Työturvallisuuskulttuuri kohtalaisen hyvällä tasolla elintarviketeollisuuden yrityksissä 

Elintarviketeollisuuden työssä on monia tehtäviä ja työolosuhteita, jotka voivat lisätä terveys- ja turvallisuusriskejä. Merkittäviä työturvallisuushaasteita ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, meluvammat, pölyjen aiheuttamat hengitystieallergiat ja ihotaudit sekä erilaiset tapaturmat ja koneiden turvallisuus¹. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä työtapaturmien ja ammattitautien määrä on ollut korkeampi verrattuna muihin teollisuuden aloihin². 

Työturvallisuutta kehittämällä työpaikat voivat parantaa työolojen turvallisuutta sekä vähentää työtapaturmia ja työperäistä sairastumista. Tämä tukee työntekijöiden työkyvyn säilymistä ja työhyvinvointia sekä parantaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. 

Tampereen yliopiston toteuttamassa SafeFI-hankkeessa arvioitiin ja kehitettiin työturvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria yhteistyössä viiden elintarviketeollisuuden yrityksen kanssa. Yrityksissä toteutettiin turvallisuuskulttuurin kypsyyskysely keväällä 2023. Kyselyn tulosten perusteella yrityksissä suunniteltiin ja toteutettiin kehittämistoimenpiteitä. Kysely uusittiin hankkeen lopussa syksyllä 2024. 

Työturvallisuuden kehittäminen turvallisuuskulttuurin kypsyysanalyysilla 

Turvallisuuskulttuuri tarkoittaa organisaatiossa jaettuja turvallisuuteen liittyviä arvoja, asenteita, käsityksiä ja käyttäytymistapoja. Turvallisuuskulttuurilla on tutkimuksissa todettu olevan yhteys organisaation turvallisuustasoon ja -suorituskykyyn. Elintarvikkeiden valmistuksessa työturvallisuuskulttuuria on kuitenkin tutkittu vähän, vaikka elintarviketurvallisuutta ja siihen liittyvää kulttuuria on tutkittu laajasti. 

Turvallisuuskulttuuria voidaan arvioida useilla tavoilla. Kypsyysanalyysit ovat suosittuja, koska niitä voidaan käyttää nykytilan arvioinnin lisäksi kehittämisen tukena. Kypsyysanalyysi tarkoittaa menetelmää, joka arvioi organisaation tasoa tietyssä toiminnassa ja antaa suosituksia seuraavalle tasolle pääsemiseksi. Kun työturvallisuuden kehittämisen lähtökohtana on oman yrityksen turvallisuuskulttuurin taso, voidaan kehittämistoimenpiteet määrittää yrityksen tilanteen ja tarpeiden mukaan. 

SafeFI-tutkimuksessa sovellettiin aiemmassa tutkimuksessa kehitettyä ja testattua työturvallisuuskulttuurin kypsyysanalyysin itsearviointikyselyä³ elintarviketeollisuuteen. 

Asenteet positiivisia, käytännössä kehitettävää 

Työturvallisuuskulttuuri ja siihen liittyvä tyytyväisyys olivat suhteellisen hyvällä tasolla tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä. Turvallisuuskulttuurin osa-alueista ylimmän johdon ja esihenkilöiden sitoutuminen sai korkeimmat pisteet, kun taas kouluttaminen sai alhaisimmat pisteet.  

Koulutuksen kehittämiseksi sen laatua ja vaikuttavuutta tulisi esimerkiksi arvioida järjestelmällisemmin ja kehittää palautteen perusteella. Johtajien ja esihenkilöiden koulutukseen voisi sisällyttää johtajuustaitoja, ja heidän taitojaan voisi arvioida ja kehittää yksilöllisesti.  

Työntekijöiden koulutuksen tulisi tukea enemmän heidän osallistumistaan turvallisuuden kehittämiseen. Muihin osa-alueisiin liittyvinä kehittämiskohteina nousivat esille esimerkiksi turvallisuuteen liittyvän tiedon jakaminen ja turvallisten työtapojen noudattaminen paineen alla. Suurin osa turvallisuusasenteisiin liittyvistä väittämistä sai kyselyssä hyvät pisteet. Asenteiden sijaan kehittämistarvetta vaikuttaisi olevan enemmän prosesseissa ja käytännön toiminnassa. 

Eri henkilöstöryhmillä samansuuntainen näkemys 

Eri henkilöstöryhmien väliset näkemykset turvallisuuskulttuurista olivat pääasiassa samansuuntaiset. Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena, sillä aiemmissa tutkimuksissa on huomattu yhteys eri henkilöstöryhmien näkemysten samanlaisuuden ja yrityksen turvallisuustason välillä. Mitä vähemmän eroa oli, etenkin työntekijöiden ja johtajien käsityksissä, sitä vähemmän tutkituissa yrityksissä sattui tapaturmia⁴. 

Vaikka turvallisuuskulttuuria määritetään jaettuina arvoina, asenteina ja käsityksinä, se ei kuitenkaan ole koko organisaation yhtenäinen ominaisuus. Turvallisuuskulttuuria arvioitaessa onkin tärkeää huomioida eri henkilöstöryhmien näkemykset. Näkemyseroihin voi vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka hyvin henkilöt tuntevat päivittäiset työolot ja työtavat tai yrityksen turvallisuusjohtamisen tavoitteet ja käytännöt. 

LISÄTIETOJA 

Turvallisuuskulttuurin kehittäminen elintarviketeollisuudessa -tutkimushanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, osallistuvat yritykset ja Tampereen yliopisto.  

Muina yhteistyötahoina toimivat Työturvallisuuskeskus (elintarviketeollisuuden työalatoimikunta), Tampereen ammattiopisto Tredu (elintarvikeala), Fennia sekä Aluehallintovirasto, työsuojelu ja Suomen elintarviketyölaisten liitto SEL ry. 

Kypsyysanalyysikyselyn lisäksi tutkimuksessa mm. 

• Tuotettiin tietoa elintarviketeollisuuden työpaikkatapaturmista 

• Selvitettiin elintarvikealan opiskelijoiden turvallisuusnäkemyksiä 

• Koostettiin tietoa ja kuvauksia työturvallisuuden edistämisen käytännöistä 

Tutkimuksessa käytetty kypsyysanalyysikysely ja muut materiaalit ovat saatavilla hankkeen verkkosivuilta: 

https://projects.tuni.fi/safefoodindustry

VIITTEET: 

1. ttk.fi/tyoturvallisuus/toimialakohtaista-tietoa/elintarvikeala/ 

2. Laaksonen ym. 2017. SEL:n ja ETL:n TEStyöryhmän raportti työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja tuottavuuden lisäämisen selvittämisestä.  

3. projects.tuni.fi/safepotential/toolbox/safety-culture-maturity-analysis/ 

4. Marín ym 2019. Perceptions of safety climate across construction personnel: Associations with injury rates. Safety Science, 118, 487–496.