Elintarvikkeiden Oiva-valvontaa pitää kehittää

Helsingin yliopistolla on tutkittu elintarvikealan toimijoiden, elintarvikevalvojien ja kuluttajien kokemuksia Oiva-järjestelmästä maa- ja metsätalousministeriön (Makera) rahoittamassa tutkimushankkeessa vuosina 2016−2019. Kevään 2018 pienryhmähaastatteluissa oli mukana sekä toimijoita että valvojia, mutta pienryhmähaastattelujen tuloksia ei ole vielä raportoitu.

Vuoden 2018 loppupuolella toteutetulla laajalla kuluttajatutkimuksella on pyritty saamaan tietoa siitä, miten kuluttajat ovat hyödyntäneet Oiva-järjestelmän tuloksia ja miten erilaiset Oiva-raportit vaikuttavat kuluttajien asiointiaikomukseen. Kuluttajatutkimuksen tulokset analysoidaan kevään 2019 aikana.

Vuoden 2016 lopulla toteutettu elintarvikealan toimijoille suunnattu kyselytutkimus järjestettiin yhteistyössä Elintarviketeollisuusliiton, Päivittäistavarakauppa ry:n sekä Matkailu – ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kanssa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 277 elintarvikealan toimijaa, joista 247 oli elintarviketeollisuuden, 507 oli tarjoilualalta ja 523 kaupan alan edustajia. Näiden eri ryhmien näkemykset Oiva-tarkastuksista olivat samansuuntaiset, mutta vastauksissa ilmeni myös joitakin toimialakohtaisia eroja. Tarjoilualan edustajat olivat monissa asioissa muita toimialoja kriittisempiä.

Elintarviketurvallisuus on Suomessa yleisesti hyvällä tasolla. Eviran raportin¹ mukaan tutkimusvuoden 2016 aikana arvosanan oivallinen tai hyvä sai 87 prosenttia tarkastetuista elintarvikealan huoneistoista. Sama hyvä taso välittyi myös tutkimuksesta. Vain 28 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti huoneistonsa saaneen joskus tarkastuksessa arvosanan korjattavaa tai huono, mistä seuraa uusintatarkastus. Neljä viidestä vastaajasta koki, että uusintatarkastus tehtiin riittävän pian. Elintarvikevalvonnan tarkastustiheyttä piti sopivana 78 prosenttia myynnin, 68 prosenttia tarjoilun ja 63 prosenttia teollisuuden edustajista.

Tutkimuksen mukaan elintarviketurvallisuuden valvonta koetaan tärkeäksi, ja Oiva-tarkastustulosten julkistamisen uskotaan parantavan epäkohtien korjaamista. Useat toimijat pitävät tarkastustuloksen määräytymisperustetta kuitenkin huonona, ja monet ovat kokeneet erimielisyyksiä valvojien kanssa Oiva-arvioinneista.

Valvonta tärkeää

Vastaajista valtaosa (92 %) näki, että elintarviketurvallisuuden valvonta viranomaistarkastuksin on tärkeää. Lisäksi yli kolme neljästä vastaajasta koki Oiva-tarkastustulosten julkistamisen edistävän epäkohtien korjaamista, eli Oivan koettiin tehostavan elintarvikevalvonnan vaikuttavuutta.

Toimijoiden vastausten perusteella Oivan vaikutus kuluttajiin saattaa kuitenkin olla vähäinen. Varsin moni myynnin ja tarjoilun toimija ei tiennyt, ovatko kuluttajat olleet kiinnostuneita Oiva-tuloksista, vaikka ne ovat olleet kuluttajien saatavilla jo useita vuosia. Useimmiten näiden alojen toimijat vastasivat, että korkeintaan yksittäiset kuluttajat olivat olleet kiinnostuneita Oiva-tuloksista ja vain harvat arvelivat, että Oiva-raportti olisi vaikuttanut elintarvikehuoneistojen asiakasmääriin.

Elintarvikevalvojat arvioivat tarkastettavat asiat Oiva-tarkastuksilla yhteisten, myös toimijoiden saatavilla olevien Ruokaviraston (ent. Evira) Oiva-arviointiohjeiden mukaan. Lähes kaikki vastaajat (96 %) kertoivatkin tutustuneensa Oiva-arviointiohjeisiin, ja neljä viidestä vastaajasta koki niiden selventävän lainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi kaksi kolmesta vastaajasta koki, että Oiva-tarkastuksilla keskitytään elintarviketurvallisuuden kannalta olennaisiin asioihin, eikä tarkastuksia pidetty liian pintapuolisina.

Kuitenkin lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että Oiva-tarkastuksissa jotkut asiat ovat saaneet liikaa huomiota. Näitä ovat esimerkiksi siivousvälineisiin ja siivousvälinetilaan, henkilökunnan sosiaalitiloihin, huoneiston kuntoon ja siisteyteen sekä omavalvontakirjauksiin liittyneet seikat. Toimijoista moni mainitsi kokeneensa esimerkiksi vaatimuksen olla säilyttämättä ulkokenkiä pukuhuoneen lattialla perusteettomasti. Myös sellaisten tilojen, joissa joko ei säilytetä lainkaan elintarvikkeita tai vain pakattuja elintarvikkeita, kunnossapidon pieniin puutteisiin koettiin kiinnitettävän liikaa huomiota Oiva-tarkastuksissa.

Tyytymättömyyttä määräytymisperiaatteeseen

Enemmistö eli noin kolme neljästä vastaajasta koki tarkastustuloksen määräytyneen omassa elintarvikehuoneistossaan reilusti ja lähes yhtä moni vastaaja koki tarkastustuloksen kuvaavan elintarvikehuoneiston elintarviketurvallisuuden tasoa oikein.

Julkaistavassa Oiva-raportissa esitetään tarkastuksen tulos näkyvimpänä yksittäisenä hymynaamana. Tarkastustulos määräytyy aina heikoimman arvosanan saaneen osa-alueen mukaan. Osa toimijoista kuitenkin koki tämän arviointitavan epäreiluksi, ja hieman yli puolet vastaajista koki tarkastustuloksen määräytymisen periaatteen jokseenkin tai erittäin huonoksi. Tarjoilualan vastaajat suhtautuivat toimialoista kriittisimmin tarkastustuloksen määräytymistapaan.

Tarkastustuloksen määräytymistavan lisäksi valvonnan yhdenmukaisuus sai kritiikkiä. Toimijoista lähes 60 prosenttia piti Oiva-tarkastuksia epäyhdenmukaisina kunnan sisällä ja vielä useampi Suomen eri alueiden välillä.

Näkemyseroja arvioinneista

Hieman yli puolet vastaajista kertoi, että erimielisyyksiä Oiva-arvioinneista esiintyi valvojien kanssa, mutta niitä kerrottiin olleen vähän. Ne liittyivät useimmiten yksittäisten aihealueiden arviointeihin. Erimielisyydet koskivat yleisimmin tilojen kunnossapitoa, soveltuvuutta tai riittävyyttä sekä omavalvontakirjauksia. Elintarviketeollisuusalan vastaajat kertoivat lisäksi erimielisyyksien koskeneen erityisesti pakkausmerkintöjä, kun taas myynnin vastaajista moni oli kokenut erimielisyyksiä tilojen siisteyden arvioinnista.

Erimielisyyksistä huolimatta vuorovaikutus valvojan kanssa koettiin useimmiten hyväksi. Noin kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että valvoja on kiinnostunut ja ymmärtää riittävästi elintarvikehuoneiston toiminnoista. Noin neljä viidestä koki valvojan antamien ohjeiden olevan selkeitä ja helposti ymmärrettäviä.

Monet vastaajat (85 %) kokivat, että keskustelu valvojan kanssa Oiva-tarkastukseen liittyvistä asioista on helppoa. Yli kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että valvoja perustelee epäkohtien korjaustarpeen riittävän hyvin. Kuitenkin lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että valvojan oli vaatinut turhia korjauksia Oiva-tarkastuksessa. Toisaalta valvojan vaatimat korjaukset nähtiin usein myös tarpeellisiksi, sillä kaksi kolmesta vastaajista näki valvojan vaatimien korjauksien parantaneen elintarviketurvallisuutta.

Myös neuvonta koettiin vastaajien keskuudessa hyödylliseksi. Lähes kolme neljästä vastaajasta oli hyötynyt valvojan Oiva-tarkastuksilla antamasta neuvonnasta. Elintarviketeollisuuden edustajista 57 prosenttia ja myynnin edustajista 60 prosenttia koki elintarviketurvallisuuden parantuneen valvojan antaman neuvonnan seurauksena, mutta tarjoilualalla 54 prosenttia oli tästä jokseenkin eri mieltä.

Yli kaksi kolmesta vastaajasta haluaisi lisää neuvontaa Oiva-tarkastuksen yhteydessä. Lisää neuvontaa toivoivat etenkin ne vastaajat, jotka olivat jo kokeneet hyötyneensä neuvonnasta.

Oivaa pitää kehittää

Tutkimus toi esille myös Oivaan liittyviä pulmia. Monen vastaajan mielestä tarkastustuloksen määräytymisperiaate on huono. Tarkastustuloksen määräytymistavassa on kuitenkin huomioitava toimijoiden lisäksi etenkin kuluttajat. Heikoimman arvosanan mukaan määräytyvä tarkastustulos viestii yksinkertaisella tavalla toiminnan vaatimuksenmukaisuudesta. Kuluttaja voi havaita yhdellä silmäyksellä Oiva-raportista, onko raporttiin tarvetta tutustua tarkemmin.

Toimijoiden mukaan tarkastustuloksen määräytyminen huonommaksi jopa yksittäisen epäkohdan perusteella tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Tarkastustuloksen määräytymisperiaatteen hyväksyttävyyttä saattaisi lisätä se, että Oiva-raportissa olisi ilmoitettu huonoimman arvosanan saaneiden rivien eli tarkastuskohtien määrä tarkastustulosta edustavan arvosanan rinnalla. Tieto rivikohtaisista arvosanoista löytyy jo tällä hetkellä Oiva-raportista, vaikka tarkastustulosta kuvaavaa arvosanaa huomaamattomammin merkittynä. Lisäksi Oiva-raportissa voitaisiin selkeästi ilmaista, että tarkastustulosta kuvaava arvosana on tarkastuksen alin arvosana.

Oiva-järjestelmää voitaisiin kehittää toimijoiden näkökulmasta yhdenmukaistamalla Oiva-arviointeja esimerkiksi paritarkastusten säännöllisellä ja järjestelmällisellä käytöllä, yhdenmukaistamalla valtakunnallisesti tulkintoja arvioinneista sekä huolehtimalla riittävistä perusteluista epäkohtien korjaamisen tarpeellisuudesta. Tutkimuksen mukaan sekä toimijat että valvojat näkevät Oivassa olevan haasteiden lisäksi merkittäviä hyviä puolia, ja molemmilla on aitoa halua kehittää Oivaa toimivammaksi.

LISÄTIETOJA:

jenni.kaskela(at)helsinki.fi

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran raportti 2017. Elintarviketurvallisuus Suomessa 2016, Eviran raportti 3/2017, 66 s.

Oiva otettu käyttöön asteittain

• Elintarvikevalvontatulosten julkaisujärjestelmä Oiva on otettu käyttöön vuodesta 2013 alkaen elintarvikehuoneistojen elintarvikevalvonnassa.
• Vuodesta 2016 alkaen se on laajentunut koskemaan täysimittaisesti kaikkia elintarvikealan toimijoita pois lukien alkutuotanto.
• Elintarvikevalvonnan tarkastukset ovat muuttuneet Oiva-tarkastuksiksi, joiden tulokset tulevat julkisesti esille Oiva-raporttina elintarvikehuoneiston sisäänkäynnille tai internetsivuille ja Ruokaviraston (ent. Eviran) ylläpitämille oivahymy.fi -internetsivustolle.
• Oiva on tuonut mukanaan elintarvikevalvontaan myös julkiset arviointiohjeet.