Logistiikkamarkkinoilla edelleen haasteita

Logistiikkamarkkinat kärsivät koronan ja Venäjän aloittaman Ukrainan sodan tuomista vaikutuksista. Suurimmat haasteet ovat aikataulu, kapasiteettipula ja korkea hintataso.

Meriliikenteessä kulkee merkittävin kuljetusvolyymi, joka on kasvanut entisestään. Myöhästymiset ja aikatauluviiveet ovat arkipäivää. Tällä hetkellä vain neljännes laivoista saapuu satamiin aikataulussa. Esimerkiksi Kiinan pääsatamien edustalla odottaa käsittelyä noin 150 laivaa, Euroopan lähes sata.

Rautatieliikenne Kiinasta Venäjän kautta Suomeen on vähentynyt merkittävästi. Osasyynä on yritysten moraaliset päätökset olla kuljettamatta tuotteita Venäjän läpi. Trans-Kaspian reitti ei toistaiseksi ole osoittautunut kilpailukykyiseksi pitkän kuljetusajan ja lisäkustannusten takia.

Lentoliikenne on suurelta osin kulkenut matkustajakoneissa. Korona pakotti siirtymään rahtilentokoneisiin, minkä myötä kapasiteetti ja lennettävien kohteiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Kuriiriliikenne nousi lentojen korvaavaksi kuljetusmuodoksi. Tosin niihinkin tuli rajoituksia lähetyksen koolle, ja perushinnan lisäksi on veloitettu erinäisiä lisämaksuja.

Autoliikenteessä on jopa 600 000 henkilön kuljettajavaje, mihin osasyynä on Ukrainan sota. Markkinoihin on vaikuttanut alkuvuodesta voimaan tullut EU:n liikkuvuuspaketti. Sen tarkoituksena on yhtenäistää maantiekuljetusyritysten keskinäistä kilpailutilannetta ja torjua harmaata taloutta sekä tasoittaa kuljettajien palkkatasoa EU-alueella. Tämän takia Keski-Euroopan ja Suomen väliset kuljetuskustannukset ovat kasvaneet jopa 20 prosenttia.

Toiminnanohjaus– ja kuljetushallintajärjestelmät aiheuttavat tehottomuutta yrityksissä, koska ne eivät tue kaikkia toimialoja. Monien toimijoiden ohjelmat ovat jääneet 2000-luvun alun tasolle. Käyttäjäystävällisyyttä ei ole otettu huomioon, alakohtaisesti merkityksellisiä tietokenttiä puuttuu, ja tiedot ovat erillisillä sivuilla, jolloin toimitusketjun näkyvyys ja seurattavuus on huono.

Menestyminen vaatii jatkuvaa kehitystä ja toiminnan tehostamista. Tehokuutta ei saada vain tahtia kiristämällä, vaan se vaatii yhä enemmän järjestelmien välistä tiedonsiirtoa. Esimerkiksi logistiikkayritykset tarjoavat omia portaalejaan, mutta ne ovat irrallisia ja vain harvassa järjestelmässä on valmiudet olemassa.

Kannustan arvioimaan nykyisten tietojärjestelmien tilaa ja huomioimaan uusimis- tai päivitysprojekteissa laajasti sekä omat että yhteistyökumppaneiden vaatimukset.

Tulevaisuudessa logistiikka sähköistyy ja tehostuu. Avainasioita ovat sujuva tiedonkulku ja integraatio. Tähän päästään, kun uhrataan aikaa koko kuljetusprosessin kuvaukseen vaihe vaiheelta. Tällä voidaan alentaa kustannuksia jopa 30 prosenttia. Lisäksi pitää löytää asiantuntevat kumppanit, joita on harvassa.

Kirjoittaja on Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja International Federation of Purchasing and Supply Management -järjestön hallituksen jäsen 1.1.2023 alkaen.