Elosen tavoitteena puolittaa kokonaishävikki vuodessa

Elonen Oy Leipomon tavoitteena on puolittaa yrityksen kokonaishävikki vuoden 2017 tasosta kuluvan vuoden aikana.

− Tavoite on realistinen, ja säästö rahassa kuusinumeroinen luku. Hävikin vähentäminen tulee suoraan tuloslaskelman alariville, toimitusjohtaja Jari Elonen kertoo.

Tavoitetta siivittää lokakuussa 2017 valmistunut materiaalikatselmus.

− Halusimme ulkopuolisen näkemyksen, miten materiaalivirrat toimivat ja miten sivuvirtoja voisi hyödyntää, vaikka olemme tehneet töitä niiden eteen tähänkin asti. Materiaalikatselmuksen ansiosta näkemys jalostui, Elonen muotoilee.

Koko toimitusketjun hävikkitalkoot

Materiaalikatselmus koskee yrityksen kaikkea toimintaa varastosta, logistiikkaan, energiankäyttöön, koneisiin ja tekemisen oikea-aikaisuuteen.

− Tärkeintä on, että oma porukka on valmis viemään asioita eteenpäin jatkuvana prosessina. Silloin päästään kiinni katselmuksen hyötyihin. Moni asia oli meille entuudestaan tuttu, mutta katselmus on hyvä koonti ja muistilista, Jari Elonen tiivistää.

Kokonaishävikin puolittaminen vuoden 2018 aikana on iso asia, joten hävikin seuranta on jaettu useampaan osa-alueeseen. Kaikkea hävikkiä seurataan, olivatpa kyseessä raaka-aineet, valmistaminen, punnitukset, pakkaukset, aikahävikki tai jätejakeet. Joskus on tarpeen uusi tekninen laite, mutta usein riittää työtapojen muutos ja koko tuotantoprosessin tarkentaminen.

− Ei ole olemassa yhtä sapluunaa, miten hävikkiä voidaan vähentää. Sitä pitää miettiä yhdessä työntekijöiden, työnjohdon ja oston kanssa sekä yhteistyössä tavarantoimittajien kanssa. Se on koko ketjua koskeva vastuullisuuskysymys. Tuoretuotteiden kohdalla on tärkeää miettiä, miten myyntihävikkiä voidaan pienentää ilman, että tuotteiden saatavuus kärsii, Elonen pohtii.

Katselmusta pitää vielä kehittää

Jari Elonen arvioi, että materiaalikatselmuksessa näkee oman yrityksen asiat uusin silmin, kun ne laitetaan kaavioon ja käydään yhdessä läpi, mutta kehitettävääkin on.

− Materiaalikatselmus avaa varmasti silmiä monessa yrityksessä, mutta katselmusta pitää vielä kehittää ja konkretisoida tuloksia. Jäimme joissakin asioissa ison otsikon tasolle. Pitäisi pystyä pureutumaan pienempiin asioihin ja konkretisoida keinoja kehittää prosesseja, vähentää hävikkiä ja löytää toimivia ratkaisuja. Tuloksen pitäisi olla ratkaisukeskeinen, Elonen tarkentaa.

Hänen mukaansa nykypäivän elintarvikeyritys kantaa vastuunsa: vastuullisuus on tärkeä arvo jo itsesääntelyn kautta.

− Menestyvä yritys huolehtii varmasti vastuullisuudestaan, ei se vaadi pakottamiskeinoja, Elonen tähdentää.

Hän kiteyttää, että materiaalitehokkuus merkitsee elintarvikkeiden valmistamista raaka-aineista valmiiksi tuotteiksi mahdollisimman tehokkaasti ja oikea-aikaisesti huomioiden koko tuotantoketju.

− Prosesseja voi kehittää muun muassa automatisoimalla, mutta materiaalitehokkuutta pitää syntyä myös ilman isoja kone- ja laiteinvestointeja, ja toimenpiteiden pitää olla oikeasti toteuttamiskelpoisia, Jari Elonen summaa.

Katselmus tehty 25 suomalaisyrityksessä

Tähän mennessä materiaalikatselmus on tehty noin 25 suomalaisessa yrityksessä elintarviketeollisuudesta, muoviteollisuuteen, puunjalostukseen ja huonekalujen valmistukseen. Elintarvikealalla katselmus on tehty neljässä yrityksessä, ja uusia on työn alla.

Johtava asiantuntija Ilkka Hippinen Motiva Oy:stä kertoo, että materiaalikatselmusmenetelmä on samanlainen eri toimialoilla.

− Katselmuksen voi tehdä Motivan materiaalikatselmoijakoulutuksen tehnyt henkilö. Katselmus koostuu tiedonkeruusta, materiaalivirta-analyyseista ja yrityksessä pidettävistä työpajoista, joissa käydään läpi katselmoijan esille saamat parannusehdotukset ja valitaan jatkotyöstöön menevät toimet. Katselmoija raportoi ehdotukset ja niiden säästövaikutukset, Hippinen tarkentaa.

Tyypillisesti katselmus maksaa katselmoijan työ- ja matkakustannuksina 10 000−20 000 euroa, johon on mahdollista saada työ- ja elinkeinoministeriöstä tukea 40 prosenttia. Katselmuksen taloudelliset säästövaikutukset ovat olleet yrityksille suurimmillaan satoja tuhansia euroja vuodessa.

− Katselmus sopii erikokoisille yrityksille. Perusteluna ovat muun muassa taloudellinen hyöty, ympäristövaikutukset ja positiivinen vaikutus brändiin, Hippinen tähdentää.

Miten materiaalikatselmus tehdään?

Materiaalikatselmus tehdään yrityksen ja konsultin yhteistyönä käyttäen valtion omistaman Motiva Oy:n kehittämää katselmusmenettelyä. Konsultti vastaa työn etenemisestä ja raportoinnista ja tuo prosessiin kokemuksensa ja ulkopuolisen näkökulman.

Katselmuksessa hyödynnetään yrityksen omaa osaamista ja tietotaitoa lähtötietojen keräämisessä, tuotantoprosessien arvioinnissa ja parannuskohteiden tunnistamisessa.

Katselmuksen tuloksellisuus perustuu ennen kaikkea systemaattiseen tarkastelutapaan. Katselmuksessa käydään läpi yrityksen materiaalivirrat ja niihin liittyvät kustannukset ja etsitään parannuskohteita. Parannuskohteisiin ideoidaan toimenpide-ehdotuksia, joiden toteutettavuus, säästöpotentiaali ja investointitarpeet arvioidaan.

Vähemmästä enemmän

Yritysten ja elinkeinoelämän kannattaa edistää materiaalitehokkuutta, koska sillä on suora yhteys kustannuksiin, kilpailukykyyn ja yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Materiaalien käytön tehostaminen tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä myös julkiselle sektorille. Kuluttajat voivat edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä muun muassa ostamalla harkiten, hankkimalla kestäviä tuotteita ja vähentämällä jätteiden syntymistä.

Motivan määritelmän mukaan materiaalitehokkuus on kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin niin, että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana. Materiaalitehokkuuden ydintä on vähemmästä enemmän -ajattelu.

Motiva kehittää ja ylläpitää palveluja, työkaluja ja toimintatapoja materiaalitehokkuuden edistämiseen yrityksille ja julkiselle sektorille. Materiaalikatselmus on yrityksen toiminnan tehostamiseen ja materiaalivirtojen hallintaan kehitetty työkalu ja Teolliset symbioosit Suomessa kiertotalouden edistämiseen kehitetty toimintamalli.

LISÄTIETOJA:
motiva.fi/materiaalitehokkuus