Halu tehdä paremmin kirittää liiketoimintaa

Tuotekehityksen sykli nopeutuu, ja yhdessä tekeminen korostuu. Foodwest Oy:n toimitusjohtaja Karri Kunnas kertoo, että heidän toimintansa perustuu kuluttajaymmärryksen tuottamiseen, tuotteiden kehitykseen ja sopimusvalmistukseen elintarvikeketjun toimijoille.

– Olemme viime vuosina panostaneet niin henkilöstöresursseihin kuin toimintaolosuhteisiin. Seinäjoelle rakennettiin uusi koeajotehdas tuotekehitys- ja tuotantotoimeksiantoja varten, Kunnas valottaa.

Asiakkaat haluavat entistä räätälöidympiä ratkaisuja tutkimuksiinsa.

– Asiakkaat eivät enää osta yhtä usein laajoja tutkimuskokonaisuuksia, vaan haluavat sellaisen palveluntuottajan, jolla on juuri kulloiseenkin tarpeeseen tarvittavaa erityisosaamista. Tuloksia odotetaan myös entistä nopeammin, kuvailee Makery Oy:n toimitusjohtaja Kari Solala.

Pandemia-aika on korostanut kotona ja verkossa kerättävän kuluttajadatan merkitystä.

– Teemme entistä enemmän tutkimuksia, jotka vastaavat kysymykseen miksi. Syvemmän ymmärryksen tarve on kasvanut, Solala jatkaa.

Työkaluja kilpailuun

Yritykset tekevät tutkimuksia, joista saadaan tietoa ja keinoja koventuvassa kilpailussa pärjäämiseen.

– Yritykset kaipaavat konkreettisia työkaluja, esimerkiksi aineistoa, joka auttaa hyllytilan säilyttämisessä tai valtaamisessa, Kari Solala tarkentaa.

Vientimarkkinoiden mahdollisuuksien kartoitus on myös paljon esillä.

– Konsultoinnissa laajasta kansainvälisestä kumppaniverkosta on suuri hyöty, Solala huomauttaa.

Yritysten ei tarvitse tehdä kaikkea itse, vaan luotettavien kumppanien rooli kasvaa: kumppanit tuovat erityisosaamista.

‒ Tämä on selkeä trendi, ja se tulee kasvamaan. Jokainen haluaa keskittyä enemmän omaan ydintekemiseen. Uusien, laajojen kokonaisuuksien hallinta perustuu osaamisverkostojen rakentamiseen ja niiden tehokkaaseen käyttöön, jotta paras osaaminen ja tieto saadaan hyödyksi, Karri Kunnas kuvailee.

Tuotenäytteet lähetetään asiakkaalle, ja niitä arvioidaan etäyhteyksien kautta. Näin voidaan valmistaa myös vientituotteita, kuluttajalähtöisesti kohdemarkkinoille.

‒ Kansainvälisyys ei ole enää fyysisestä etäisyydestä kiinni. Se tuo mahdollisuuksia myös meille konsulteille palvella kansainvälisiä asiakkaita, Kunnas tähdentää.

Ihmisten välistä kontaktia on vaikea korvata, mutta tiedon kerääminen, jalostaminen ja hallinta automatisoituvat. Kari Solalan mukaan teknologia nopeuttaa tutkimusta, erityisesti datankeruuta. Nopeuden ei kuitenkaan saa antaa ohjata tutkimusprosessia. Asiantuntijan rooli tutkimusasetelman suunnittelijana ja tulosten tulkitsijana pysyy ja jopa korostuu entisestään, kun saatavilla olevan datan määrä kasvaa koko ajan.

Konsultoinnin trendit

Ruokaketjun läpinäkyvyysvaade heijastuu elintarvikealan kehitystyöhön.

– Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi laatujärjestelmien rakentamista, toiminnan auditointeja, omavalvonnan kehittymistä, tuotteistamista ja digitalisaatiota, Satafood Kehittämisyhdistys ry:n hankeasiantuntija Tuuli Pirttikoski selvittää.

Yritykset panostavat myös henkilöstön osaamiseen. Pyhäjärvi-instituutti tuottaa räätälöidysti esimerkiksi hygienia- ja omavalvontakoulutuksia, erilaisia työntekijöiden perehdyttämiskoulutuksia ja uusien prosessien käyttöönottokoulutuksia.

‒ Prosessien automatisoituessa ja robottien lisääntyessä työntekijöiden roolit muuttuvat, ja esimiehet tarvitsevat myös uudenlaista osaamista. Alkutuottajille koulutus tapahtuu usein laajoissa hankekokonaisuuksissa. Tällä hetkellä esimerkiksi yrtti- ja luomuviljelykoulutukset rakentuvat teoria- ja käytäntöosioista, Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Marko Jori kertoo.

Alkutuotannossa tavoitellaan eettistä ja ekologista liiketaloudellista kasvua. Jorin mukaan puhtaus ja turvallisuus ovat tuotelupauksen rakentamisessa tärkeässä roolissa.

‒ Eläinten hyvinvointi, maan kasvukunto ja hiilensidonta sekä vesitalouden hallinta ovat isoja ajureita, muistuttaa Jori.

Kuluttajien ruokavaliot muuttuvat, ja he odottavat yhä personoidumpia tuotteita.

– Kuluttajien tarve ja uudet tavat saada tuote voivat synnyttää uudenlaista liiketoimintaa, Jori vinkkaa.

Yrityksillä on halu kehittää konsepteja, jotka ovat hyväksi itselle ja maapallolle. Vaihtoehtoisten proteiinilähteiden merkitys korostuu, ja pakkauskehityksessä kiinnitetään huomiota pakkausmateriaalien määriin ja ympäristökuormitukseen.

– Kyky tunnistaa vastuullisuus omassa toiminnassa luo perustan vastuullisuudesta viestimiselle. Se tuo mahdollisuuksia kehittää kestävää kilpailuetua, kiteyttää Solala.