Materiaalikatselmus selvittää, missä hävikki syntyy

Johtava asiantuntija Matti Arffman Envitecpolis Oy:stä arvioi, että materiaalikatselmuksen tekeminen vaatii yrityksen omaa panosta 9–10 henkilötyöpäivää. Yritys on tehnyt kymmenkunta materiaalikatselmusta elintarvikealan yrityksissä.

Materiaalikatselmuksissa tutkitaan materiaalin käyttöä ja hävikkiä tuotantoprosessin eri kohdissa sekä mietitään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sen vähentämiseksi.

Katselmuksen teko vie neljästä kuuteen kuukautta, mutta vaiva kannattaa. Selvitys paljastaa tuotannon hävikkivirtoja, joiden korjaaminen voi tuoda kymmenien tai parhaimmillaan satojen tuhansien eurojen vuotuisen säästön. Saatua tietoa voi hyödyntää esimerkiksi henkilöstön koulutuksessa ja sitouttamisessa sekä laitteistoinvestointien suunnittelussa.

Materiaalikatselmuksen tekoon saa Envitecpolis Oy:n johtavan asiantuntijan Matti Arffmanin mukaan TEM:ltä avustusta 40 prosenttia katselmoijan työ- ja matkakustannuksista. Kuva: Envitecpolis Oy

Tuotantoprosessi syyniin

Katselmuksessa selvitetään massa- ja eurotaseet joko koko tehtaan tuotannosta tai rajataan selvitys tuotantolinjaan tai osakokonaisuuteen.

Asiakasyrityksen panosta tarvitaan erityisesti, kun kerätään lähtötietoja tuotannosta. Valitusta linjasta selvitetään, mitä tuotantopanoksia linjalle tuodaan, mitä siitä tulee ulos sekä missä kohtaa tavaraa poistuu hävikkinä. Joskus tuotantoprosessin välivaiheiden hävikin selvittäminen vaatii erillisseurantaa.

Hävikkiä syntyy muun muassa prosessoinnissa ja tuotevaihdoissa, tai kun linjalla syntyy kakkoslaatua. Se voi myös liittyä valmistusprosessiin, kuten leipomoissa paistamiseen.

– Samalla kerätään eurotietoja siitä, mitä energia, työ ja materiaalit maksavat eri vaiheissa, sanoo Arffman.

Laskelmat antavat hintalapun hävikille ja kertovat, missä tuotannonvaiheissa se syntyy.

Kehitysideoita työpajassa

Tasemallinnusten valmistuttua yrityksessä järjestetään työpaja, johon osallistuu yrityksen henkilöstöä eri tasoilta toimitusjohtajasta työntekijäportaaseen.

– Käydään vaihe vaiheelta läpi valittu tuotantolinja ja katsotaan, missä syntyy hävikkiä, missä asiat ovat hyvin ja missä on parannettavaa, kertoo Arffman.

Oleellista on hahmottaa ne kohdat, joilla on suurin merkitys, jotta kehitystyö voidaan kohdistaa oikeisiin asioihin.

– Työpajassa tavoitteena on löytää useita kymmeniä kehitysideoita. Ne voivat olla pieniä ja edullisia toiminnan muutoksia tai vaatia suurempia investointeja. Katselmoija arvioi kehitysideoiden säästöpotentiaalia ja kustannuksia loppuraportissa.

Prosessin lopun hävikki kalleinta

Materiaalikatselmuksen etu yrityksille on tuotantoprosessin systemaattinen tarkastelu ja ulkopuolisen asiantuntijan antama uusi näkökulma.

– Yrityksillä on yleensä hyvä käsitys syntyvän jätteen määrästä ja sen käsittelyn kuluista. Materiaalikulut osataan laskea, mutta esimerkiksi työvoima-, käyttö-, ylläpito- ja energiakulujen huomioiminen tuotteisiin ja hävikkiin on vaikeampaa arvioida, Arffman kertoo.

Yllätyksenä voi tulla, että tuotannon loppuvaiheessa syntynyt hävikki voi olla monin verroin kalliimpi kuin alkuvaiheessa syntynyt. Se johtuu siitä, että prosessoinnin aikana tuotteeseen kumuloituu materiaali-, työ- ja ylläpidon kuluja.

Lopputuote on myös usein painavampi, kuin mitä pussin kyljessä luvataan. Ylipainoa voi karsia esimerkiksi annostelijoiden avulla tai prosessin säätöjä tarkistamalla.

Hävikkiin ja sen hintaan vaikuttaa myös toimiala. Esimerkiksi leipomoalalla raaka-aineet ovat suhteessa edullisia vaikkapa lihanjalostukseen verrattuna. Juureksia käytettäessä tulee väistämättä kuorintajätettä.

– Jätteen hyödyntämistä esimerkiksi lähialueella biokaasuntuotannossa kannattaa tutkia, vinkkaa Arffman.

Katselmus voi antaa ahaa-elämyksiä, kun löytyy odotettua suurempia hävikin kohteita. Henkilöstö kokee usein myönteisenä sen, että he pääsevät osallistumaan toiminnan kehittämiseen.

Materiaalikatselmukset ovat edelleen suhteellisen tuntematon asia, mutta näkymät ovat myönteisiä muun muassa elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksen ansiosta.

Trube tavoittelee säästöä

Materiaalikatselmuksen jo tehneen kuopiolaisen leipomon, Truben, toimitusjohtaja Sami Kemiläinen kertoo, että ensisijaisena tavoitteena oli saada tuotannossa syntyville sivuvirroille ja hävikille kokonaishintalappu.

Trube Oy:n toimitusjohtajan Sami Kemiläinen kertoo, että materiaalikatselmus antoi konkretiaa tuotannon jokapäiväiseen tekemiseen. Kuva: Trube Oy

– Materiaalikatselmuksen tekeminen oli meille hyvä alku ja ajatuksien herättäjä. Luonnollisestikin yritysten motiivina on hävikin ja sivuvirtojen vähentämisen kautta saatavat säästöt.

Katselmuksessa käytiin läpi tuotannon volyymi, raaka-ainekäyttö, työn tehokkuus, tuotetun jätteen määrä eriteltynä sekä energian- ja vedenkulutus. Trubella suurimmat säästöt on saavutettavissa raaka-ainekustannuksista, joka on tuotantoprosessin suurin yksittäinen kulu. Laajempi ymmärrys hävikin kustannuksista antaa Kekäläisen mukaan pohjaa toiminnan tarkentamiselle.

Katsauksen jälkeen työtä on Kemiläisen mukaan edistetty luomalla havaittuihin sivuvirtoihin toimiva mittarointi. Sitä hyödynnetään myös henkilöstön bonusten maksun mittarina.

Lisätietoja:

http://www.materiaalitehokkuus.fi

pty.fi/ruokahavikki

packageheroes.fi

Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti ja freelance-toimittaja.


Materiaalikatselmus

  • · Katselmuksessa tunnistetaan tuotantoprosessista vaiheet, joissa voidaan vähentää materiaalien käyttöä, syntyvän jätteen määrää ja ympäristöhaittoja.
  • · Yritys saa katselmuksesta Motivan antamien kriteerien mukaisen loppuraportin, joka sisältää massa- ja eurotaseen sekä projektisuunnitelman toimenpide-ehdotuksineen.
  • · Katselmuksen tekoon osallistuu henkilöstöä yrityksen johdosta eri organisaatiotasoille.
  • · Katsauksia tekevät Motivan koulutuksen käyneet, pätevöityneet katselmoijat eri puolilla Suomea.
  • · Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää yrityksille hankeavustusta materiaalikatselmuksen tekoon 40 % katselmoijan työ- ja matkakustannuksista.

Materiaali- ja energiatehokkuus tukevat toisiaan

Elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksen allekirjoittivat alkuvuonna elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan toimialajärjestöt ensimmäisenä toimialana Suomessa. Johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä toteaa järjestöillä olevan näytön paikka, jotta yrityskohtaiset tavoitteet toteutuvat.

Päivittäistavarakaupassa tavoitteeksi on asetettu nostaa kierrätysaste vuoteen 2021 mennessä vähintään 78 prosenttiin ja vähentää kaupan ruokahävikkiä vuoden 2016 tasolta vähintään 13 prosentilla.

Nieminen muistuttaa, että päivittäistavarakaupan alan kierrätysaste, 74 prosenttia vuonna 2016, oli huomattavasti edellä yhdyskuntajätteen yleistä kierrätysastetta, joka oli vuonna 2017 Suomessa 41 prosenttia. Ruokahävikkiä on vähennetty kaupoissa jo pitkään, ja ne pyrkivät edistämään ruokahävikin vähentämistä myös kotitalouksissa. Keinoja ovat muun muassa sopivat pakkauskoot.

– Hävikin määrän kannalta oleellista on tarkka ennustaminen ja logistiikkayhteistyö teollisuuden kanssa. Se varmistaa, että myymälöissä on mahdollisimman oikea määrä oikeanlaista tavaraa silloin, kun asiakas haluaa sitä ostaa, toteaa Nieminen.

Hän pohtii, voitaisiinko myös kuluttajien asenteita parantaa. Esimerkiksi kuinka paljon valikoiman puutteita kuluttaja hyväksyy myymälän aukiolon viime tunteina, tai hyväksyykö hän tuotteen myös pakkauksen parasta ennen -päivämäärän lähestyessä.

– Päiväysmerkintöjen asettaminen ja se, miten käytetään parasta ennen – ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjä on valmistavan teollisuuden asia. Elintarviketurvallisuus on ykkösasia, mutta liian lyhyet myyntiajat ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnän liiallinen käyttö lisäävät joissain tapauksissa hävikkiä.

Energia- ja materiaalitehokkuussitoumukset täydentävät toisiaan, toteaa johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä. Kuva: Päivittäistavarakauppa ry/ Anna Dammer