutkimuksessa luotuja ravitsemusohjaustyökaluja ja -aineistoja, kuten verkkokoulutusta, voivat hyödyntää tutkimuksen päätyttyä kaikki halukkaat.  


  • Työaikaisen ravitsemuksen parantaminen satakuntalaisten yritysten menestystekijänä – kohti ravitsemustieteen tutkimuskärkeä (RAVI) -hanke on Satakunnan ammattikorkeakoulun vuosina 2023–2026 toteutettava Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama ravitsemustutkimus. Koko hankkeen budjetti on 509 500 €. 

Etusivu – RAVI-hanke (samk.fi) 

  • Hankkeessa on perustettu Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimivaan Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskukseen Työikäisen ravitsemuksen tutkimuskärki, joka toteuttaa erityisesti työikäisiin keskittyvää tieteellistä ravitsemustutkimusta. 

Työikäisten ravitsemus – Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus (ihmisentoimintakyky.fi) 

  • RAVI-tutkimuksessa rakennetaan Työkykyä ravitsemuksella -verkkokurssi, joka on kaikille avoin hankkeen tieteellisen tutkimusosuuden päätyttyä. 

Lähteet: 

1 Mustakallio M ym. 2024: Effect of nutritional guidance on employee work ability, work well-being and quality of life (RAVI trial): Study protocol for a randomized controlled trial. Contemp Clin Trials. May; 140:107517.