
Tulevaisuuskuvien vahvistaminen murroksessa
Epäonni, sairastuminen ja maailman mullistukset osuvat meihin jokaiseen, mutta se, miten käyttäydymme, vaihtelee. Kun puhumme, löydämme muita, joilla on samankaltaisia kokemuksia. Tämä auttaa myös liiketoiminnan kehittämisessä tai toiminnan uudelleen järjestelyssä.
Yritykset ovat halunneet kantaa yhteiskuntavastuunsa ja ovat lähteneet Venäjältä. Mitä tapahtuu toisen itäisen suurvallan kanssa?
Viro ja Latvia ovat eronneet Kiinan johtamasta yhteistyöverkostosta elokuussa. Liettua on jo ollut tämän vuotta kauppasodassa Kiinan kanssa. Saksan hallitus haluaa eroon talouskytköksestä Kiinaan. Suojelupoliisi on varoittanut suomalaisia teknologiayrityksiä ja antanut toimintatapasuosituksia akateemiseen yhteistyöhön. Australiassa yliopistoluennoitsijat eivät ole vuosiin voineen vapaasti keskustella luennoilla, sillä Kiina valvoo, mitä vaihto-opiskelijoille opetetaan.
Kiina haalii teknologista osaamista. Kiina on investoinut esimerkiksi peliyhtiöihin ja biojalostamoihin Suomessa. Onko se syy myös Solar Foodsin tehdasinvestoinnin taustalla?
Logistiikka on perinteisesti toimiala, joka ei polttoaineiden hintojen lisäksi juuri mediassa näy. Viime vuonna Evergreenin 400 metriä pitkä konttialus tukki Suezin kanavan kuuden päivän ajaksi. Kanavaoperaattori vaati jättikorvauksia laivayhtiöltä, ja Atrialla seurattiin, mitä tapahtuu eri laivoilla jumissa oleville 200 pakastekontille, jotka olivat viemässä sianlihaa Aasiaan.
Tänä vuonna on seurattu Ukrainan viljarahtia. Kuka olisi arvannut, että vuonna 2022 logistiikan keskeytyminen uhkaa suistaa kansoja nälänhätään? Elokuun lopussa kuudessatoista maassa nälänhätä on totta suurelle osalle väestöä (>40 %). Konfliktin takia on erityisen vaikeaa Afganistanissa, Etiopiassa, Jemenissä ja Myanmarissa 86 miljoonalle.
Elämme ruokajärjestelmän kangistumisvaiheessa.
Ukrainan viljasiiloja pitäisi saada tyhjennettyä, jotta uutta satoa mahtuu tilalle. 20 miljoonaa tonnia viljaa oli puoli vuotta jumissa Ukrainassa, jonka sadosta lähes puolet on perinteisesti ostettu Egyptiin, Indonesiaan ja Bangladeshiin. Nyt 600 000 tonnia viljaa odottaa rahtialuksissa satamissa. Satokaudelta odotetaan 75 miljoonaa tonnia lisää viljaa vientiin.
Kun meritie Mustallamerellä oli tukossa, rakennettiin reittiä maailmalle Itämeren kautta. Mahtaako neljän kuukauden sopimusaika riittää viljan ja öljyjen maasta viennille, saavatko sadat miljoonat ihmiset ruokaa ensi talveksi?
Alkutuottajien ahdinko tuntuu päivittäin. Moni pohtii toiminnan lopettamista, kun toimintaympäristö muuttuu ja talous on tiukalla.
Maatilallinen tulevaisuudentutkija Irene Kuhmonen tutkii suomalaista maataloutta ja ruokajärjestelmää. Historian perusteella hän arvelee meidän elävän ruokajärjestelmän kangistumisvaiheessa. Hän perää irrottautumista fossiilitaloudesta ja tiloihinsa investoineille tuottajille reilua siirtymää taloudellisestikin kestävään malliin.
Matalan tulotason maissa inflaatio oli keväällä 92 prosentin luokkaa. Suomessa ruuan hinta on noussut vuoden takaisesta kahdeksan prosenttia. Tässä lehdessä Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail kuvailee syitä ruoka-alan kustannuskriisin taustalla. Hankintahinnat nousevat, mutta kustannusten vyörytys portaalta toiselle on vaikeaa.
Suosittelemme artikkelia

Luonnonmarja-ala on murroksessa: miten marjastus on kehittynyt kymmenessä vuodessa?

ETL: Ruokavienti kasvussa, uhkana kauppasota

Kiista lihankulutuksen vähentämisestä ja Ilmastoruokaohjelman kaatuminen

Kansalaiskysely: Suomen erityisolosuhteet tuotava EU:ssa aktiivisemmin esille

Vaikutuksia talouteen ja ympäristöön: tutkimus selvitti kotieläintuotannon vaihtoehtoisten kehityspolkujen yhteiskunnallisia seurauksia
