Suomessa on pulaa tietoturvaosaajista

Digibarometri 2020 -tutkimuksen mukaan Suomessa on liian vähän tietoturvaosaajia. Ylipäätään eurooppalaisilla työmarkkinoilla on pulaa erityisesti strategia-, liiketoiminta- ja järjestelmäarkkitehtuuriosaamisesta.

Digibarometria on tehty vuodesta 2014 alkaen, ja siinä tarkastellaan 22 maata ja 36 muuttujaa. Suomen tärkeimpiä verrokkimaita ovat muut Pohjoismaat ja Alankomaat. Vuoden 2020 digibarometrin kärjessä on Tanska. Suomi nousi edellisvuoden kolmannelta sijasta toiseksi, ja Yhdysvallat tippui viime vuoden ykköspaikalta kolmanneksi.

Digibarometrissa mitataan digitaalisuuden hyödyntämistä kolmella tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset) ja kolmella pääalalla: yritykset, kansalaiset ja julkinen ala. Julkisen alan vertailussa Suomi on nyt kakkossijalla, kansalaisten vertailussa kolmantena ja yritysten välisessä vertailussa seitsemännellä sijalla.

Sijoitus on heikentynyt eniten yritysten edellytyksissä, koska suomalaisten yritysten on ollut viime vuotta vaikeampaa rekrytoida osaavia ICT-alan ammattilaisia. Myös nopeissa laajakaistayhteyksissä ja pilvipalveluiden valmiuksissa suomalaisten yritysten suhteellinen asema on heikentynyt viime vuodesta.

‒ Digibarometri on Elinkeinoelämän keskusliitossa yksi digiseurannan ja vaikuttamistyön väline. Seuraamme myös EU-rankingia, DESI-indeksiä, ja teemme omia kyselyitä EK:n jäsenille. Lisäksi hyödynnämme Tilastokeskuksen aineistoja, asiantuntija Leena Nyman kertoo.

DESI-indeksillä seurataan Euroopan digitaalista suorituskykyä ja EU-maiden edistymistä digitaalisen kilpailukyvyn alalla.

Kyberturvallisuuden kehitys takkuaa

Digibarometri 2020 -tutkimuksen mukaan Suomen kyberturvallisuus on kokonaisuutena kohtuullisen hyvällä tasolla. EU28-maiden vertailussa Suomi sijoittuu keskiarvon paremmalle puolelle, mutta on jäämässä kehityksessä kärjen vauhdista. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska jättävät useilla mittareilla Suomen taakseen.

Parhaiten yrityskokovertailussa pärjäsivät suomalaiset pienyritykset, joiden kyberturva oli EU-keskitasoa parempi lähes kaikilla mittareilla. Suuryritykset suoriutuvat vertailussa heikosti, vaikka niiden kyberturvallisuus oli pienyrityksiä vahvempaa.

‒ Pienillä yrityksillä tietoturvainfrastruktuuri on monesti pienempää ja helpommin hallittavissa. Suomessa on myös yleisesti ottaen paremmat kansalaisten digitaidot ja digitaalinen infrastruktuuri tietoliikenneyhteyksiä myöten. Ne edesauttavat vertailussa pärjäämistä, ja nuoremmat yritykset ovat tietoturvavalveutuneempia, Leena Nyman arvioi.

Tietovuodot vaivaavat isompia yrityksiä

Erityisenä huolenaiheena Suomessa on tietosuoja. Tietovuodot vaivaavat keskisuuria ja suuria yrityksiä. Keskisuurissa yrityksissä tietovuodoista raportoineiden osuus oli viime vuonna EU28-maiden korkein: seitsemän prosenttia. Suuryrityksissä tietovuotojen esiintyvyys (17 %) oli kaksinkertainen Ruotsiin ja yli kolminkertainen EU-maiden keskitasoon verrattuna.

‒ Suomessa tietosuojaongelmat tiedostetaan suhteellisen hyvin, mutta yksi pullonkaula ovat alan rekrytointiongelmat ja osaajapula. Myös alan nopea kehittyminen on haasteena osaajien rekrytoinnissa, koska osaamistarpeet muuttuvat alan nopean kehityksen myötä rivakasti, Nyman sanoo.

Hänen mukaansa alan koulutuspaikkoja tulisi lisätä ja ulkomaisten osaajien rekrytointia helpottaa, jotta asiaan saataisiin muutos.

‒ EU:n tietosuoja-asetus on myös tehnyt asiaa näkyväksi, ja yrityskohtaista jalkauttamista voisi digibarometrin tulosten perusteella vielä tehostaa. Yleinen tietoisuus tietosuoja-asioista on kuitenkin parissa vuodessa lisääntynyt huimasti, ja odotamme asian parantuvan lähivuosina, Nyman uskoo.

Hän näkee, että tietoturva on yksilötasolla yleisesti ottaen hyvällä tasolla, mutta jonkinasteinen piittaamattomuus nousee digibarometrissa esiin.

‒ Vaikka tietoturvasta ollaan tietoisia, sitä ei kuitenkaan aina sovelleta käytäntöön. Data on monen suomalaisen yrityksen suurin yksittäinen tunnistamaton riskitekijä. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan alle puolet yrityksistä on dokumentoinut tietoturvaan liittyvät toimenpiteet.

Maailmanlaajuisesti tietovuotojen lasketaan aiheuttaneen satojen miljardien eurojen tappiot yrityksille ja julkiselle alalle.

Älylaitteiden sovellusten keräämiä tietoja ei rajoiteta

Mobiilikäytön valveutuneisuudessa on eroja EU-maiden välillä, mutta iso osa käyttäjistä ei silti rajoita millään tavalla sovellusten keräämiä tietoja itsestään. Suomessa jopa 25 prosenttia mobiilisovellusten käyttäjistä ei rajoita asentamiensa sovellusten käyttöoikeuksia, vaikka vain neljä prosenttia oli tietämätön tästä mahdollisuudesta.

Huomattavia eroja EU-maiden välillä esiintyi myös älypuhelimiin asennetuissa tietoturvaohjelmistoissa. Tässä vertailussa Suomi sijoittui EU28-maiden keskiarvon paremmalle puolelle. Kyberturvallisuus huolettaa silti eurooppalaisia käyttäjiä. Viime vuonna 44 prosenttia heistä jätti käyttämättä joitakin digitaalisia tuotteita tai palveluita kyberturvallisuusuhkien vuoksi. Suomessa luku oli 58 prosenttia.

Digibarometri 2020:n ovat julkaisseet Elinkeinoelämän keskusliitto, Business Finland, liikenne- ja viestintäministeriö ja Suomen Yrittäjät ry ja toteuttanut Etlatieto Oy.

Lisätietoja: etla.fi/julkaisut/digibarometri-2020-kyberturvan-tilannekuva-suomessa