Pelit voivat opettaa terveellistä syömistä

Helsingin yliopisto ja VTT ovat kolmen muun yhteistyökumppanin kanssa mukana eurooppalaisessa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, voiko pelipohjaisen oppimisen avulla opettaa ruokatietoutta. Tutkimus on antanut lupaavia tuloksia.

Pelipohjaista oppimista ei pidä sekoittaa pelillistämiseen, jossa tuttuja pelimekanismeja käytetään opetuksessa, kuten tietokilpailut, tasot ja palkinnot. Pelipohjaisessa opetuksessa pelin sisältö on opettavainen, ja oppiminen tapahtuu pelimateriaalin kautta. Oppimispelit (edugame) tai vakavat pelit (serious game) kuvaavat pelipohjaista oppimista.

Pelaamisesta voi tiedostamattakin oppia monia taitoja. Esimerkiksi perinteinen Monopoly-lautapeli vahvistaa suunnitelmallisuus- ja budjetointitaitoja ja videopeli Minecraft luovuutta ja yhteistyötä. Oppimisosioiden lisääminen peleihin on näppärä tapa auttaa oppilasta motivoitumaan ja sitoutumaan oppimiseen.

Pelipohjainen opetus on erityisen tehokas keino vahvistaa opetettua aihetta. Hyödyntämällä erilaisia opetusmenetelmiä huomioidaan erilaisten oppijoiden tarpeet.

Oppimistavoitteiden vahvistumisen lisäksi oppimispelien parissa pelaajat kehittävät spontaanisuutta, sosiaalisuutta ja luovuutta. Riskinotto sujuu oppilailta helpommin pelissä, ja se voi valmistaa heitä hallitsemaan oman elämän riskejä tositilanteissa.

Pakohuonepelit opetuksessa

Yksi pelityypeistä on pakohuonepelit, joissa yhdistyy monta erilaista elementtiä. Niissä joukkue yrittää yhteistyöllä paeta tilasta etsimällä vihjeitä, ratkomalla pulmia ja päättelemällä ratkaisuja. Tarvitaan loogista päättelyä, luovuutta ja tiimityöskentelyä pulmien ratkomiseen aikapaineen alla.

Opettajille suunnattujen pakohuonepelien vaikuttavuudesta löytyy toistaiseksi vähän tieteellisiä julkaisuja, vaikka pelejä on helposti ladattavissa ja ostettavissa. Pääosin tieteelliset tutkimukset ovat kohdistuneet yliopisto- ja aikuisopiskelijoihin.

Opettavaisia pakohuonepelejä on kehitetty esimerkiksi farmasian opiskelijoille ja tutkittu ilman, että mukana on ollut verrokkiryhmää. Vain yhdessä tutkimuksessa havaittiin pelaajien tiedon lisääntyneen pelin kautta1. Tutkimuksissa pelaajat nauttivat pelistä ja näkivät sen hyödylliseksi opinnoille1,2. Pakohuonepelien tehokkuus ja vaikuttavuus opetuksessa on vielä selvittämättä etenkin kouluikäisillä lapsilla.

Games of Food -projekti kehittää pelejä

Games of Food on Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT:n ruokajärjestelmiin keskittyvän osaamis- ja innovaatioyhteisön (EIT Food) rahoittama hanke, jossa edistetään ravitsemuksen ja kestävien ruokavalioiden opettamista pelaamalla. Erityisesti siinä on kehitetty pakohuonepelejä.

Ensimmäisessä kehitetyssä pakohuonepelissä, Zombie Attackissä, on toimintaympäristönä zombien aiheuttama maailmanloppu. Pelaajat pääsevät pakenemaan ja pelastautumaan vain hankkimalla tietoa terveellisestä ja tasapainoisesta, zombeja kauhistuttavasta ravitsemuksesta.

Elintarvikkeiden energiapitoisuuden laskeminen paetessa zombeja on erilainen kokemus kuin oppikirjan lukeminen. Peliä on testattu jo viidessä eri maassa, ja koepelaajia on satoja: sekä aikuisia että yläkouluikäisiä lapsia. Alustavat tulokset opetuksen vaikuttavuudesta ovat positiivisia ja osoittavat pelaajien motivoituneen, innostuneen ja rohkaistuneen oppimaan ravitsemusasioita pelin jälkeen.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ruokavalioon liittyvät muutokset vaativat taustalle vahvaa kiinnostusta ja ravitsemustietouden lisäämistä. Motivaation lisäksi Zombie Attackin pelaajilta mitattiin lyhyen aikavälin tietoa ennen ja jälkeen peliä ja havaittiin, että useimmilla pelaajilla tietotaso kasvoi pelin aikana3.

Pakohuonepelien vaikuttavuutta oppimispelinä tutkittiin ensimmäistä kertaa lapsilla vuonna 2019 Games of Food -projektin Zombie Attack -pelin pilottitutkimuksessa. Tutkimuksessa oli mukana yli 130 iältään 11–14-vuotiasta lasta. Tutkimuksessa selviteltiin, oliko pelillä vaikutusta ravitsemustietoon, opiskelumotivaatioon, ruokavalioon ja mitkä tekijät vaikuttavat ruuan valintaan lasten mielestä. Tutkimuksessa vertailtiin Helsingin ja englantilaisen Readingin nuorten ravitsemustietoa ja motivaatiotasoa ennen ja jälkeen tutkimuksen. Rohkaisevista tuloksista on pian ilmestymässä tieteellinen julkaisu.

Hankkeissa luotua pakohuonepelikonseptia voidaan hyödyntää opetus- ja koulutusmateriaalin työstämisessä myös muilla aloilla. Olisi mielenkiintoista kehittää peli esimerkiksi hygieniapassikoulutukseen.

LISÄTIETOJA:

VIITTEET:

Games of Food -hanke

• Hankkeeseen osallistuu kuusi tutkimuslaitosta, yliopistoa ja organisaatiota eri puolelta Eurooppaa.
• Helsingin yliopisto ja Readingin yliopisto tuovat hankkeeseen ravitsemusasiantuntemusta.
• Varsovan yliopisto on suunnitellut pakohuonepelien pelirakenteen ja -logiikan.
• Technion yliopisto Israelista on tuonut hankkeeseen pedagogista asiantuntemusta.
• EUFIC (European Food Information Council) vastaa hankkeen viestinnästä.
• VTT on selvittänyt vuonna 2020 pelin kaupallistamismahdollisuuksia ja koordinoinut Games of Food -hanketta.