Väärennetyt pakkausmerkinnät yleinen elintarvikepetos

EU:n laajuinen hevosenlihaskandaali kymmenisen vuotta sitten oli ensimmäinen valtavasti julkisuutta saanut alan petoskohu, vaikka elintarvikepetoksia on ollut niin kauan kuin elintarvikekauppaa on käyty. Lihapullapakkauksessa ollut naudanliha osoittautui osittain hevosenlihaksi. Kohu herätti eurooppalaiset viranomaiset ja kuluttajat.

Ruokapetoksen tekijän motiivina ovat pienemmät tuotantokustannukset ja taloudellisen tuoton maksimointi. Taloudellisen hyödyn tavoittelu on yksi Euroopan komission määrittelemistä neljästä kriteeristä, joiden täyttyessä tekoa epäillään petokseksi. Muut kriteerit ovat EU-lainsäädännön rikkominen, asiakkaan harhaanjohtaminen ja teon tahallisuus. Kriteerien tarkoituksena on auttaa jäsenmaita erottamaan petos ja tahaton elintarvikelainsäädännön noudattamatta jättäminen.

Petosten torjuntaan suhtaudutaan vakavasti

Petokset eivät ole vähäpätöinen asia. Jo EU:n yleinen elintarvikelaki (178/2002) määrää, että kuluttajan etua pitää suojella, eikä kuluttajaa saa johtaa harhaan. Taistelu ruokapetoksia vastaan on mainittu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja Euroopan Unionin Pellolta pöytään -strategiassa.

Suomessa elintarvikeketjun rikollisuuden torjunta on ensimmäistä kertaa osana kansallista harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa ja vuosien 2020–2023 toimenpideohjelmaa. Petosten torjunta on myös luomuvalvonnan painopiste vuosina 2020–2022. Lisäksi uudistetussa elintarvikelaissa (297/2021) säädetään elintarvikkeiden jäljitettävyystietojen säilytysajoista. Se helpottaa osaltaan mahdollisten elintarvikepetosten selvitystä.

Elintarvikepetoksia on monenlaisia

Elintarvikepetos voi koskea esimerkiksi ainesosan laimentamista tai korvaamista vähemmän arvokkaalla raaka-aineella, asiakirjojen väärentämistä tai hyväksymättömien uuselintarvikkeiden tai lisäaineiden käyttöä.

Vuonna 2020 EU:n jäsenmaiden Food Fraud Network -yhteistyöelin raportoi, että pakkausmerkinnät olivat yleisin väärennöksen kohde petosepäilyissä. Niiden osuus oli lähes 40 prosenttia petosepäilyistä. Väärät pakkausmerkinnät tarkoittavat käytännössä sitä, että pakkauksessa annetuilla tiedoilla johdetaan tahallisesti kuluttajaa harhaan.

Merkinnöissä yleisimmät väärennöksen kohteet ovat alkuperämaa ja viimeinen käyttöpäivämäärä. Väärennökset voivat koskea myös tuotantotapa- ja laatutietoja. Petoksen tekijä voi esimerkiksi väittää elintarvikkeen olevan luomua, vaikka se ei täyttäisi luomulainsäädännön vaatimuksia. Oliiviöljy saatetaan merkitä korkeampaan laatuluokkaan tai lihan alkuperä ilmoittaa väärin.

Suuri osa petoksista kohdistuu tavallisiin elintarvikkeisiin kuten rasvoihin, kalaan, lihaan ja maitoon, mutta myös kalliimpiin tuotteisin kuten viiniin, mausteisiin ja yrtteihin. Epäily petoksesta voi herätä, jos pakkausmerkinnät tai elintarvikkeen jäljitettävyysasiakirjat ovat puutteelliset ja jos kemiallisen tai geneettisen analyysin jälkeen osoittautuu, että tuote ei vastaa pakkausmerkintöjä.

Ruokaväärennös voi olla myös terveysriski

Hevosenlihaskandaali ei onneksi aiheuttanut kuluttajille juurikaan terveysriskiä, mutta Kiinassa maitojauheeseen proteiinipitoisuuden nostamiseksi lisätystä melamiinista seurasi kuolemiakin. Myös hyväksymättömien uuselintarvikkeiden tai lisäaineiden laiton käyttö voi olla turvallisuusriski, koska niiden turvallisuutta ei ole arvioitu.

Euroopassa toimii elintarvikepetosten ehkäisemiseksi Food Fraud Network -yhteistyöelin, ja Euroopan komission tutkimuslaitos Joint Research Centre julkaisee kuukausittain raportin uusista elintarvikeväärennöksistä.

Esimerkiksi helmikuussa 2022 Italiassa jäi kiinni sianlihatuotteita ilman alkuperämaamerkintöjä, ja Saksassa viidennes tutkituista spelttituotteista sisälsi myös vehnää. Espanjassa myytiin elintarvikekelpoisena hevosenlihaa, jossa oli mukana syöpään sairastaneiden hevosten lihaa.

Maaliskuussa Espanjassa paljastui, että viiniin oli lisätty laitonta lisäainetta ja pakkausmerkintöjä oli väärennetty. Isossa-Britanniassa lampaanlihaa oli korvattu naudan-, kanan- ja sianlihalla, ja Italiassa saatiin kiinni äyriäis-, kananmuna- ja oliiviöljytuotteita, joista puuttuivat alkuperämaatiedot.

Vastuu tuotteen turvallisuudesta ja pakkausmerkintöjen oikeellisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Toimijan on tärkeää tuntea elintarvikeketju ja arvioida koko ketjun toimintaa ja luotettavuutta, jotta voidaan varmistua siitä, että pakkausmerkinnät todella vastaavat tuotteen ominaisuuksia.

Lähteet:

Cueni F. ym. 2021. Using plant physiological stable oxygen isotope models to counter food fraud. Scientific Repots.

doi.org/10.1038/s41598-021-96722-9

Eskola M. ym. 2020. Towards a dietary-exposome assessment of chemicals in food: An update on the chronic health risks for the European consumer, Critical Reviews in Food Science and Nutrition, 60:11, 1890-1911

doi.org/10.1080/10408398.2019.1612320

The EU Agri-Food Fraud Network and the Administrative Assistance and Cooperation System. 2020 Annual Report. European Union 2021.

ec.europa.eu/food/system/files/2021-09/ff_ffn_annual-report_2020_1.pdf

The Knowledge Centre for Food Fraud and Quality (KC-FFQ) produces and makes sense of scientific information to protect the authenticity and quality of food in the EU. knowledge4policy.ec.europa.eu/food-fraud-quality_en

Johnson R. 2014. Food Fraud and “Economically Motivated Adulteration” of Food and Food Ingredients Specialist in Agricultural Policy.  Congressional Research Service.

https://sgp.fas.org/crs/misc/R43358.pdf