Tiedekasvatus kuuluu kaikille!

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on maailman heikoin tilanne lasten koulunkäynnissä. Yhdeksän miljoonaa 6−11-vuotiasta tyttöä ja kuusi miljoonaa poikaa ei pääse kouluun ollenkaan. OECD:n PISA -tutkimuksessa (Programme for International Student Assessment) keskityttiin vuonna 2018 erityisesti 15-vuotiaiden lukutaitoon digitaalisessa ympäristössä.

Kiina oli ainoa maa, joka ylsi lukutaidossa kuusiportaisella asteikolla neljännelle. Suomi, monta muuta Euroopan maata ja englanninkielistä maata oli tasolla kolme.

Koululaisten lukutaidossa on tapahtunut kehitystä erityisesti Albaniassa, Moldovassa, Perussa ja Qatarissa. Turkissa 15-vuotiaiden ikäluokasta koulussa käyvien osuus on noussut 36 prosentista 73 prosenttiin viidessätoista vuodessa. Huono-osaisimmista lapsista joka kymmenes pääsi testituloksillaan oman maansa osaavimpaan neljännekseen. Monelle koulutus on avain parempaan elämään.

Yleissivistys on avain menestykseen.

Unescon tilastojen mukaan opettajia on maailmassa nyt noin 100 miljoonaa, ja lisää tarvittaisiin 69 miljoonaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa toisen asteen opettajista päteviä on vain puolet, ja oppilaita on keskimäärin 43 yhtä opettajaa kohti.

Maailmanlaajuisesti peruskoulun opettajista 81 prosentilla on työtehtäväänsä koulutus, Bangladeshissa puolella ja Madagaskarilla vain 15 prosentilla. Madagaskarilla yhtä opettajaa kohden on 240 oppilasta. On siinä työtä.

Koronapandemian aikana monet opettajat tarvitsisivat tukea etäopetuksen järjestämiseen ja IT-taitoihin. Vuonna 2018 suomalaisista opettajista noin 75 prosenttia oli käyttänyt IT-teknologiaa osana opetusta. Enemmän käyttäneiden maiden listalla ovat muun muassa Venäjä, Saudi-Arabia, Latvia, Kolumbia, Arabiemiraatit, Kazakstan ja listan kärkimaa Vietnam (95 %). Pandemian aikana hyvätuloisista maista 71 prosenttia on tukenut opettajia IT-taidoissa ja etäopetuksen järjestämisessä alle puolet.

Maailman kouluista 66 prosentissa on käsienpesumahdollisuus, 78 prosentilla on juomavettä ja 73 prosentilla on sähköä. Pedagogisiin tarkoituksiin internetyhteys on 40 prosentilla peruskoululaisista. Keski-Aasiassa internetyhteys on lähes kaikilla, Myanmarissa, Burkina Fasossa ja Sierra Leonessa ei juuri kellään.

Yleissivistys on avain menestykseen. Aivotutkija Riitta Hari muistuttaa tässä lehdessä, miksi oman tieteenalan ymmärtämisen lisäksi olisi ymmärrettävä myös muita tieteenaloja. Erityisesti kriisitilanteissa tarvitaan tieteenalojen lähestymistä ja ketteriä toimia.

Maailman lukutaitoikäisistä 13 prosenttia ei osaa lukea, kirjoittaa ja laskea. Yliopistotutkija Kaisa Leino kirjoittaa kolumnissaan, että vuosi sitten julkaistun kansainvälisen monilukutaitotutkimuksen mukaan vain kolme prosenttia Suomen kahdeksasluokkalaisista hallitsee erinomaisesti kriittisen ajattelun ja tiedon arvioinnin, ja reilu neljännes oppilaistamme sijoittuu heikon monilukutaidon tasolle.

Tiedeviestintä on tiedekasvatusta. Varhaiskasvatuksella, koululaitoksilla ja tutkimuskeskuksilla on tärkeä rooli viestinviejänä. Tiedekasvatukseen osallistuville tulee luoda oppimisen iloa, ylpeyttä omasta osaamisesta ja kannustusta sivistää itseään.

Suomen Afrikka-strategia on juuri valmistumassa. Sen tavoitteena on vahvistaa kaupallistaloudellisia suhteita ja monipuolistaa Suomen ja Afrikan maiden yhteiskuntien suhteita, tutkimus ja koulutus mukaan lukien. Helsingin yliopisto on käynnistänyt oman Afrikka-ohjelmansa. Elinkeinoelämän keskusliiton Afrikka-tavoitteita ovat vienninedistämisen ja kehitysrahoituksen suuntaaminen erityisesti ilmastoystävällisiin teknologia- ja digitalisaatioratkaisuihin.

Afrikkaan tarvitaan valtava määrä työpaikkoja, sillä työikäisen väestön määrä kasvaa sadoilla miljoonilla vuosikymmenessä. Työmarkkinoilla tulee olemaan kova kilpailu. Tiedon käsittelemisen taidot korostuvat tietovirran yhä kasvaessa.

Kriittinen ajattelu, kyky tulkita ja erottaa olennainen epäoleellisista tai jopa vääristellystä informaatiosta, ovat taitoja, joita tarvitaan yhteiskuntien rakentamiseen.