Biojäte kaasuksi ja lämmöksi

Biokaasuala kasvaa muun kiertotalousalan mukana. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n keräämän aineiston mukaan vuosina 2023-2025 on valmisteilla 32 uutta biokaasulaitosta ja kahdeksan nykyisen laitoksen laajennusta. Luvut eivät sisällä vuonna 2023 jo valmistuneita investointihankkeita.  

Näiden hankkeiden kokonaistuotantomäärä on yhteensä 760 gigawattituntia vuositasolla. Uudet laitokset tulevat työllistämään arviolta 460 henkilöä, ja Investointien kokonaisarvo on noin 380 miljoonaa euroa. 

Biokaasulla on asemansa myös Ympäristöministeriön vetämässä Kiertotalouden green deal -ohjelmassa, jossa hiilineutraaliuden tavoittelun yhtenä toimena mainitaan biokaasun tuotannon lisääminen. 

Hallituksen tuoreesta tulo- ja menoarviosta voi lukea biokaasun käyttöön kannustavia viitteitä. TKI-budjetista 47,8 miljoonaa euroa kohdennetaan sivuvirtojen uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen, ja TKI-rahoitusta ohjataan yrityksille ja hankkeille, jotka edistävät puhdasta siirtymää, eli esimerkiksi uudenlaisiin energiaratkaisuihin. Myös liikennekaasun tankkausinfrastruktuurin rakentamista tuetaan. 

Maatiloilla on kaasupotentiaalia 

Useimmat nyt valmistelussa olevista biokaasulaitoksista sijoittuvat alkutuotannon yhteyteen, ja niissä hyödynnetään esimerkiksi lietelantaa. Laajamittaisempaa lannan hyödyntämistä suunnittelee Suomen Lantakaasu Oy, joka on Valion ja energiayhtiö St1:n perustama yhteisyritys. Se aikoo kasvattaa biokaasun tuotantokapasiteettinsa yhteen terawattituntiin vuonna 2030. 

Suomen Lantakaasu sai Työ- ja elinkeinoministeriöltä 19 miljoonan euron investointituen ensimmäiseen laitokseensa, joka rakennetaan Kiuruvedelle. Valmistuessaan laitos on Suomen suurin biokaasulaitos, ja se jalostaa maatiloilta kerättävästä lannasta, ylijäämänurmesta ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista liikennepolttoainetta. Samalla laitos on pilotti, jonka tyyppisiä on tarkoitus rakentaa muuallekin eläintuotantoalueille. 

Kaasu suoraan tehtaan käyttöön 

Tämä vuonna on otettu käyttöön kaksi laitosta, joissa elintarviketehtaan omat sivuvirrat muutetaan tehtaan hyödynnettäväksi energiaksi. Hartwallin Lahden panimon biokaasulaitos, joka hyödyntää panimotoiminnan sivutuotteena syntyvää mäskiä, avattiin kesällä.  

Laitoksessa mäski ohjataan 230 metriä pitkää putkea pitkin suoraan panimon pihalla sijaitseviin reaktoreihin. Biokaasun valmistuksessa ylijäävä aines palautetaan lannoitteeksi pelloille, jossa kasvaa Hartwallin tarvitsemaa ohraa. 

Hartwallin energiajärjestelmään kuuluu myös tehtaan jätevesien hukkalämmön talteenotto ja käytöstä poistetun kaatopaikan tuottaman kaasun hyödyntäminen. Uudella energiajärjestelmällään Hartwall saa paikallisesti tuotettuna tarvitsemansa energian, vuositasolla noin 25 gigawattituntia. 

Myös Puljonki Oy:n liemitehtaalla Juuassa on vastikään otettu käyttöön kiertotalousratkaisu, johon kuuluu biokaasulaitos. Ratkaisu vähentää merkittävästi tehtaan päästöjä. Valmistuksesta ylijäänyt biojäte käsitellään tehtaan viereen rakennetussa laitoksessa, ja se palautuu liemitehtaalle energiana.  

Juuan biokaasulaitos pystyy käsittelemään 19 500 tonnia biojätettä vuodessa, ja biokaasua on tarkoitus tuottaa 980 000 m3 vuodessa, mikä vastaa 9 700 MWh:n energiantuotantoa. Biokaasulaitoksen käyttöönoton jälkeen Puljongin tuotteet valmistetaan pääsääntöisesti uusiutuvalla energialla.  

Alan tekniikka on kehittynyt niin, että pieniä ja edullisiakin laitoksia ja yritysten erilaisiin tarpeisiin sopivia räätälöityjä ratkaisuja on markkinoilla. Esimerkiksi lahtelainen FimusKraft on kehittänyt maatiloille ja pk-yrityksille sopivan biokaasulaitoksen, jonka hinnasta puhutaan sadoissa tuhansissa. Laitoksia ei valmistajan mukaan vielä ole käytössä Suomessa. 

Fakta: Biokaasu lukuina 

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 biometaanin kokonaistuotanto Suomessa oli noin 200 GWh  ja biokaasun tuotanto noin 713 GWh. Yhteensä biokaasun ja biometaanin tuotanto kasvoi hiukan vuodesta 2021 vuoteen 2022. 

Vuonna 2023 Suomessa oli kaikkiaan 34 kaatopaikkakaasun keräyspistettä ja reaktorilaitoksia 85. 

Reaktorilaitoksista 34 oli maatilamittakaavan laitosta, 6 teollisuuslaitosta, biojätteen ja lietteen yhteiskäsittelylaitoksia 28 ja lietemädättämöitä 17. Biometaania jalostettiin kaikkiaan 26 laitoksella.  

Lähde: Suomen Biokierto ja Biokaasu ry