Voiko pakkaussineteillä estää tuotteiden väärinkäyttöä?

Digitaalinen sinetti on portti tuotteen alkuperään, tarinaan, aitouteen, turvallisuuteen ja jäljitettävyyteen sekä vuoropuheluun tuotteen käyttäjän ja valmistajan välillä.

Aitoja tuotteita uhkaa kopiointi, varastaminen sekä väärinkäyttö takuutuotteissa. Kuluttajien on vaikea saada selville tuotteiden aitous ja alkuperä, kun pakkauksiin mahtuu rajallisesti tietoa. Ilmastomuutoksen myötä tuotteiden alkuperä, hiilijalanjälki ja vastuullisuus vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Koronapandemiassa tuotteiden turvallisuus on korostunut ja verkkoasiointi lisääntynyt.

Sinetti- ja etikettitarroihin voi koneellisesti liittää lämpötilasensoreita, varashälyttimiä ja RFID-tägejä (Radio Frequency Identification). Valitettavasti varastaminen on lisääntynyt, ja kohteena ovat arkisetkin tuotteet, kuten elintarvikkeet. Varashälyttimien käyttö on lisääntynyt elintarvikekaupassa, ja ne ovat kustannustehokkaita verrattuna hävikissä menetettyihin euroihin.

Pakkaussinetteihin tuodaan digitaalisuutta QR-koodin (kaksiulotteinen ruutukoodi) tai NFC-tägin avulla (Near Field Communication). Tuotteesta saatavaa tietoa voidaan muokata tai vaihtaa ilman, että pakkausta tarvitsee muuttaa.

Elintarvikkeen valmistajan pitää määritellä, millaista tietoa se haluaa tuotteesta koodin kautta kerättävän. On vaikeaa saada kuluttaja skannaamaan tuote kännykällä. Se vaatii houkuttelevaa markkinointia ja lupauksia. Nykyään kuluttajat ovat hyvin valistuneita ja haluavat tietää tuotteesta enemmänkin kuin pelkän tuoteselosteen.

Tuotantoketjusta pitää kertoa kuluttajalle

Pelkkä QR-koodi tai NFC-tägi ei turvaa tuotetta. Sinetin materiaali, liima ja erilaiset turvamerkinnät, overtit ja kovertit eli näkyvät ja piilotetut, ovat osa turvallista ratkaisua.

HKScan Finlandille kehitettiin pilottina Kiinan markkinoille tuotteiden jäljitettävyyteen ja väärentämisen estämiseen pohjautuva ratkaisu. Kiinalaiset käyttävät monissa arjen toiminnoissaan kännykkänsä WeChat-applikaatiota, jolla he lukevat QR-koodit ja jopa maksavat ostoksensa.

Projektissa pakkauslinjalta lähtevät tuotteet kulkivat skannerin läpi, jolloin sinetin koodi aktivoitui ja tuotteet olivat valmiita kuluttajamarkkinoille. Materiaali, Extrassure-turvamerkinnät sinetissä, hologrammi ja QR-koodi olivat projektissa tärkeitä.

StarckeGate -ohjelmassa tuotteen valmistaja pystyy seuraamaan, missä ja milloin kuluttaja on ”klikannut” ja mitä tuotetta. Näin saadaan markkinoilta dataa, jonka perusteella voidaan tehdä markkinointi- ja tuotekehityspäätöksiä. Ennen kaikkea saadaan väärennösyritykset kuriin. Ohjelma kertoo kuluttajalle tuotteen aitoudesta sekä muut, halutut tiedot samalla, kun luodaan yhteys kuluttajaan.

Asiakasyhteyttä voidaan hyödyntää markkinoinnin lisäksi jakamalla tietoa vaikkapa pakkausten paremmasta kierrätettävyydestä ja ruokahävikin vähentämisestä. Tällä ohjelmalla voidaan nyt palvella kaikkia Kiinan markkinoilla olevia, sillä Starckella on Kiinassa oma palvelin.

Palvelumalli perustuu sekä ohjelmistoon että visuaalisesti näkyvään, väärentämättömään sinettiin. Sitä voidaan käyttää kaikissa tuotteissa, jotka halutaan suojata väärinkäytöksiltä, jäljittää ja tunnistaa aidoiksi. Väärennetyt tuotteet aiheuttavat maineriskin, tulon menetyksiä ja saattavat olla terveydelle vaarallisia.

Erilaisia aktiivisia tarroja

RFID-tägeihin voidaan ohjelmoida erilaista sisältöä. Pitkänkantaman RFID:n UHF-tägit (ultra high frequency) vaativat erilaisen lukijan, ja niitä käytetään muun muassa logistiikassa ja varastonhallinnassa. Lyhyenkantaman NFC luetaan kännykällä muutaman sentin päästä. Kalliimmissa tuotteissa voidaan käyttää NFC-tägiä QR-koodin sijaan.

Erilaisten sensoritarrojen käyttö on lisääntynyt elintarvikkeissa, koska niillä halutaan todentaa erityisesti kylmäketjun katkeamattomuus. Tässä on onnistunut esimerkiksi ruotsalainen Tempix, joka vapauttaa kuluttajan tarkkailemasta viimeisiä myynti- ja käyttöpäiviä. Sensoritarra reagoi kemiallisesti, jos lämpötilan ylityksiä on tullut liikaa toimitusketjun aikana. Rajan ylittyessä tarra vapauttaa nesteen, joka tuhoaa etiketin viivakoodin, jotta se ei mene kassasta läpi, vaan jää kaupan huoleksi.

Norjalainen hyllyiän mittaustarra Keep-it saanut suosiota erityisesti REMA 1000 -kauppaketjussa. Se näyttää kylmäketjun lämpökuormaa mittaamalla, kuinka monta päivää tuote on käyttökelpoinen.

Tällaisilla kuluttajan hyväksymillä älytarroilla voidaan vähentää ruokahävikkiä pidentää hyllyaikaa mahdollisimman pitkäksi. Sensoritarrojen avulla voidaan määrittää keltaisten ja punaisten alennuslappujen ilmestymisaika mahdollisimman tarkasti.

Sokeainkolmioiden käyttö etiketeissä on myös kasvussa. Niillä varoitetaan esimerkiksi syövyttävistä aineista.

Suojakaasujen pitoisuuksia mittaavat, erilaiset väriään muuttavat tarrat eivät ole saaneet kuluttajien suosiota. Värin muutos pelottaa erityisesti nuoria kuluttajia, vaikka tuotteella olisi runsaasti käyttöaikaa. Kuluttaja joutuu tarkkailemaan etikettejä läheltä ja tarkasti. Mobiilisti luettavat tai muuten selkeät sinetit saattavat olla LOHAS-kuluttajien (Lifestyles of Health and Sustainability) suosiossa, koska he arvostavat ruokaketjun läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Kierrätettävyydestä halutaan tietoja entistä enemmän.

Lisätietoja:

Starcke.fi