Hygieenisten sisätilojen suunnitteluun ja ylläpitoon ohjesarja

Hygienia sisätiloissa -ohjesarja on kiinteistön ja sen sisätilojen hankevalmistelussa, suunnittelussa ja elinkaaren aikana hyödynnettävä hygieenisen sisätilan suunnitteluohjeistus. Se esittelee myös ratkaisuja, joilla tilojen mikrobiologista puhtautta voidaan edistää.

Rakennustiedon toimikuntatyönä vuonna 2017 laatima julkaisu on kolmiosainen: Se sisältää yleiset perusteet, tilasuunnittelun sekä siivouksen ja huollon. Sisätilojen hygienian näin kattava käsittely on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista.

Hygieeninen sisätila tarkoittaa kiinteistön sisätilaa, jossa on erityisesti kiinnitetty huomiota terveellisyyteen ja puhtauteen käyttämällä ratkaisuja ja tuotteita, jotka jo itsessään lisäävät tilan puhtautta ja terveellisyyttä ja heikentävät mikrobien kasvuedellytyksiä.

Tilojen ryhmittäminen vyöhykkeisiin käyttötarkoituksen ja käyttäjäryhmien mukaan, lyhyet etäisyydet ja eri liikennevirtojen erottaminen toisistaan ovat tilojen hygieniaan vaikuttavia ratkaisuja. Mikrobiologisen puhtauden ylläpidon näkökulmasta tilojen siivottavuus ja puhdistettavuus ovat oleellisia. Kalusteiden, varusteiden ja laitteiden antimikrobisilla ja kosketusvapailla ratkaisuilla voidaan vähentää mikrobien määrää pinnoilla.

Ohjesarjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta hygieenisten sisätilojen eduista eri kiinteistötyypeissä ja niin sanotuissa kriittisissä sisäympäristöissä. Ohjeet tekevät hygieniakysymykset näkyviksi ja auttavat rakennushankkeen kaikkia osapuolia.

Mikrobiologinen puhtaus tärkeä

Sisätilan hygienialla on merkitystä, koska länsimaissa ihmiset viettävät ajastaan jopa 90 prosenttia sisätiloissa. Kaikkia sisäympäristön mikrobeja ei tarvitse hävittää. Terve mikrobikasvusto iholla ja limakalvoilla on ihmiselle välttämätön ja suojaa myös taudinaiheuttajilta, mutta ihmiselle haitallisten mikrobien esiintymistä sisätiloissa olisi hyvä vähentää.

Esimerkiksi keittiö sisätilana on mikrobisaastumiselle altis, koska siellä käsitellään raakoja ja käsittelemättömiä elintarvikkeita, kuten lihaa, kalaa ja juureksia. Useimmiten osa jätehuoltoakin hoidetaan keittiössä. Toisaalta siellä myös käsitellään ja valmistetaan syötäväksi tarkoitettua ruokaa, joten tilan mikrobiologinen puhtaus on tärkeää.

lisätietoja:
www.samk.fi/hygli
www.rakennustieto.fi/rt

Ohjeet pohjautuvat tutkimustietoon

• Ohjeet on laadittu osana Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun (TuKKK) Porin yksikön toteuttamaa Hygieniasta liiketoimintaa -hanketta (www.samk.fi/hygli).
• SAMKin ja TuKKK:n pitkäjänteinen tutkimus- ja kehittämisyhteistyö on avannut aivan uusia näkymiä tulevaisuuteen ja hygieenisempään rakentamiseen sekä sisätilojen hygieniaan liittyvän uuden liiketoiminta-alan muodostumiseen.
• HygLi-hanke on jatkumo SAMKin ja TuKKKin kahdelle, Tekesin rahoittamalle tutkimushankkeelle: Kiinteistöjen hygieniakonsepti – HYGTECH (2012−2013) ja HYGTECH2 – Ratkaisuja sisäympäristöjen hygienian hallintaan (2013–2014).
• HygLi-hankkeen jälkeen sisäympäristön hygieniaan liittyvä hanketoiminta jatkuu: TuKKK koordinoi maaliskuussa 2018 alkavaa kansainvälistä Interreg Central Baltic -rahoitteista IHMEC -vientihanketta (Opening Indoor hygiene SME’s exports to Middle East construction markets), jossa SAMK on mukana.