Uusiutuva energia ja ydinvoima tie kestävämpään energiajärjestelmään

Filosofian tohtori, diplomi-insinööri Aki Suokko ja tietokirjailija Rauli Partanen pureutuvat teoksessaan Energian aika. Avain talouskasvuun, hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen aiheeseen laajan tutkimusaineiston pohjalta. Se palkittiin keväällä 10 000 euron suuruisella Vuoden tiedekirja -palkinnolla.

Idea kirjasta kypsyi vuonna 2014, mutta sitä edelsi vuosikausien selvitystyö. Suokko kiinnostui kansantaloudesta vuoden 2008 talouskriisin jälkeen ja päätyi selvittämään talouden, energian ja luonnonvarojen yhteyksiä.

− Vauraus on luotu fossiilisten polttoaineiden varassa, tiivistää Centria-ammattikorkeakoulussa energiatekniikan lehtorina sekä sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusalapäällikkönä työskentelevä Suokko.

Hän houkutteli kirjahankkeeseen mukaan tietokirjailija Rauli Partasen, joka on kirjoittanut aikaisemmin muun muassa Suomi öljyn jälkeen -kirjan.

Vuoden tiedekirjan kriteereitä ovat aiheen kiinnostavuus ja merkittävyys, sisällön tieteellinen painoarvo ja teoksen kirjalliset ansiot. Tiedekirjan täytyy perustua tutkimukseen, kertoa tutkimuksen tuloksista ymmärrettävällä tavalla ja antaa lukijalle mahdollisuus tarkistaa kirjoittajan väitteet ja johtopäätökset. Vuosittain jaettavan palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto, joka rahoittaa palkinnon.

Suokko luki tutkimustuloksia vuosikaudet iltaisin, kun lapset olivat jo nukkumassa. Tutkijatausta ja kriittinen asenne avasivat tietä uusille näkemyksille.

− Kuva energiatiedon tasosta näyttäytyi sirpaleisena, lokeroivana ja kytkentöjä peittävänä, vaikka nykymaailmassa eri asioiden välillä on yhä enemmän kytkentöjä, Suokko summaa.

Rahaa tutkimukseen

Suokkoa kiinnosti alun perin luonnonsuojelu, mutta kiinnostus avartui talouden, hyvinvoinnin ja ilmastonmuutoksen pohdintaan.

− Tällä hetkellä on vähän kannusteita hyödyntää luonnonvaroja tehokkaasti, Suokko harmittelee.

Fossiilisten polttoaineiden haittavero ohjaisi korvaamaan niitä uusilla tavoilla. Suokko perää selkeämpiä tavoitteita vähentää fossiilisia polttoaineita ja ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa.

− Meillä ei ole varaa vastustaa kaikkia uusia keinoja, esimerkiksi tuulivoimaloita maisemahaittojen vuoksi. Aurinkovoima on hankalampi, vaikka sen kustannukset ovat laskeneet nopeasti: se on yleensä käytettävä silloin, kun sitä syntyy.

Samalla kun verotetaan fossiilisia polttoaineita, pitää satsata rahaa tutkimukseen, jolla etsitään uusia tekniikoita. Esimerkiksi Aalto-yliopiston tutkijaryhmän kehittämää sokerialkoholiseosta voi hyödyntää tulevaisuudessa lämmön pitkäaikaisessa varastoinnissa. Salla Puupposen väitöskirja on hyvä esimerkki tutkimuksesta, jonka ansiosta energia-alaa voidaan tehostaa.¹

− Onnistuessaankin laboratorioasteella lupaavalta idealta voi mennä silti vuosikymmeniä, ennen kuin se skaalautuu ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimiin mittasuhteisiin, Suokko muistuttaa.

Jokainen ihminen joutuu luopumaan jostakin, kun hiilidioksidipäästöjä vähennetään.

− Henkilökohtaisesti voisin luopua naudanlihasta ja syödä sen sijaan siipikarjanlihaa, riistaa ja kalaa. Henkilöautoilun sijasta suosisin pyöräilyä ja julkista liikennettä. Muutokset tulevat kannusteiden kautta. On ihmisiä, jotka eivät omista autoa, mutta lentävät ulkomaille. Ei saa syyllistää yksisilmäisesti, koska ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia, Suokko muotoilee.

Jos vuoden 2008 talouskriisin tapainen taantuma uusii, tarvitaan ultrakevyttä rahapolitiikkaa.

− Voitaisiinko keskuspankin kevyemmällä rahapolitiikalla ohjata lainarahaa ja investointeja kestävään energiajärjestelmään, kuten nopeisiin junayhteyksiin ja puhtaan energian arvopapereihin? Vaikka kriisiä ei tulisi, jonkinlaiset keskuspankkirahoitukseen liittyvät rahoitusinnovaatiot voisivat edesauttaa siirtymistä puhtaaseen energiajärjestelmään, asumiseen ja liikenteeseen.

Ruuantuotanto keskeistä

Lähes kolmannes maailman energiankulutuksesta kohdistuu tavalla tai toisella ruokaan. Lyhyellä aikavälillä on tärkeintä hillitä lihan ja muun paljon fossiilisia energiapanoksia kuluttavan ruuan suhteellista kulutusta ja pienentää ruuan hävikkiä.

− Ruokaa tuotetaan nyt kestämättömällä tavalla. Pintamaan eroosio on maailmanlaajuisesti laajaa, ja valtalajit ovat yksipuolisia, lähinnä riisiä ja vehnää. Voisivatko ihmiset syödä harvemmin lihaa, jotta peltoalaa vapautuisi luonnon monimuotoisuudelle ja hiilensidonnalle, Suokko kysyy.

Hän laittaisi naudanlihalle haittaveron, sillä se vähentäisi päästöjä ja terveyshaittoja.

− Sen sijaan voisimme syödä enemmän siipikarjanlihaa ja pikkukaloja. Haittaveron myötä markkinat ratkaisevat. Punaista lihaa voisi edelleen syödä, mutta vähemmän. Voitaisiinko osa maataloustuista ohjata maksuksi luonnon monimuotoisuuden ylläpidosta?

¹ https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/49

Kohti puhdasta energiaa

Lähes kaikki merkit viittaavat siihen, että energian tarve vain kasvaa maailmanlaajuisesti. Fossiilisesta energiajärjestelmästä pitäisi päästä kohti puhdasta energiaa. Urakka on valtava ja monimutkainen.

Kaiken puhtaan energian (uusiutuvat energiamuodot ja ydinvoima) yhteenlaskettu osuus on noussut 2000-luvulla 13 prosentista 14 prosenttiin. Fossiilisen energian absoluuttiset määrät ovat kasvaneet viime vuosina edelleen.

Energiamurroksessa on vaarana joutua ojasta allikkoon. Iso lisähaaste tulee siitä, että aiemmissa energiamurroksissa on tuotu uusia polttoaineita ja energiantuotantomuotoja edellisten lisäksi. Seuraavan energiamurroksen pitää olla enemmän syrjäyttävä, eli fossiilisen energian käytön täytyy kääntyä aidosti laskuun.

Puhdastakin energiantuotantoa rakennetaan vielä pitkään lähinnä fossiilisia energiamuotoja käyttävällä infrastruktuurilla.

Ilmastonmuutos on niin vakava uhka, että ihmiskunnan täytyy oppia sietämään muita, vähäisempiä riskejä ja jopa epämukavuutta. Fossiilisten polttoaineiden kulutusta pitää vähentää.

Nykyisessä talous- ja rahajärjestelmässä riittävän pitkäikäisten investointien tekeminen ei onnistu. Yhtiöt elävät kilpailevassa järjestelmässä, mutta liian usein kilpaillaan julkisista tuista ja paikallishallinnon antamasta erityiskohtelusta sen sijaan, että kilpailtaisiin siitä, kuka toimii aidosti kustannustehokkaasti.

Talouskasvu on nostettu yhteiskunnan keskiöön ja tavoitteeksi, vaikka se on vain yksi työkalu yleisesti hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä ovat ainakin ihmisten ja ympäristön hyvinvointi. Nykyisenkaltainen finanssikapitalismi ei pysty takaamaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää maailmaa resurssiniukkuuden, robotisoinnin, digitalisoinnin ja ilmastonmuutoksen värittämällä vuosisadalla.

Ihmisille pitää taata mahdollisuus hyvinvointiin, mutta se ei saa kuormittaa ympäristöä kohtuuttomasti. Energiantuotanto on avainasemassa: energia-ala pitää puhdistaa.

Uusiutuvat energialähteet ja kehittyvä teknologia näyttelevät tärkeää osaa puhtaammassa energiatulevaisuudessa. Ydinvoimalla on numeroiden valossa oltava iso rooli ihmiskunnan energiatulevaisuudessa tällä vuosisadalla.

Mahdollisuus moderneihin energiapalveluihin ja kohtuulliseen elintasoon pitää taata maapallon kaikille asukkaille samalla, kun muilta lajeilta ei ryövätä elinmahdollisuuksia.

Lähde: Suokko A. & Partanen R. 2017. Energian aika. Avain talouskasvuun, hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen. WSOY. 383 s.