Mihin kannattaa investoida?

Hätätilanteessa ihminen taistelee, pakenee tai jähmettyy, eikä välttämättä koe esimerkiksi kipua tai kylmää, ja voi löytää uskomattomia voimia. Yrityksillä on ollut nyt lyhyt, mutta hätätilannetta pidempi aika sopeutua koronapandemian poikimaan poikkeustilaan.

Lappeenrannan yliopiston professori Paavo Ritala kollegoineen seurasi tuoreessa tutkimuksessa Exploration and exploitation in crisis environment: Implications for level and variability of firm performance 500 venäläisen pk-yrityksen selviämistä talouspakotteiden aikana vuosina 2014–2015. Kriisin iskiessä yrityksillä oli silloin ja on myös nyt valittavana kaksi vaihtoehtoa: uuden liiketoiminnan kehittäminen tai keskittyminen vanhan säilyttämiseen.

Malleja kannattaa pohtia, sillä shokit eivät taida olla vähenemässä. Pahiten kriisin alle jäävien kannattaa alkaa luoda uutta. Venäläisistä yrityksistä parhaiten selviytyivätkin ne, jotka eniten kehittivät uutta.

Kaikki vaatii jatkuvaa investointia osaaviin ihmisiin ja tulevaisuuteen.

Uuden tuotteen, tuotantolinjan, saati tuotantolaitoksen suunnittelu ja rakentaminen on valtava ponnistus. Laskelmien ja ennusteiden teko on vaikeaa, koska tilanteet muuttuvat. Suunnittelutyö on laitosinvestoinnin keskiössä, kirjoittavat Elomaticin asiantuntijat tässä lehdessä. Miten montaa sidosryhmää pitääkään kuulla ja ymmärtää, jotta kehitysprojektin osat hioutuvat ja hitsautuvat yhteen!

Kertoimet kasvavat, kun yhtälöön lisätään elinkaaren aikaiset kustannukset sekä myynnin ja markkinoinnin odotusten toteuttaminen. Onneksi oppia voi ottaa muilta ja testata ketterästi etukäteen. Lopulta kaikki vaatii jatkuvaa kehittämistä, investointia osaaviin ihmisiin ja tulevaisuuteen.

Alkoholittomien oluiden ja vain vähän alkoholia sisältävien oluiden myynti on kasvanut 28 prosenttia Päivittäistavarakaupan (PTY) tilastojen mukaan vuodentakaiseen verrattuna. Tässä lehdessä VTT:n johtava tutkija Brian Gibson kertoo, miten uudentyyppisiä panimohiivakantoja kehittämällä alkoholittomistakin oluista saadaan maukkaita.

Suomalaisten ostoskorin arvosta tammi-helmikuussa noin viidennes oli maitotuotteita (551 milj. €). Seuraavaksi eniten ostettiin viljatuotteita ja leipää (17 %, 470 milj. €) ja lihaa (16 %, 460 milj. €). Alkoholijuomia ja alkoholittomia juomia ostettiin 325 ja 312 miljoonalla eurolla, mikä on enemmän kuin mitä käytettiin vihanneksiin (11 %, 304 milj. €) ja hedelmiin ja marjoihin (247 milj. €). Nopeimmin kasvavia tuoteryhmiä olivat vihannekset, kalat ja äyriäiset sekä hedelmät ja marjat, liekö kotivarojen täydentämisen takia. Kuluttajat näyttävät kokkailevan broileria ja naudanlihaa enemmän kuin mitä he söisivät ravintoloissa.

Kotitalouksien ruuan hankinta on nyt keskittynyt kauppaan. Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Hanna Karikallion mukaan poikkeusolojen aikana elintarviketeollisuuden on hankittava joka päivä lähes viiden miljoonan euron edestä liikevaihtoa jostain muualta kuin ravintoloista. Tämä vaatii ketteryyttä ja kehityspanostuksia yrityksiltä.

Brändituotteet tuovat elintarviketeollisuudelle voin leivän päälle. Panostuksia tuotekehitykseen, markkinointiin ja myyntiin tarvitaan. On nähtävissä, että kuluttajat höyläävät maksukorttejaan vähemmän ja kokonaiskulutus elintarvikkeisiin vähenee. Se heikentää elintarviketeollisuuden kilpailukykyä ja maatalouden kannattavuuden parantumista. Houkuttelevat tuotteet ja brändit tukevat kulutusta, niin kotimaassa kuin viennissä.