Kaikkien ikäluokkien osaamista pitää kehittää

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa on tehty opiskelijoiden entistä laaja-alaisempaa osaamista ja valinnanvapauden lisäämistä varten tutkintouudistus vuonna 2017, ja ensimmäiset kandidaatit alkavat nyt valmistua. Uudistuksessa rakennettiin aiempaa laajempia alempia tutkintoja: elintarviketieteiden kandidaatintutkinnossa opiskelija voi kiinnostustensa mukaan painottaa elintarvikekemiaa ja -teknologiaa, ravitsemustiedettä, mikrobiologiaa tai taloustieteitä.

Opiskelijat voivat jatkaa myös moneen eri maisteriohjelmaan, jopa yli tiedekuntarajojen, ja elintarviketieteiden kaksivuotiseen maisteriohjelmaan voi tulla esimerkiksi molekyylibiotieteistä tai biologiasta. Opiskelijoita tulee englanninkielisiin maisteriohjelmiin myös ulkomailta ja ammattikorkeakouluista.

– Ajatuksena on, että meiltä valmistuu monenlaisia elintarvikealan osaajia, varadekaani Janna Pietikäinen kertoo.

Opiskelijoita kannustetaan erilaistumaan

Tiedekunnassa on neljä kandiohjelmaa: elintarviketieteet, maataloustieteet, metsätieteet sekä ympäristö- ja elintarviketalous.

– Niihin kaikkiin on omanlaiset hakijat. Elintarviketieteisiin yhtä opiskelupaikkaa haki kahdeksan. Sisäänotto olisi ollut 60 opiskelijaa, mutta valtion lisätalousarvion talkoisiin osallistumalla nostimme sisäänoton 65:een. Meillä on nyt yksi laboratorioryhmä lisää, ja rekrytoimme yhden lehtorin lisää. Ikäluokat pienenevät, mutta hakijoita oli viime kesänä 16 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, Pietikäinen selvittää.

Elintarviketieteiden kandidaatille on neljä suoraa maisterivaihtoehtoa: elintarviketalouden ja kulutuksen suomenkielinen maisteriohjelma (ETM) sekä elintarviketieteiden (ETM), mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan (FM) ja ihmisen ravitsemus ja ruokakäyttäytyminen -ohjelmat (FM), joissa voi suorittaa myös englanninkielisen tutkinnon.

– Elintarviketieteiden syventävät opinnot ovat maisteritutkinnossa englanniksi, mutta opiskelija saa päättää, tekeekö kotimaiskielisen vai englanninkielisen tutkinnon, Pietikäinen tarkentaa.

Yritysyhteistyö on tärkeää opiskelijoille työelämään siirtymisen kannalta.

– Elintarviketieteissä tehdään eniten maisterintutkielmia yritysyhteistyössä koko tiedekunnassa. Kandidaatintutkielmia ja haastekursseja ollaan tuomassa siihen rinnalle. Haastekursseilla ratkaistaan ongelmaa kansallisesti tai kansainvälisesti. Opiskelijatiimit voivat koostua eri maiden yliopistojen opiskelijoista. Näin on esimerkiksi EIT-Food -kursseilla (European Institute of Innovation & Technology), joilla opiskelijat esimerkiksi pitchaavat uutuustuotekilpailussa. Kansainvälisyys on opiskelijoille arkipäivää, Pietikäinen muistuttaa.

Lukiosta yliopistolle ja eteenpäin työelämään

Helsingin yliopistossa on tehty pitkään uraseurantaa: viisi vuotta sitten valmistuneilta on kysytty työllistymisestä, palkasta ja esimerkiksi osaamistarpeista.

‒ Elintarviketieteistä valmistutaan poikkeuksellisen vahvasti teollisuuteen. Valmistuneiden työllisyys on hyvä. Tutkintoon ja sen sisältöihin ollaan tyytyväisiä. Valmistuneet kokevat, että substanssitaidot ovat vahvat, mutta yleisempiä työelämätaitoja kaivataan, esimerkiksi neuvottelu-, projektinhallinta- ja organisointaitoja, Janna Pietikäinen kuvailee.

Suomessa käydään vilkasta keskustelua yliopistojen opiskelijavalinnasta. Helsingin yliopiston kurssivalikoimassa on tarjolla toisen asteen opiskelijoille reilun kuukauden mittainen ruoka-alan kaikille avoin Ruoka1.0 -verkkokurssi, jonka voi suorittaa lukukauden aikana.

‒ Kurssi on heille ilmainen, ja siitä saa sekä lukion kurssimerkinnän että kaksi yliopiston opintopistettä. Kurssin avulla saa selvemmän kuvan elintarvikealasta, ja kurssilla piipahdetaan myös muualla tiedekunnassa. Kurssi saattaa olla jatkossa osa opiskelijavalintaa.

Kursseja tullaan järjestämään yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa yhä enemmän, mihin digitaalisuus tarjoaa hyviä mahdollisuuksia.

Yrittäjämäistä otetta osaksi opintoja

Työelämäprofessori Reetta Kivelä kertoo, että opiskelijoille ollaan rakentamassa lisää työkaluja ja verkostoja tuote- ja liikeideoiden kasvattamiseen. Hän aloitti tehtävässään Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 2020.

– Kehittäjän ammattitaito syntyy työelämässä, mutta sitä voisi oppia jo opintojen aikana, Kivelä arvioi.

Elintarvikealalle tarvitaan lisää radikaaleja uutuuksia, olivatpa ne tuotteita tai yrityksiä.

– Innovaattori voisi olla samalla lailla ammatti kuin vaikkapa lääkäri. Vielä ei ole määriteltynä prosessia, jota voisi opettaa. Tuotekehitys on osa tätä prosessia, samoin ympäristön empaattinen havainnointi ja sidosryhmäyhteistyö yli toimialarajojen. Työelämätaitoja, yrittäjän tietotaitoa sekä innovaatioprosessi- ja johtamisosaamista tarvittaisiin opintoihin lisää. Luovuus pitää oppia valjastamaan, Kivelä kiteyttää.

Hän muistuttaa, että yhteiskunta tavoittelee kestävää ruokaketjua. Yrityksille on kiihdyttämöjä, jotka auttavat idean kaupallistamisessa.

– Mutta astupa askel taaksepäin, tutkimuksesta tuotteeksi. Idean tuotteistamiseen tarvitaan tukitoimia ja kouluttamista, jotta syntyisi radikaaleja tuoteideoita.

Työssä oppiminen tärkeää

Liiketoiminnan perustana ovat osaavat ihmiset heille sopivissa tehtävissä. Atria Suomi Oy:n henkilöstön kehittämispäällikkö Kaija Ketola-Annala kertoo, että asiantuntijat tekevät osaamiskartoituksen itsearviointina kerran vuodessa ennen kehityskeskusteluja. Osaamiskartoitus toimii apuna kehityskeskusteluissa, kun tehdään henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat tulevalle vuodelle.

‒ Asiantuntijoiden kanssa käydään läpi yhteiset osaamiset, strategiset ammattiosaamiset sekä esimiesten kanssa johtamisosaaminen. Atrian koulutussuunnitelma on valmis ennen kehityskeskustelukierrosta. Jollekin kehittäminen voi tarkoittaa englanninkielen kurssia, toiselle esimieskoulutusta. Yrityksen strategiasta tulee painopisteet, mitä osaamista pitää kehittää. Jokainen kehittää jotain työhön liittyvää osaamistaan vuoden aikana, Ketola-Annala selvittää.

Teoreettinen koulutus on vain osa osaamisen kehittämistä, sillä pääosa uudesta osaamisesta karttuu työtehtävissä.

‒ Projektit ja tiimit muuttuvat jatkuvasti, ja paljon tulee lisää uusia prosesseja ja opittavaa, kuten työturvallisuuskäytännöt. Osaamisen kannalta se luo positiivisen kierteen. Jokainen työpäivä on koulutuspäivä, Ketola-Annala huomauttaa.

Atrialle tulee kesäisin noin 700 kesätyöntekijää, ja määräaikaisten työntekijöiden joukosta löytyy uusia työntekijöitä. Kaikilla työntekijöillä on nykyisin jokin perustutkinto, ja työkokemuksen kautta on mahdollista päästä myös vakituiseen työsuhteeseen.

Tuotannon työntekijöillä on työnopastuskortit, joihin kirjataan työnopastuksen jälkeen se, mitä työvaiheita osataan.

‒ Tämä auttaa näkemään, ketkä työntekijät tuntevat esimerkiksi jonkun tuotantolinjan eri vaiheet. Osastolta siirrytään toiselle tai toiseen tuotantoyksikköön. Myös monen johtajan ja asiantuntijan tausta on tuotannossa. Kesätyöt ovat merkityksellisiä uran kannalta, Ketola-Annala tähdentää.

Fazerillakin kehityskeskustelut ovat tärkeä osa henkilöstön osaamisen kehittämistä.

– Suosimme työssäoppimista kaikissa henkilöstöryhmissä. Roolinvaihto on tästä yksi mielenkiintoinen esimerkki. Fazer Makeisten ja Fazer Leipomoiden tuotekehittäjät vaihtoivat päikseen roolejaan kolmen kuukauden ajaksi. Myös eri leipomoiden vetäjät ovat vaihtaneet rooleja joiksikin viikoiksi. Kumpikin vie osaamistaan toiseen organisaatioon, ja samalla oppii itsekin, Fazer Leipomoiden henkilöstön kehittämispäällikkö Anita Koski kertoo.

Mentoroinnilla on myös tärkeä rooli osaamisen karttumisessa Fazerilla. Keskustelut ovat usein hedelmällisiä, ja niissä syntyy uusia näkökulmia puolin ja toisin. Mentoroitava voi seurata mentorinsa työskentelyä ja vaikkapa osallistua hänen kanssaan kokouksiin.

Uutta osaamista tarvitaan

Atrialla on ollut useita trainee-valmennuksia asiantuntijapotentiaalin varmistamiseksi.

‒ Ohjelmaan valittavilla on korkeakoulututkinto ja jo hieman työkokemusta. Alkuvuodesta aloitettiin ensimmäinen kansainvälinen trainee-valmennus yhteistyössä Aalto Executive Educationin kanssa, Kaija Ketola-Annala kertoo.

Koko toimintaprosessin oppiminen on tärkeää. Ohjelma kestää 1,5–2 vuotta. Jokaisella on oma johtoryhmän jäsen mentorina, joka suunnittelee työssäoppimisen käytännössä.

‒ Lähtökohtaisesti oppiminen aloitetaan aina tuotannosta. Käydään eri yksiköt läpi, pari viikkoa kussakin tuotantoyksikössä, alkutuotannossa ja logistiikassa. Osastolla jokaisella on oma ohjaaja, oppiminen on tavoitteellista, ja siihen kuuluu tehtäviä. Näin teoreettinen tausta linkitetään käytäntöön. Samalla myös ohjaajat oppivat, Ketola-Annala kuvailee.

Hän kertoo, että työntekijöitä kannustetaan hyödyntämään sisäisiä työmarkkinoita ja hakemaan avoinna olevia työtehtäviä.

– Mikon tilalle ei rekrytoida Mikkoa, vaan selvitetään, mitä osaamista tehtävään haluttaisiin. Osa Mikon tehtävistä voi siirtyä jollekin kolmannelle. Eläkkeelle lähtevät jäävät perehdyttämään seuraajaa hiljaisen tiedon välittämiseksi. Perehdytykseen osallistuvat esimiehen lisäksi aina myös työkaverit.

Fazer palkkaa sata uutta leipuria

Fazerille tarvitaan sata uutta leipuria, kun sen omien myymäläleipomoiden määrä kasvaa. Myymäläleipomoita on jo yli sata.

– Olemme perustaneet oman Artesaanileipurikoulun, koska meidän on ollut vaikea löytää leipureita riittävän nopeasti. Oppisopimuskoulutus toteutetaan Fazerin myymäläleipomoissa, ja oppilaat valmistuvat kahdessa vuodessa leipurikondiittoreiksi, Anita Koski kertoo.

Alkuvuodesta alkoi kolmas, 14 henkilön ryhmä, jossa opiskelee 20–50-vuotiaita alanvaihtajia. Fazerilla myymäläleipomoita on ympäri Suomen. Kouluun valitaan oppilaita niiltä alueilta, joissa osaajille on tarvetta. Koulutus keskittyy käsin leivontaan, ja myös Fazerin omat asiantuntijat toimivat kouluttajina.

Fazer on rakentanut myymäläleipomoihin oppimispolun, jossa edetään askelittain kohti leipurin tutkintoa, sitten vastaavan leipurin tehtävään esimiehen avuksi ja sitten esimieheksi.

– Leipomon esimiehen tehtävät tulevat tutuksi, kun häntä on jo avustanut erilaisissa tilauksiin ja talouteen liittyvissä tehtävissä. Esimiehet rekrytoivat, raportoivat ja myös leipovat. Jokaisessa polun vaiheessa työntekijää valmennetaan. On itsestä kiinni, miten pitkälle haluaa urallaan edetä, Koski summaa.

Koulutus ja osaaminen painopisteeksi

Toimitusjohtaja Pia Pohja kertoo, että Elintarviketeollisuusliitto valitsi yhdeksi vuoden 2021 pääpainopisteeksi koulutuksen ja osaamisen.

– Elintarviketeollisuuden kannattavan kasvun kannalta on tärkeää, että taloudelliset toimintaedellytykset ovat kunnossa. Tietojärjestelmät, teknologiat ja data ovat saumaton osa elintarviketeollisuuden arvoverkkoa. Samaan aikaan meillä on huoli osaajien riittävyydestä tulevaisuudessa. Kuluttajakysynnän muutokset kohti vastuullisia arvoverkkoja muuttavat työn luonnetta ja osaamistarpeita elintarviketeollisuudessa, Pohja tiivistää.

TAT Talous ja nuoret Nuorten tulevaisuusraportti 2020 mukaan peruskoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden mielestä elintarvikeala ei näytä houkuttelevalta.

– Työnantajakuva on yksipuolinen, raskas ja teollisuuspainotteinen ”suojavarusteissa liukuhihnalla”. Panostamme nuoriin ja jatkamme Maistuva päivä -tutustumispäivien toteuttamista, mutta virtuaalisesti. Aiemmin ryhmät ovat innolla vierailleet elintarviketeollisuudessa tehtailla, Pohja taustoittaa.

Elintarvikealan tehtäviin koulutusta on monella eri alalla.

– Yritysten mukaan prosessiteknologien tarve on suuri. Ei tarvitse olla elintarvikesektorin osaaja työllistyäkseen markkinointiin, vientiin tai tuotekehitykseen. Samoin digiosaajia tarvitaan, Pohja luettelee.

Opetushallitus valmistelee skenaarioita työllisyystarpeesta. Vuonna 2015 elintarvikealalla oli 33 700 työntekijää, ja määrän arvioidaan kasvavan noin 5 000 vuoteen 2035 mennessä.

– Opetushallitus on arvioinut, että uuden työvoiman tarpeesta 69 prosenttia on ammatillista, 18 prosenttia ammattikorkeakoulutasoista ja kymmenen prosenttia yliopistotasoista.

Kutsu elintarvikealan ammattilainen kylään -mentorointiohjelma

Elintarvikealan työantajien mielestä oppilaitosyhteistyö sujuu hyvin. Yritykset nähdään koulutusjärjestelmän asiakkaina ja ammatillisen tiedon pohja tärkeänä.

Elintarviketieteiden Seura (ETS) on järjestänyt korkeakoulujen opiskelijoille mentorointia vuodesta 2014 alkaen. Suurin osa opiskelijoista on tämän lukuvuoden etäopetuksessa, joten uusi mentorointiohjelma rakennettiin vastaamaan tätä aikaa.

Yhteensä 13 oppilaitosta kaikilta koulutusasteilta on ilmoittautunut mukaan. Ne saavat kutsua ETS:n kautta elintarvikealan ammattilaisia vierailemaan etäluennoille. Vierailulla ammattilaiset kertovat urapolustaan, työtehtävistään, opiskelutaustastaan ja elintarvikealasta opiskelijoille. Ohjelmaan voi vielä ilmoittautua mukaan osoitteessa kehittyvaelintarvike.fi/tapahtumia.