Varautuminen pahan päivän varalle on viisautta

Varautuminen pahan päivän varalle on kansallisesti laajasti käytetty ilmaisu. Moni suomalainen on miettinyt erityisen tarkasti viimeisten kuukausien aikana, millaisia tilanteita yksilönä ja perheenä saattaa kohdata nyt ja lähitulevaisuudessa. Näiden pohdintojen perusteella tehdään helposti myös päätöksiä, joilla pyritään turvaamaan mahdollisimman normaali arki.

Minkälaisia varautumispohdintoja pandemia-aika on aiheuttanut viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioissa ja elinkeinoelämässä? Kuka tekee havaintoja, mihin ne kootaan. Kuka arvioi ja tuottaa havainnoista toiminnan kehittämiseen työkaluja? Onko tarvittavat, havaintoihin perustuvat toimenpiteet huomioitu lähikuukausien osalta ja jopa vuodeksi eteenpäin, ja ovatko ne jo valmistelussa?

On hyvä kehittää omaa toimintaa vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin.

Varautuminen on johdonmukaista yhteistyötä.Suomalaisen yhteiskunnan häiriönsietokyky rakentuu 2020-luvulla yhteiskunnan perusrakenteille sekä markkinataloutta osaltaan ylläpitävien yritysten ja organisaatioiden tuottamille, arjen sujuvuuden takaavaan tuotantoon ja palveluihin, jotka varmennetaan huoltovarmuusresurssein.

Materiaalisen varautumisen, kriittisen tuotannon sekä järjestelmiä ylläpitävien organisaatioiden ja verkostojen toiminnan taustalla on jatkuvuudenhallinnan toimenpiteet, joilla organisaatio hallitsee toimintaansa uhkaavia häiriöitä ennalta suunnitelluilla ja toteutetuilla järjestelyillä ja johtamismalleilla.

Maailmallakin tunnustusta saanut julkisen ja yksityisen sektorin varautumistoiminta ja kumppanuusyhteistyö on kivijalka, jonka ylläpitämiseen ja kehittämiseen kannattaa panostaa jatkossakin.

Koronaviruspandemia on tuonut esiin erilaisia puutteita toiminnassa. Sekin on hyväksyttävä, että kaikkeen ei pytytä varautumaan, ja ei toivottuja ongelmia syntyy. Tämmöisessä tilanteessa jatkuvuudensuunnittelun ja varautumisen puutteet pitää havainnoida ja koota yhteen systemaattisesti. Jos puutteiden havainnointi toteutetaan johdonmukaisesti analysoiden, on käytössä äärimmäisen hyödyllinen työkalu. Sen avulla voidaan varmistaa toimintakyky vieläkin vaikeammissa tilanteissa sekä kansallinen kyky selvitä vaikeista tilanteista.

Vaikeiden ajanjaksojen aikana tehdyt havainnot toiminnasta ovat aina tuottaneet myös positiivisia muutoksia. Niiden takana ovat eri organisaatioissa työskentelevät henkilöt, jotka havainnoivat toimintaympäristöään aktiivisesti. Koska positiivisetkaan muutokset eivät synny itsestään, on äärimmäisen tärkeää, että pandemia-aikana tehtyjä havaintoja kootaan ja niiden avulla muokataan toimintaa. Poikkeuksellinen ajanjakso tarjoaa mahdollisuuden kehittää yhteistyötä yhteiskunnan eri tasoilla havaintoja hyödyntäen.

Havainnointi ja pohdinnat ovat tärkeitä erityisesti nyt. Pandemia ei ole vielä ohi, vaikka valmiuslaki ei olekaan enää voimassa. Tilanne saattaa jatkua pitkittyneenä, tai koronavirustartuntojen määrä äkillisesti nousta. Muun muassa tämän takia tulisi kiinnittää juuri nyt erityistä huomiota toiminnan osa-alueisiin, joissa on koettu haasteita viime kuukausina. Eteemme ilmaantuviin ongelmatilanteisiin voidaan vastata parhaiten kehittämällä omaa toimintaa varautuminen mukaan lukien. Ilman tarvittavia pohdintoja ja toimenpiteitä saatetaan menettää etu, joka on parhaillaan hyödynnettävissä.

Elintarvikehuolto on tärkeä osa huoltovarmuutta.On myös hyvä muistaa, että kotimaiseen elintarvikealaan vaikuttavia pandemiatilanteita on ollut ja tulee olemaan jatkossakin. Siksi on hyvä kehittää omaa toimintaa vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin.

Tietoyhteiskunta on luonut Suomeen turvallisuutta, mutta samalla yhteiskunnan häiriöherkkyys on lisääntynyt. Esimerkiksi internetyhteyksien toimintavarmuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kansantaloutemme on tiivis osa kansainvälistä taloutta, jossa on varmistettava erityisesti huoltovarmuuden kannalta kriittisten tavaroiden ja palveluiden saanti ulkomailta Suomeen sekä vienti ulkomaille.

Elintarvikehuoltosektorin poolit, alkutuotanto-, elintarviketeollisuus- sekä kauppa- ja jakelupoolit, ovat tehneet pandemiakuukausienkin aikana laajaa yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Tällä yhteistyöllä pyritään varmistamaan myös jatkossa mahdollisimman häiriötön arki jokaiselle suomalaiselle.