Laitilassa on menty hyvällä tuulella ja aikaansa edellä

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on nojannut alusta lähtien ympäristön huomioimiseen kaikessa toiminnassaan. Päästötön tuulivoima oli aikanaan edelläkävijän strateginen ratkaisu, jota on nyt täydennetty aurinkoenergialla.

Tehtaanjohtaja Rami Aarikka kertoo, että tuulivoimaa alettiin käyttää ainoana sähköenergian lähteenä vuonna 2001. Sen merkiksi jokaisessa tuotteessa komeilee oma Tuulen voimalla tuotettu -merkki.

− Emme ole erikoisesti rummuttaneet tuulivoiman käytöstä. Ajatuksemme on ollut, että loppukäyttäjästä on mielekästä huomata itse tuotteesta, että se on tehty ympäristöystävällisesti. Taktiikka on toiminut.

Greenpeace valitsi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vuonna 2016 Suomen ympäristöystävällisimmäksi panimoksi.

− Tehdas aloitti vuonna 1995, ja tuulivoiman valinta oli aikanaan strateginen yrityspäätös. Silloin ei vielä puhuttu ilmaston lämpenemisestä, vaan marginaalisemmin kasvihuoneilmiöstä. Pohjoismaissa ei ollut 2000-luvun alussa muuta tuotantolaitosta, joka olisi käyttänyt tuulivoimaa pääenergialähteenään, Aarikka sanoo.

Paikallisella Lännen Omavoima -energiayhtiöllä oli tuolloin itsellä kaksi tuulimyllyä, minkä lisäksi yhtiö osti tuulivoimaa ulkopuolelta tehtaan käyttöön.

Perusenergia saadaan auringosta

Tuulivoimapäätös on osoittautunut sekä järkeväksi brändiratkaisuksi että taloudellisesti kannattavaksi.

− Olemme tehneet paljon juttuja omantunnon mukaan. Olemme ylpeitä tekemisestämme ja siitä, mitä se edustaa. Ympäristötietoisuus on voinut alkuun merkitä isompaa investointia, mutta pitkällä juoksulla ratkaisut ovat myös kannattavia. Perusajatuksemme on ollut, että kun jokin asia sopii imagoomme, niin toimimme.

Näin kävi viime vuonna aurinkoenergian kanssa.

− Olimme miettineet asiaa muutaman vuoden, mutta sitten vain kävimme kiinni ja otimme aurinkovoimaratkaisun tutulta, paikalliselta toimittajalta, Aarikka kertoo.

Tehtaan katolla komeilee nyt noin 700 kappaletta 300-wattista paneelia. Niillä pystytään kattamaan tehtaan perusenergiantarve eli 180 megawattia vuodessa. Kaikki valolla tuotettu energia menee suoraan käyttöön, eli mitään erillisiä akkujärjestelmiä ei tarvita.

Toiminta nojaa ympäristöjärjestelmään

Tehdaspäällikkö Tommi Suutari toteaa, että kaikki toiminta nojaa sertifioituun ympäristöjärjestelmään.

− ISO 14001-ympäristöjärjestelmä on tukijalka ja ohjaava elementti kaikessa. Koko tehtaan porukka on ympäristötietoista.

Suutari korostaa, että laatu ja ympäristötietoisuus ovat saman kolikon kaksi puolta.

− Laadusta ei missään vaiheessa tingitä, mikä heijastuu myös valitsemiimme energiaratkaisuihin.

Tehtaan ympäristötekoihin kuuluu monta pientä ja isoa asiaa, joista isoimpiin kuuluu mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen.

− Meillä on käytössä lämmön talteenotto, johon ei kulu kaukolämpöä. Jos kaukolämmön käyttöä hetkellisesti tarvitaan, sekin on hiilineutraalia.

Tehdas huolehtii sivuvirroistaan ja toimittaa muun muassa oluen panemisesta syntyvän mäskin ilmaiseksi paikalliselle lihakarjatilalliselle. Samaiselta tuottajalta saadaan burgeripihviliha kesäravintolaa varten.

− Siirryimme vuonna 2014 nestekaasun käyttöön kevytpolttoöljyn sijaan oluen panemisessa tarvittavan höyryn valmistuksessa. Saimme tästä päästöjen vähentämisestä HINKUteko -palkinnon Suomen Ympäristökeskukselta, Suutari kertoo.

Ideat eivät lopu kesken

Ympäristöystävällisyyden lisäksi keskeinen menestystekijä on osaava henkilöstö.

− Jokaisen osaston päällikkö on samalla osaston laatuvastaava. Meillä on oma laboratorio, ja laatuasioiden parissa työskentelee kolme ihmistä, mutta koulutamme koko henkilöstön tekemään analyysejä, Rami Aarikka kertoo.

Muut menestystekijät taustalla ovat ehkä vähän yllättävästi Ramin sanoin ”pohjaton persaukisuus ja täydellinen tietämättömyys”.

− Emme olleet aiemmin alalla, joten emme olleet myöskään kaavoihin kangistuneita. Rahattomuus on merkinnyt pakkoa olla kekseliäs muun muassa markkinoinnissa.

Esimerkiksi kymmenisen vuotta sitten tehdas perusti Helsinkiin Suomen ensimmäisen pop up -ravintolan. Tuolloin termi ei ollut vielä käytössä.

− Perustimme Ravintola Mutkan Motti -ravintolan klubi-osaan puoleksitoista kuukaudeksi. Laitilan Mutka Töölössä tarjoili Kukkoa tölkissä. Vain yksi työntekijä tarjoili oluen, jota ei saanut pullossa tai lasissa. Asiakas itse vei tyhjän tölkin palautuskoneeseen, josta sai alennuskuitin seuraavaa olutta varten.

Tommi Suutari kertoo viime kesän suurideasta.

− Rami sanoi, että meillä pitäisi olla terassi. Puoli tuntia ideasta meillä oli kaivinkone pihassa, ja tunnin päästä mittailtiin terassin paikkaa. Ajattelin silloin, että tämä ei pääty hyvin, kun Rami halusi vielä ravintolankin, mutta aloin hommaamaan anniskelulupia.

Lopputuloksena oli täysimittainen lähiruoka-ravintola, joka pystytettiin kuudessa viikossa. Kaavailtujen parin työntekijän sijaan vielä syyskuussa 15 ihmistä paiski hommia. Parin kuukauden aikana saatiin 20 000 asiakasta.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on Suomen neljänneksi suurin panimo ja työllistää sesonkiaikana 90 ihmistä. Kokonaistuotanto on tänä vuonna 20 miljoona litraa.