Lämmön talteenotolla suurimmat energiansäästöt

Lämmön talteenotto on tuonut elintarvikeyrityksille suurimmat energiansäästöt.

Suomessa yritysten energiatehokkuutta on edistetty jo 1990-luvulta saakka vapaaehtoisin keinoin, kuten yritysten energiatehokkuussopimusten kautta. Vapaaehtoisuus on toiminut energiatuen tukemana hyvin, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiatehokkuustyöryhmä maaliskuisessa väliraportissaan. Huhtikuussa 30 elintarvikealan yritystä oli liittynyt energiatehokkuussopimukseen.

Valiolla isoja tavoitteita

Valiolla parannetaan koko ajan lämmön talteenottoa, kertoo yhtiön energiapäällikkö Peter Fabritius. Kuva: Valio

TEMin työryhmässä istuva Valion energiapäällikkö Peter Fabritius uskoo, että parhaat tulokset saadaan juuri vapaaehtoisuuden kautta. Valio oli mukana toiminnassa jo ensimmäisellä kaudella, jolloin yhtiö ylitti säästötavoitteensa 1,5-kertaisesti. Uusimman kauden tavoite on parantaa energiatehokkuutta 7,5 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä.

− Suurimmat säästöt ovat tulleet lämpöpumppuinvestoinneista, kertoo Fabritius.

Lämpöpumppujen etu on, että niistä saadaan sekä lämpöä että kylmää. Maidon tuotantoprosesseihin liittyy sekä jäähdytystä että lämmitystä. Myös meijeriprosessien hukkalämmön talteenottoa parannetaan jatkuvasti.

Pienemmissä hankkeissa on muun muassa optimoitu lämpötilatasoja ja siirrytty valaisimissa LED-valoihin. Ensimmäisellä kaudella toteutettiin kaikkiaan 130 energiatehokkuustoimenpidettä.

− Yhtä isoja projekteja kuin aiemmalla kaudella ei ole odotettavissa, arvioi Fabritius.

Suurimmat energiasäästöt tarjoavat ratkaisut on jo toteutettu. Nyt haetaan prosesseista tehostamisen mahdollisuuksia esimerkiksi lämmön talteenotossa. Tulevaisuuden tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja edistää kiertotaloutta.

− Energiatehokkuuden parantaminen on kannattavaa liiketoimintaa. Olen myös huomannut sen johtavan siihen, että energiakustannusten vaihtelu pienenee, summaa Fabritius.

Sinebrychoff hyödyntää hukkalämpöä

Myös Sinebrychoff oli mukana ensimmäisellä energiatehokkuuskaudella. Vuosille 2017–2025 yritys asetti 10,5 prosentin säästötavoitteen. Se saavutettiin jo vuonna 2018, jolloin otettiin talteen 9 100 MWh hukkalämpöä. Se kattoi noin viidenneksen yhtiön lämmönkulutuksesta, lähinnä kiinteistöjen lämmityksessä.

Lämmöntalteenottolaitteistojen asennus onkin ollut suurin yhtiön energiansäästöinvestoinneista.

− Uusien lämmön talteenoton investointien kannattavuutta rajoittaa talteen otetun lämmön hyödyntämismahdollisuuksien puute. Työtä on tehty jo niin kauan, että helpot keinot alkavat nyt olla käytetty, Sinebrychoffin ympäristöinsinööri Paula Haltsonen arvioi.

Käynnissä olevia hankkeita ovat esimerkiksi ilmastointijärjestelmän modernisointi ja valaisimien vaihtaminen LED-valaisimiin. Prosessien optimointi on jatkuvaa työtä.

Atria investoi uusiutuvaan energiaan

Energiatehokkuustoimenpiteet pienentävät toiminnan ympäristövaikutuksia ja parantavat kustannustehokkuutta, Atrian käyttöpäällikkö Timo Kalliomaa tähdentää. Kuva: Atria

Atria on ollut energiatehokkuussopimuksessa mukana vuodesta 2009 lähtien, ja sillä on pitkät perinteet energiankulutuksen seurannassa.

− Vuonna 2018 raportoitiin noin 20 erillistä toimenpidettä, joiden energiansäästövaikutus oli 8 000 MWh, mikä vastaa 570 omakotitalon lämmönkulutusta, kertoo käyttöpäällikkö Timo Kalliomaa.

Myös Atria hyödyntää hukkalämpöä. Nurmon tehtaalla se kattaa noin puolet lämmöntarpeesta. Ennakkohuollon avulla pidetään laitteistot optimaalisessa käyttökunnossa, automaation avulla optimoidaan energiankäyttöä, ja uusien laitteiden hankinnassa ja tiloja saneeratessa huomioidaan energiatehokkuus ja vastuullisuus.

Kalliomaa arvioi teknistaloudellisesti haastavaksi saavuttaa täysin hiilineutraali tuotanto. Hiilijalanjälkeä pienennetään ja energiatehokkuutta parannetaan lisäämällä energian kierrätysratkaisuja, hyödyntämällä laitteiden älykästä ohjausta ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä.

Yksi investoinneista on 6 MW:n aurinkovoimala Nurmossa. Se tuottaa viisi prosenttia koko Nurmon laitoksen sähköntarpeesta.

− Nurmon tehtaalla sijaitseva Suomen suurin aurinkosähköpuisto on lisännyt energiaomavaraisuutta ja pienentänyt ostoenergian tarvetta. Suurin hyöty voimalasta on kesäpäivinä, kun jäähdytysenergian tarve on suurimmillaan.

Hiilineutraali tuotanto vaativa tavoite

Valion tavoitteena on hiilineutraali maitoketju vuoteen 2035 mennessä, Sinebrychoffin hiilineutraali energiantuotanto vuoteen 2030 mennessä.

Haaste kasvaa, kun tarkastellaan koko arvoketjua viljelystä kaupan hyllylle. Sinebrychoffilla on laskettu, että varsinaisen panimotuotannon osuus juomien hiilijalanjäljestä on vain seitsemän prosenttia. Pakkausten osuus on 39, viljelyn 17, maltaan ja sokerin valmistuksen 15, jakelun 10 ja kylmälaitteiden 12 prosenttia.

Sinebrychoffin tavoitteena on vähentää merkittävästi käytetyn pakkausmateriaalin määrää vuonna 2019. Kuva: Sinebrychoff

− Ei voi katsoa vain sitä, mitä tontin rajojen sisällä tehdään, pitää katsoa koko arvoketjua kuljetuksesta pakkausten toimittajiin, Paula Haltsonen toteaa.

Sinebrychoffilla on selvitetty biopolttolaitosinvestointia päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Sähkö on tuulivoimalla tuotettua. Oluen käymisessä syntyy hiilidioksidia, jota tarvitaan myös tuotteiden säilyvyyden parantamisessa. Kun oluen valmistuksessa syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen, yltää yritys 49 prosentin hiilidioksidiomavaraisuuteen.

− Energiatehokkuudella on iso rooli vastuullisuustyössä, sanoo Valion Peter Fabritius.

Tuotantolaitosten energiatehokkuutta seuraamalla etsitään tehostamismahdollisuuksia. Yhtiön käyttämästä polttoaineesta yli 80 prosenttia on kotimaisia, kiinteitä polttoaineita. Tavoitteena on lisätä uusiutuvien polttoaineiden osuutta nykyisestä 44 prosentista.

Valiolla suuri osa tuotteiden ympäristövaikutuksista syntyy alkutuotannossa. Hiiliviljelijäkoulutuksissa maidontuottajat oppivat, miten he voivat hyvillä viljelykäytännöillä sitoa ilmasta lisää hiiltä peltoihin. Valio aloitti koulutukset yhdessä Baltic Sea Action Groupin kanssa keväällä 2019.

Vastuullisuus ulottuu myös pakkauksiin: Valion kaikki harjakattoiset pakkaukset on valmistettu kasvipohjaisista raaka-aineista.

− Olen aika optimistinen. Näyttää siltä, että hyviä keinoja löytyy ilmastohaasteiden ratkaisemiseksi, Fabritius arvioi.

Valio otti helmikuussa käyttöön nesteytetyllä biokaasulla kulkevan keräysauton Valio Luomu™ -tuotteiden valmistukseen käytettävän maidon kuljetuksessa.Kuva: Valio / Sofia Virtanen

Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti ja freelance-toimittaja.

Elintarviketeollisuuden ilmastotalkoisiin liittynyt jo 30 yritystä

Elintarviketeollisuuden yrityksille suunnattu vapaaehtoinen energiatehokkuussopimus on oiva keino osallistua alan ilmastotalkoisiin. Järjestelmällinen energiatehokkuustyö tuo päästövähennysten lisäksi kustannustehokkuutta ja muita yritystason hyötyjä. Edellisellä sopimuskaudella 2008−2016 elintarviketeollisuuden yritykset säästivät 282 miljoonaa kilowattituntia sähköä ja vähensivät hiilidioksidipäästöjä 81 tuhatta tonnia. Näiden toimenpiteiden kustannussäästöt olivat 41 miljoonaa euroa.

Sopimukseen liittyneiden yrityksen energiansäästöt raportoidaan osana kansallista säästökertymää. Näin voidaan osoittaa, että tuloksellinen energiatehokkuustyö onnistuu myös omaehtoisin toimenpitein yrityksille suunnattujen lainsäädännöllisten lisävelvoitteiden sijaan. Sopimukseen liittyneille yrityksille on tarjolla maksutonta energiatehokkuuden neuvonta-apua Motiva Oy:stä.

Uusi sopimus kattaa vuodet 2017−2025, ja sitä koordinoi Elintarviketeollisuusliitto. Mukana sopimuksessa on tällä hetkellä 30 elintarviketeollisuuden yritystä eri toimialoilta.

Kiertotalous nousuun materiaalitehokkuustyöllä

Ilmastonmuutoksen torjunta on vahvasti kytköksissä myös elintarvikealan materiaalitehokkuutta edistäviin toimenpiteisiin. Elintarviketeollisuus, kauppa ja pakkausala ovat laatineet yhdessä kolmen ministeriön (YM, TEM, MMM) kanssa sitoumuksen, jolla parannetaan elintarvikealan materiaalitehokkuutta.

Sitoumuksen tavoitteena on vähentää elintarvikkeiden valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia, saavuttaa yritysten materiaalitehokkuustoimilla mittavia taloudellisia ja ympäristöhyötyjä sekä lisätä tietoisuutta materiaalitehokkuuden mahdollisuuksista ja keinoista elintarvikeketjussa ja kuluttajien keskuudessa. Elintarvikealan päätavoitteena on parempi kierrätysaste sekä vähemmän elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä.

Sitoumus on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Se kattaa vuodet 2019−2021, ja on vapaaehtoinen energiatehokkuussopimuksen tapaan. Mukaan liittyessään yritys sitoutuu tekemään konkreettisia materiaalitehokkuustoimia ja raportoimaan tuloksistaan vuosittain. Raportoinnista vastaa Motiva Oy:n alainen HelpDesk.

Yritys voi parantaa materiaalitehokkuuttaan eri tavoin. Toimenpiteet voivat keskittyä esimerkiksi tuotantoprosessien ja tuotteiden materiaalitehokkuuden selvittämiseen sekä elintarvikejätteen ja ruokahävikin ennaltaehkäisyyn ja määrän vähentämiseen. Keskeisiä keinoja ovat myös sivuvirtojen hyödyntäminen, pakkausten materiaalitehokkuuden optimointi sekä kuluttajien ja muiden sidosryhmien tietoisuuden parantaminen alan materiaalitehokkuustyöstä.

Toistaiseksi ainoa materiaalitehokkuuden kansallinen velvoite koskee jätedirektiivin mukaista elintarvikejätteen seurantaa ja raportointia. Sitoumus tarjoaa työkalun tämän velvoitteen täyttämiseen ja avaa uusia yhteistyömahdollisuuksia elintarvikeketjussa.

Lisätietoja:
http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/
Motivan materiaalitehokkuusitoumus


Energiatehokkuussopimus

Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja eri toimialojen yhdessä päättämä keino täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet.

Sopimukset perustuvat vapaaehtoisuuteen, ja yritykset voivat päättää itse mukaan liittymisestä. Sopimuksiin liittyneet raportoivat toteutuneista tuloksista vuosittain.

Jo ensimmäisellä energiatehokkuussopimuskaudella vuosina 2008–2016 oli mukana satoja yrityksiä. Niiden tekemät toimet alentavat nyt vuosittain hiilidioksidipäästöjä yli 4,8 miljoonalla tonnilla.

Tällä hetkellä käynnissä oleva uusi kausi koskee vuosia 2017–2025. Mukaan oli 1.4.2019 liittynyt 30 elintarviketeollisuusyritystä, jotka noudattavat alan omaa toimenpideohjelmaa.

Kaikkiaan mukana on yli 500 yritystä eri toimialoilta sekä 90 kuntaa tai kuntayhtymää.

Lähde:
http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi